Skitsofrenia
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2013-04-12   Aihepiiri(t): Kliininen farmakologia, Kuntoutus, Psykiatria, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Teija Riikola, Raimo K.R. Salokangas ja Tanja Laukkala
PDF Tulosta

Skitsofrenia

Käyvän hoidon potilasversiot
12.4.2013
Teija Riikola, Raimo K.R. Salokangas ja Tanja Laukkala

Tärkeintä skitsofrenian ehkäisyssä on ennakko-oireiden tunnistaminen ja niiden varhainen hoito, millä voidaan ehkäistä skitsofrenian ja myös muiden psykoosien puhkeaminen. Skitsofreniaa hoidetaan ensisijaisesti avohoidossa, jonka tulee olla pitkäjänteistä ja luottamuksellista. Keskeisiä hoitomuotoja ovat lääkehoidon ohella psykososiaalinen hoito ja kuntoutus eri muodoissaan.

Mitä skitsofrenia on?

Skitsofrenia on nuorella aikuisiällä alkava psykiatrinen sairaus. Skitsofrenian vaikeasti tunnistettavia ennakko-oireita ovat usein ahdistus, masennus ja toimintakyvyn aleneminen. Ennakko-oireet voivat kestää muutamasta päivästä vuosiin ja saattavat välillä hävitä. Kaikki ennakko-oireita saaneet eivät sairastu psykoosiin.

Jos ensioireet kehittyvät psykoosiksi, oireina ovat voimakkaat ajattelun ja havaintokyvyn vääristymät, harhaluulot ja aistiharhat sekä poikkeava tunneilmaisu, kuten hajanainen puhe, outo käytös tai kiihtyneisyys.

Mistä skitsofrenia johtuu?

Skitsofrenia puhkeaa siihen alttiilla henkilöillä sisäisen tai ulkoisen stressin seurauksena. Alttius voi olla perinnöllistä, varhaiskehityksen aikana syntynyttä tai molempia. Yleisesti katsotaan, että skitsofreniaan liittyy varhainen keskushermoston kehityksen häiriö, joka altistaa skitsofrenian puhkeamiselle.

Sairastumisen laukaisevan stressin taustalla voi olla normaaliin aikuistumiseen tai parisuhteeseen liittyvät vaikeudet tai esimerkiksi huumausaineiden, kuten kannabiksen, käyttö.

Riskitekijät

Sairastumisriski on noin kymmenkertainen, jos ensiasteen sukulaisella on havaittu skitsofrenia. On kuitenkin muistettava, että valtaosassa tapauksista skitsofreniaan sairastuneen perheessä ei esiinny skitsofreniaa eikä muutakaan psykoosia.

Nuoret, joilla on suuri geneettinen riski, ovat herkempiä kasvuperheen ilmapiirin poikkeavuuksille kuin muut nuoret. Kannabiksen on todettu laukaisevan psykooseja, joten nuoria ja skitsofreniaa sairastavia tulee varoittaa kannabiksen käyttöön liittyvistä riskeistä.

Oireet

Ennen skitsofreniaan liittyviä ulkoisesti havaittavia oireita voi esiintyä itseä tai ympäristöä koskevia outouden ja muuntumisen tuntemuksia, kuten eristäytymistä, harhaluuloja tai ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Sairaus on edennyt psykoosiksi, kun henkilölle ilmaantuu aistiharhoja, harhaluuloja tai ajatuksen ja puheen häiriöitä. Oireileva ei kuitenkaan aina tunne itseään sairaaksi.

Ks. kuva Skitsofreenisen psykoosin puhkeaminen ja kulku «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=imk00784&suositusid=hoi35050»1.

Hoito

Psykoosin ennakko-oireiden hoito

Psykoosin ennakko-oireita hoidetaan sekä psykoterapialla että esimerkiksi oireenmukaisella ahdistus- ja mielialalääkityksellä. Välittömään riskivaiheeseen edenneillä psykoterapeuttisen hoidon ohella voidaan käyttää psykoosilääkkeitä pieninä annoksina. Riittävän aikainen hoito saattaa estää sairauden etenemisen.

Psykoottisen akuuttivaiheen hoito

Psykoottisen akuuttivaiheen hoidon tavoitteena on psykoosioireiden tehokas vähentäminen sopivalla lääkityksellä ja muulla hoidolla turvallisessa hoitoympäristössä. Akuuttivaiheessa potilasta hoidetaan avohoidossa tai psykiatrisella akuuttiosastolla.

Kun psykoosin akuuttivaihe on ohi, lääkehoito pyritään rajoittamaan yhteen lääkevalmisteeseen ja pienimpään tehokkaaseen vuorokausiannokseen.

Myös mahdollisten muiden sairauksien, kuten psykoosin jälkeisen reaktiivisen masennuksen, hoito aloitetaan, ja perheen ja lasten avun tarve selvitetään.

Tasaantumisvaiheen hoito

Kun akuuttivaiheen oireet ovat lievittyneet, seuraa tasaantumisvaihe. Tämä vaihe saattaa kestää useita kuukausia. Tasaantumisvaiheessa avohoidon tavoitteena on psykoosista toipuminen ja oireiden pitäminen poissa.

Tasaantumisvaiheessa psykoosi uusiutuu herkästi. Tämän vuoksi on tärkeää välttää erilaisia psykososiaalisia stressitekijöitä ja jatkaa psykoosilääkehoitoa. Tässä vaiheessa potilaalle ja hänen perheelleen annetaan koulutuksellista psykoterapiaa, jossa kerrotaan skitsofreniaan sairastumiseen ja sen uusimiseen vaikuttavista tekijöistä sekä hoidon mahdollisuuksista ja tärkeydestä sairauden eri vaiheissa. Myös perheen tukeminen on edelleen tarpeen.

Vakaan vaiheen hoito

Kun edellisten vaiheiden oireista on toivuttu, seuraa vakaa vaihe. Tällöin oireiden pysyminen poissa varmistetaan lääkityksen ja psykososiaalisten hoitojen ja kuntoutuksen avulla. Samalla kohennetaan potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua.

Psykososiaalisten hoito- ja kuntoutusmuotojen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Kognitiivis-behavioraalisesta ryhmäterapiasta ja vertaisryhmistä on apua sairaudesta selviämisessä ja terveellisten elintapojen omaksumisessa. Kognitiivinen kuntoutus voi edistää toimintakykyä. Työhön tai koulutukseen palaamista voidaan edesauttaa työ- tai opiskelupaikkaan järjestettävällä psykososiaalisella tuella.

Psykoosin uusiutumisen ennakointi ja tunnistaminen

Psykoosin estämiseksi psykoosilääkehoitoa tulisi ensipsykoosin jälkeen jatkaa 2–5 vuotta sen mukaan, kuinka vaikeita oireet ovat olleet ja kuinka herkkä potilas on ulkoisille elämäntapahtumille.

Lääkehoidon keskeytyminen ja siitä seuraava psykoosivaiheen uusiutuminen ovat skitsofrenian hoidon suurimpia ongelmia. Psykoosin uusiutumisen riski suurenee myös, jos terveydentilassa, sosiaalisissa suhteissa tai muussa elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia. Tämä vuoksi perheen ja läheisten tuki sekä vakaa arki ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Psykoosivaiheiden uusiutumista voidaan ehkäistä

  • pysymällä suunnitellussa hoidossa
  • pyytämällä lääkäriä minimoimaan lääkehoidon haittavaikutukset
  • psykososiaalisen hoidon ja läheisten avulla
  • tunnistamalla mahdolliset psykoosia ennakoivat oireet
  • välttämällä riskitilanteita (esimerkiksi alkoholin ja huumausaineiden käyttöä)
  • aloittamalla keskeytynyt lääkehoito uudelleen tai tehostamalla meneillään olevaa lääkehoitoa.

Muista, että toivoa on!

Ehkäisy

Mielekäs päiväohjelma, sosiaaliset suhteet, aktiivisuus, työnteko, terveydestä huolehtiminen ja mahdollisuus saada joustavia palveluita kriisitilanteissa voivat ehkäistä skitsofrenian oireita. Myös psykoosilääkitys ja kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia saattavat siirtää psykoosin puhkeamista tai estää sen.

Yleisyys

Joka sadas ihminen sairastuu elämänsä aikana skitsofreniaan. Miehillä skitsofrenia puhkeaa aikaisemmin kuin naisilla.

Suomessa on noin 50 000 skitsofreniaa sairastavaa henkilöä. Koko väestöstä 0,5–1,5 prosenttia sairastaa skitsofreniaa. Pääosa hoidosta toteutuu avohoidossa.

Hyödyllistä lisätietoa skitsofreniasta löytyy muun muassa Terveyskirjaston «http://www.terveyskirjasto.fi»2 artikkeleista

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittänyt lääketieteen toimittaja Teija Riikola, ja sen ovat tarkistaneet psykiatrian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja Tanja Laukkala Sotilaslääketieteen keskuksesta ja suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, professori Raimo K.R. Salokangas Turun yliopistosta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko