KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Eturauhassyöpä - miesten yleisin syöpä Suomessa
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2014-10-08   Aihepiiri(t): Kirurgia, Syöpätaudit, Urologia, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Sirpa Aaltomaa, Raija Sipilä ja Pekka Jousilahti
PDF Tulosta

Eturauhassyöpä - miesten yleisin syöpä Suomessa

Käyvän hoidon potilasversiot
8.10.2014
Kirsi Tarnanen, Sirpa Aaltomaa, Raija Sipilä ja Pekka Jousilahti

Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä. Vuonna 2010 todettiin Suomessa lähes 4 700 uutta eturauhassyöpää, joka oli kolmasosa kaikista miehillä todetuista uusista syöpätapauksista. Eturauhassyövän ennuste on hyvä: tautiin sairastuneista yli 90 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua.

Oireet

Alkuvaiheessa eturauhassyövän oireet ovat hyvin samantyyppisiä kuin eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun yhteydessä: vessassa täytyy käydä useasti, rakko ei tunnu tyhjentyvän kunnolla ja virtsasuihku on heikko. Joskus ensimmäinen oire voi olla luustokipu tai -murtuma; tällöin kyseessä on yleensä jo pidemmälle ehtinyt eturauhassyöpä, joka on tehnyt etäpesäkkeitä.

Riskitekijät

Eturauhassyövän tärkein riskitekijä on ikä. Sairastuneiden keski-ikä onkin 70 vuotta.

Näyttö ympäristötekijöiden merkityksestä eturauhassyövän synnylle on puutteellinen eikä eturauhassyöpää nykytiedon mukaan voida ehkäistä elintapoihin vaikuttamalla. Riskiä lisääviä ympäristötekijöitä näyttäisivät olevan runsas rasvan, lihan ja monivitamiinivalmisteiden käyttö, D-vitamiinin puute sekä tupakointi.

Myös perimällä on jonkin verran vaikutusta. Noin 2–5 prosenttiin eturauhassyövistä näyttäisi liittyvän perimä.

Perustutkimuksia eturauhasen tunnustelu, PSA ja koepalat

Jos potilaalla epäillään eturauhassyöpää, ensimmäinen tutkimus on yleislääkärin tekemä eturauhasen tunnustelu peräsuolen kautta eli tuseeraus. Samalla, kun lääkäri tunnustelee eturauhasen ja siinä mahdollisesti olevat kyhmyt ja kovettumat, hän tutkii myös peräsuolen ja peräaukon seudun. Kyhmy ei läheskään aina tarkoita syöpää.

Lisäksi potilaalta otetaan verikoe. Siitä tutkitaan PSA, joka on eturauhasen tuottama merkkiaine. Se, että PSA-arvo on korkea, ei kerro suoraan sitä, että kyseessä on syöpä, sillä kyseinen arvo vaihtelee, suurentuu iän myötä ja saattaa suurentua myös tulehduksen (esimerkiksi virtsatie- tai eturauhastulehdus) tai eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun takia.

Mikäli tarpeen, näiden tutkimusten jälkeen otetaan poliklinikalla eturauhasesta koepaloja ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Koepalojen perusteella selvitetään, onko kyseessä syöpä sekä millainen syöpä on kyseessä. Koepalojen ottamisen jälkeen siemenneste ja virtsa saattavat olla veristä tai peräsuolesta saattaa tulla verta, mutta oireet menevät yleensä ohi parissa päivässä.

Joskus saatetaan tarvita myös muita tutkimuksia.

Hoito räätälöidään kullekin potilaalle yksilöllisesti

Potilaalle suositellaan juuri hänelle parasta hoitoa. Hoidon valinnassa otetaan huomioon edellä mainittujen tutkimusten tulosten lisäksi potilaan ikä, peruskunto, muut sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä. Silläkin on merkitystä, millaisesta syövästä on kyse: onko syöpä aggressiivinen vai rauhallisesti käyttäytyvä, onko syöpä tyypiltään paikallinen, paikallisesti levinnyt, onko se tehnyt etäpesäkkeitä ja millainen on sen uusiutumisriski.

Potilaalle kerrotaan myös eri hoitomuotojen aiheuttamista haitoista, ja hoidosta sovitaan yhdessä hänen kanssaan. Hoitomuotoja on erilaisia: aktiivinen tai passiivinen seuranta, radikaali leikkaus, sädehoito (ulkoinen tai kudoksensisäinen), hormonihoito tai näiden erilaiset yhdistelmät.

Aktiivinen seuranta

Jos syövän etenemisen riski on pieni, on ennuste erinomainen jopa ilman hoitoa. Pienen riskin potilaita voidaankin usein seurata ilman välitöntä leikkaus- tai sädehoitoa. Tällöin puhutaan aktiivisesta seurannasta, joka perustuu PSA-kokeisiin, lääkärin tutkimuksiin ja koepalojen ottamiseen säännöllisin väliajoin. Jos taudin kulku muuttuu seurannan aikana huonompaan suuntaan, potilaalle suositellaan leikkausta tai sädehoitoa.

Passiivinen seuranta

Passiivisesta seurannasta puhutaan silloin, jos eturauhassyövän etenemisen riskin katsotaan olevan potilaan elämän aikana hyvin pieni. Määräaikaisseurantaa ei välttämättä tarvita lainkaan, mutta potilaalla on tieto, mihin ottaa yhteyttä, jos tilanne muuttuu. Jos syöpä myöhemmin etenee ja aiheuttaa oireita, aloitetaan yleensä hormonihoito.

Sädehoito

Paikallista tai paikallisesti levinnyttä eturauhassyöpää voidaan hoitaa ulkoisella sädehoidolla ja paikallista syöpää myös kudoksensisäisellä sädehoidolla. Sädehoidon tavoitteena on saada PSA-arvo mahdollisimman pieneksi (vähintään alle arvon 1 µg/l).

Sädehoitoa annetaan pelkästään eturauhaseen. Ulkoinen sädehoito tehdään poliklinikalla, eikä sitä varten tarvita puudutusta tai vastaavia toimenpiteitä. Kudoksensisäisessä sädehoidossa (brakyterapia) eturauhasen sisälle viedään kaikukuvauksessa paikallisesti radioaktiivisia jyväsiä. Tämä toimenpide tehdään vain kerran, nukutuksessa tai lannepuudutuksessa.

Sädehoitoa voidaan käyttää myös radikaalin leikkauksen jälkeen täydentävänä hoitona. Sädehoidon haittavaikutuksina esiintyy useimmilla potilailla ongelmia virtsaamisessa sekä suoliston – etenkin peräsuolen – oireita ja toimintahäiriöitä, jotka kuitenkin helpottavat yleensä ajan myötä. Myös sukupuolielinten häiriöitä esiintyy.

Hormonihoito

Koska eturauhassyövän kasvulle on välttämätöntä miessukupuolihormonin eli testosteronin eritys, hormonihoidolla pyritään lopettamaan sen eritys. Kun testosteronia ei enää erity, suurimmalla osalla potilaista syövän kasvu pysähtyy. Hormonihoidon haittavaikutuksena saattaa esiintyä hikoilutaipumusta, kuumia aaltoja, masennusta ja sukupuolielinten häiriöitä. Pitkäaikaisessa käytössä saattaa esiintyä luukatoa.

Hormonihoitoa käytetään ensisijaisena vaihtoehtona silloin, kun kyseessä on levinnyt eturauhassyöpä tai PSA-arvon suurentuminen, joka on tapahtunut paikallisen syövän radikaalihoidon jälkeen eikä muu hoito tule kyseeseen. Hormonihoitoa käytetään myös sädehoidon liitännäishoitona.

Useimmiten hormonihoito toteutetaan joko pistos- tai tablettihoitona, joskus kivestenpoistoleikkauksella.

Radikaali leikkaus (prostatektomia)

Radikaalisessa leikkauksessa pyrkimyksenä on leikata pois kaikki syöpäkudos ja parantaa siten potilas sekä minimoida haittavaikutukset. Leikkaus voidaan tehdä avoleikkauksena, tähystysleikkauksena tai leikkausrobotin avulla. Jos kyseessä on keskisuuren tai suuren riskin potilas, samassa yhteydessä suositellaan myös imusolmukkeiden poistoa.

Seuranta

Seurannassa eturauhasen poistoleikkauksen ja sädehoidon jälkeen PSA-arvoa seurataan säännöllisin välein yksilöllisesti; alkuun puolen vuoden välein, sen jälkeen vuosittain. Leikkauksen jälkeen ensimmäinen seurantakäynti suositellaan tehtäväksi leikkauksen tehneessä yksikössä 3 kuukauden sisällä leikkauksesta.

Seuranta voidaan toteuttaa erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa (lääkäri, hoitaja) tai automatisoidulla PSA-mittauksella.

Seulontaa ei suositella, jollei sille ole erityisiä perusteita

Kun PSA-koe otetaan oireettomalta mieheltä, on riskinä löytää syöpä, joka ei hitaan etenemisensä vuoksi vaadi hoitoa, johda kuolemaan eikä välttämättä aiheuta oireitakaan. Tällaisen syövän löytyminen voi johtaa tarpeettomiin hoitoihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin.

PSA-koetta ei kuitenkaan pidä kieltää oireettomalta mieheltä, jos hän epäilee sairastavansa eturauhassyöpää, mutta hänelle on kerrottava, mihin PSA-mittaus voi johtaa.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Sen ovat tarkistaneet ylilääkäri Sirpa Aaltomaa KYS:n kirurgian klinikasta, Käypä hoito -toimituspäällikkö Raija Sipilä ja Käypä hoito -toimittaja Pekka Jousilahti Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko