Sydäninfarktin toteaminen
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2013-11-01   Aihepiiri(t): Kardiologia, Kliininen elektrofysiologia, Kliininen kemia, Radiologia, Sisätaudit, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Tellervo Aho ja Pekka Porola
PDF Tulosta

Sydäninfarktin toteaminen

Käyvän hoidon potilasversiot
1.11.2013
Tellervo Aho ja Pekka Porola

Mikä on sydäninfarkti?

Sepelvaltimotautikohtauksessa sepelvaltimon äkillinen ahtauma tai tukos aiheuttaa sydänlihakseen hapenpuutteen. Sydäninfarkti on kyseessä silloin, kun hapenpuute tuhoaa sydänlihaksen soluja.

Sydäninfarktiin liittyvä rintakipu on tyypillisesti äkillinen ja puristava, mutta erityisesti iäkkäillä henkilöillä pääasiallisia oireita voivat olla hengenahdistus ja huono yleisvointi. Sydäninfarkti on aina vakava tilanne, jossa varhain aloitettu hoito parantaa ennustetta. Kun aikuisella esiintyy rintakipua, on aina syytä pitää mielessä sydäninfarktin mahdollisuus.

Sydäninfarktin oireet

Sepelvaltimotautikohtauksen yleisin oire on sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuva puristava rintakipu.

Sydäninfarktiin liittyvä puristava rintakipu

  • alkaa usein äkkiä
  • painottuu rintakehän keskiviivaan
  • säteilee käsiin tai leukaan
  • pahenee liikuttaessa.

Kipu voi säteillä myös kaulaan ja leukaperiin, käsivarsiin tai ylävatsalle. Kipua voi edeltää rasitusrintakipu tai vanhan kipuoireiston nopea vaikeutuminen (esimerkiksi rintakivun esiintyminen levossa). Laaja sydäninfarkti saattaa johtaa sydämen vaikeaan vajaatoimintaan tai sokkiin.

Erityisesti iäkkäillä henkilöillä hengenahdistus tai yleistilan heikkeneminen voi olla pääasiallinen oire. Noin 10 % sairaalassa hoidetuista sydäninfarkteista on kivuttomia.

Kuinka toimia rintakivun yllättäessä?

Soita hätänumeroon 112 ja toimi annettujen ohjeiden mukaan. Jos ns. nitrolääkitys (glyseryylinitraatti) on määrätty jo aiemmin tarvittaessa otettavaksi, käytä sitä kotona reseptin ohjeen mukaan.

Yleisyys ja riskitekijät

Vuosittain Suomessa noin 20 000 sepelvaltimotautikohtauksen saanutta henkilöä joutuu sairaalahoitoon. Lisäksi joka vuosi noin 6 000 ihmistä kuolee sepelvaltimotautiin kotona tai matkalla sairaalaan. 2000-luvulla tyypillinen sydäninfarktipotilas on iäkäs nainen. Myös työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on Suomessa edelleen suurempi kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa.

Sydäninfarktin vaaraa lisäävät muun muassa korkea ikä, miessukupuoli, diabetes, verenpainetauti, tupakointi, sepelvaltimotaudin esiintyminen lähisuvussa (sepelvaltimotauti alle 55-vuotiaalla miespuolisella tai alle 65-vuotiaalla naispuolisella lähisukulaisella) ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö sekä ahtauttava valtimotauti.

Sydänsähkökäyrä eli EKG sydäninfarktin toteamisessa

Sydäninfarkti tulisi todeta mahdollisimman nopeasti, jotta tarvittava hoito voitaisiin aloittaa viiveettä. Mitä aiemmin hoito päästää aloittamaan, sitä paremmat ovat hoidon tulokset.

EKG eli sydänsähkökäyrä kuuluu aina ensimmäisiin tutkimuksiin sydäninfarktia epäiltäessä. Tutkimuksen tekee jo ambulanssihenkilökunta. EKG on harvoin normaali, jos potilaan sydän kärsii hapenpuutteesta ja häntä uhkaa sydäninfarkti. Hoidon tehoa seurataan myöhemmillä EKG-rekisteröinneillä.

On tavallista, että sepelvaltimotautikohtauksen alkutunteina sydän kärsii useista peräkkäisistä hapenpuutejaksoista. Merkittävä osa niistä on oireettomia, mutta sydämen toimintaa jatkuvasti rekisteröivä laite paljastaa ne. Sydäninfarkti näkyy EKG:ssä hyvin nopeasti ja verikokeessakin 3 tunnin kuluessa siitä, kun sydämen hapenpuute alkaa. Sepelvaltimon tukkeutuminen näkyy yleensä EKG:ssa. Silloin on kiire saada tukossuoni auki joko pallolaajennuksella tai liuotushoidolla.

Merkkiaineet varmistavat, onko sydänlihas vaurioitunut

Sydänlihaksen vaurio vapauttaa verenkiertoon useita merkkiaineita, joita voidaan tutkia vaurion tunnistamiseksi. Sydänperäiset troponiinit ovat valkuaisaineita, joiden pitoisuuksien kasvaminen veressä on merkki sydämen lihassolutuhosta.

Rintakivun syy ei aina ole sydämessä

Kovakaan rintakipu ei aina ole sydäninfarktista aiheutuvaa. Se voi olla oire muun muassa muista sydän-, verenkierto- tai hengityselimistön sairauksista, mutta kovan äkillisen rintakivun yllättäessä tulisi aina hakeutua viiveettä tutkimuksiin ja hoidon tarpeen arvioon.

Tekstin on Lääkäriseura Duodecimin hoitosuosituksesta muokannut toimittaja Tellervo Aho ja vuoden 2013 päivityksen yhteydessä tarkistanut työryhmän puheenjohtaja, kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela TYKS:n Sydänkeskuksesta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
POTILAALLE
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko