Selkäydinvamma
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2013-05-07   Aihepiiri(t): Fysiatria, Kirurgia, Kuntoutus, Neurokirurgia, Neurologia, Ortopedia ja traumatologia, Urologia
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Teija Riikola, Eija Ahoniemi ja Antti Malmivaara
PDF Tulosta

Selkäydinvamma

Käyvän hoidon potilasversiot
7.5.2013
Teija Riikola, Eija Ahoniemi ja Antti Malmivaara

Mikäli selkäydinvamman riski on olemassa, loukkaantunutta ei tule liikuttaa muuten kuin ensiapuammattilaisen toimesta. Sairaalahoidon jälkeen aloitetaan selkäydinvamman kuntoutus, jossa pyritään mahdollisimman itsenäiseen toiminta- ja liikuntakykyyn. Neuvonnan, tuen, oikeiden apuvälineiden ja esteettömän ympäristön avulla vammautunut voi jatkaa opiskelua, palata työelämään, harrastaa liikuntaa, perustaa perheen ja saada lapsia.

Mikä selkäydinvamma on?

Tapaturmainen selkäydinvamma syntyy mekaanisen voiman aiheuttaman nikamamurtuman, nikaman siirtymän tai välilevytyrän seurauksena. Verenpurkautumat ja turvotus johtavat hermokudoksen lisävaurioihin ja jopa hermosolujen kuolemaan. Kasvaimet, tulehdukset, verenkiertohäiriöt ja selkäydinkanavan ahtautuminen voivat myös vahingoittaa selkäydintä.

Selkäydinvamma (selkäydinvaurio) aiheuttaa useimmiten pysyvästi lihasvoimien ja tunnon heikentymistä tai puuttumista. Kaularangan vaurioissa syntyy neliraajahalvaus (tetraplegia), ja rinta- ja lannerangan vaurioissa alaraajojen halvaus (paraplegia).

Nämä muutokset johtavat toiminta- ja liikuntakyvyn menetykseen sekä korkeissa selkäydinvaurioissa myös autonomisen hermoston toiminnan häiriöihin. Selkäydinvaurio muuttaa myös kehon, rakon ja suolen toimintoja sekä vaikuttaa sukupuolielämään.

Ensihoito ja kuljetus

Tapaturmapaikalle saapuneella on velvollisuus auttaa ja soittaa hätäkeskukseen (112). Mikäli loukkaantunut on pakko siirtää syrjään turvaan, tulee se tehdä selkärankaa tukien; ei raahaten tai kainaloista nostaen. Loukkaantuneen henkilön nostot ja siirrot tehdään selkärankaa liikuttamatta asianmukaisia selkärangan tukilaitteita käyttäen.

1.5.2011 voimaan tulleen asetuksen mukaan ensiapuammattilaiset kuljettavat loukkaantuneen mahdollisimman nopeasti ilman välivaiheita joko Helsingin seudun, Tampereen tai Oulun yliopistollisen sairaalan selkäydinvammakeskukseen ellei esimerkiksi monivamma edellytä lähempänä sijaitsevaa ensihoitosairaalaa.

Toteaminen

Selkäydinvamma diagnosoidaan kuvantamistutkimuksilla ja vaurion laatu sekä taso arvioidaan AIS-luokituksen mukaan. A tarkoittaa tunnon ja lihasvoimien osalta täydellistä selkäydinvaurioita ja B tunnon osalta osittaista ja lihasvoimien osalta täydellistä selkäydinvauriota. C ja D taas ovat sekä tunnon että lihasvoimien osalta osittaisia vaurioita.

AIS-luokitus tehdään sekä sairaalaan tultaessa, leikkauksen jälkeen että myöhemmin seurannassa. Luokitus tehdään myös aina, kun kehon eri toiminnoissa tapahtuu muutoksia, ja erityisesti tunnon ja lihasvoiman heikentyessä.

Akuuttivaiheen hoito

Sairaalan akuuttihoito on elintoimintojen ylläpitoa ja jatkuvaa sydämen ja hermoston toiminnan seurantaa. Tavoitteena on estää neurologisen vaurion eteneminen sekä ehkäistä infektiot, keuhkoveritulppa, sydämen rytmihäiriöt ja ihovauriot.

Kaularangan sekä rintarangan yläosan selkäydinvaurioissa neurogeeninen sokki on tyypillinen selkäydinvaurion seuraus. Neurogeenisen shokin oireita ovat sydämen rytmihäiriöt ja verenpaineen laskeminen. Niitä hoidetaan ensisijaisesti lääkityksillä, mutta joskus voidaan joutua laittamaan myös sydämen tahdistin.

Selkäydinvaurio saattaa myös lamauttaa vauriotason alapuolisen kehon toiminnot. Tätä vaihetta kutsutaan spinaalisokiksi. Se on ohimenevä fysiologinen refleksi, joka kestää muutamasta vuorokaudesta 4–8 viikkoon.

Painehaavojen ehkäisy aloitetaan heti. Luisten kohoumien kohdalle kohdistuvaa painetta helpotetaan säännöllisin väliajoin. Ilmateiden auki pitäminen varmistetaan tukilaittein; keuhkokomplikaatioiden ehkäisemiseksi tarvitaan nenä-mahaletku. Hoidossa huolehditaan myös maha-suolikanavan toiminnasta ja potilaan psyykkisestä tilasta.

Laskimotukoksia ehkäisevä lääkitys aloitetaan mahdollisimman pian vamman jälkeen. Lisäksi käytetään hoitosukkia, ja usein asennetaan myös valtimo-laskimopumppu.

Rankamurtuman hoito

Selkärankavamman leikkauksella tukevoitetaan selkärankaa ja palautetaan selkäydinkanavan muoto ja laajuus. Toimenpide helpottaa hoitotyötä, vähentää kipuja sekä nopeuttaa ja aikaistaa aktiivisen kuntoutuksen aloittamista. Lisäksi se estää tai vähentää selkärangan virheasentojen kehittymistä ja siten parantaa elämänlaatua.

Psyykkinen kriisi

Alkuvaiheessa mielialan lasku on normaali reaktio. Vakavaa depressiota saattaa esiintyä alkuvaiheessa, mutta oireet lievittyvät usein muutamien viikkojen aikana vammautumisesta. Depressiota hoidetaan masennuslääkkeillä, jonka lisäksi ryhmätyöskentely vammautuneen ja hänen omaistensa kanssa on tärkeää. Psykiatrin, psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan tai vertaistukihenkilön säännölliset tapaamiset voivat olla myös tarpeellisia.

Vertaistukihenkilötoiminta tarjoaa selkäydinvammaisille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella saman vamman kokeneiden kanssa elämän eri tilanteissa. Oman paikkakunnan vertaistukihenkilöistä saa tietoa Selkäydinvammaiset Akson ry:sta (www.aksonry.fi «http://www.aksonry.fi»1) ja Invalidiliitosta (www.invalidiliitto.fi «http://www.invalidiliitto.fi»2).

Akuuttivaiheen jälkeinen välitön kuntoutus

Kuntoutuksessa pyritään mahdollisimman hyvään itsenäiseen toiminta- ja liikuntakykyyn. Kuntoutuksen tavoitteet ja tilannearviot tekee moniammatillinen työryhmä yhdessä potilaan kanssa. Päävastuu kuntoutuksesta on selkäydinvammalääketieteeseen perehtyneellä ja erikoistuneella lääkärillä. Vertaistukihenkilö on tärkeä työryhmän jäsen välittömän kuntoutuksen aikana ja sen seurannassa.

Liikkuminen

Liikuntaharjoittelu aloitetaan heti, kun yleiskunto sen sallii. Kävelyharjoittelu voidaan aloittaa altaassa, valjaiden avulla, simulaattorissa tai kävelymatolla. Harjoitteluun voidaan myös yhdistää sähköstimulaatio alaraajojen lihasvoiman vahvistamiseksi.

Osittaisen selkäydinvamman saaneilla toiminnallinen (funktionaalinen) sähköstimulaatio yhdistettynä osittain painokevennettyyn kävelyyn kävelymatolla saattaa nopeuttaa kävelyn kehittymistä.

Sähkö- ja manuaalipyörätuolin käsittelytaitojen harjoittelu sisällä ja ulkona edistää itsenäistä liikkumista.

Apuvälineet ja asunnon muutostyöt

Apuvälineillä on suuri merkitys kuntoutumisen, itsenäisen selviytymisen, elämänlaadun ja komplikaatioiden ehkäisyn kannalta. Apuvälineiden on vastattava potilaan kulloisenkin toimintakyvyn mukaista tarvetta. Esimerkiksi sähkökäyttöinen sänky ja erityispatjat ovat välttämättömiä niille, jotka eivät pysty muuttamaan asentoaan itsenäisesti.

Pyörätuoli on valittava huolellisesti, jotta paras mahdollinen liikunta- ja toimintakyky saavutetaan. Myös muissa apuvälineratkaisuissa on huomioitava muuttuva toimintakyky ja ennakoitava yläraajojen kuormittuminen.

Elinaikainen seuranta ja hoito

Kunnallinen terveydenhuolto on vastuussa selkäydinvammaisen hoidosta ja kuntoutuksesta. Lisäksi Kela (www.kela.fi «http://www.kela.fi»3) ja tapaturmatapauksissa vakuutusyhtiöt saattavat olla vastuussa kuntoutuksesta.

Kela järjestää lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaiselle, jos se ei liity välittömään sairaanhoitoon, ja on tarpeen kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Kelan kuntoutus on yleensä maksutonta.

Vaikeavammaisen kuntoutuksen edellytyksenä on, että kuntoutuja saa vammaistukilain mukaista korotettua tai ylintä vammaistukea tai eläkkeellä oleva kuntoutuja eläkkeensaajan korotettua tai ylintä hoitotukea. Kela ja vakuutusyhtiöt toteuttavat lääkinnällisenä kuntoutuksena avoterapioita ja niitä täydentäviä yksilöllisiä kuntoutusjaksoja.

Jos vaikeavammaisuuden ehdot eivät täyty, Kela voi kustantaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ja yksilöllisiä kuntoutusjaksoja.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tarve arvioidaan vammautumisen jälkeen mahdollisimman nopeasti. Jos työhön paluu ei ole mahdollista, vammautuneen tulee saada hänelle kuuluvat lakisääteiset etuudet (Kelan sairauspäiväraha ja eläke, työeläke ja tapaturmaeläke).

Vammaispalvelut

Vuonna 1988 voimaan tullut laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista vahvistaa ja tukee selkäydinvammaisen oikeuksia saada vammansa perusteella kotikunnaltaan erityisesti arkipäivän selviytymisessä ja liikkumisessa tarvittavat palvelut.

Elämänlaatu

Selkäydinvaurion aiheuttamista rajoituksista huolimatta monet vammautuneet selviävät alkuvaiheen jälkeen hyvin ja elävät itsenäistä elämää. Selkäydinvaurioon liittyvät jälkioireet ja komplikaatiot, kuten rakon ja suolen toimintahäiriöt, ihorikot sekä kipu, lihasjäykkyys ja seksuaalisuuden muuttuminen vaikuttavat elämänlaatuun. Näiden hyvään hoitoon tulisi panostaa, jotta niiden vaikutukset elämänlaatuun olisivat mahdollisimman vähäiset.

Yleisyys

Selkäydinvaurioita aiheuttavat kehittyneissä maissa useimmiten liikennetapaturmat, putoamiset ja kaatumiset. Suomessa on arvioitu olevan noin 3 000 tapaturmaisen selkäydinvaurion saanutta. Vähintään noin 100 henkilöä saa vuosittain tapaturmaisen selkäydinvaurion.

Riskiryhmässä ovat 16–30-vuotiaat miehet; heillä selkäydinvaurio syntyy useimmiten liikenneonnettomuuksissa. Iäkkäät vammautuvat usein erilaisissa putoamis- ja kaatumistapaturmissa.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen päivityksen pohjalta työstänyt lääketieteen erikoistoimittaja Teija Riikola ja sen ovat tarkistaneet selkäydinvammaosaston ylilääkäri Eija Ahoniemi Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksesta sekä Käypä hoito-toimittaja, ylilääkäri Antti Malmivaara Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Terveys- ja sosiaalitalouden yksiköstä CHESS:stä.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
POTILAALLE
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko