På svenska | In English SV | EN Anna palautetta | Tilaa uutiskirje | Sivukartta | Ekstranetit

Haku Haku

Kaikki hakutulokset 462

Kaikki hakutulokset (462)

Keskeiset hoitosuositukset (2)

Toissijaiset hoitosuositukset (48)

Näytönastekatsaukset (297)

Lisätietoa (86)

Kuvat (2)

Muut (27)

Hakutulokset

Hakutulokset

Keskeiset hoitosuositukset (2)

Depressio

Masennus on keskeinen kansanterveysongelma, josta kärsii noin 5 prosenttia suomalaisista. Keskeisiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Hoidossa on keskeisintä ehkäistä jaksojen uusiutumista.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Toissijaiset hoitosuositukset (48)

Selkäydinvamma

Suurin osa selkäydinvaurioista syntyy erilaisissa liikenne-, putoamis- ja kaatumistapaturmissa. Tapaturmainen selkäydinvamma muuttaa potilaan ja hänen läheistensä elämän usein silmänräpäyksessä.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Downin oireyhtymä

Downin oireyhtymä on yleisin kehitysvammaisuuden geneettinen syy. Se johtuu noin 95 prosentissa tapauksista ylimääräisestä kromosomista 21 hedelmöityneessä munasolussa.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Huumeongelmaisen hoito

Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle. Huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka diagnoosi perustuu ensisijaisesti kliiniseen tutkimukseen. Oireita lievittävän hoidon ja kuntoutuksen tarve arvioidaan taudin aiheuttaman toiminnallisen haitan perusteella.

Potilasversio: suomeksi

Muistisairaudet

Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaudet, Lewyn kappale -tauti ja Parkinsonin taudin muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat. Suomessa ilmaantuu vuosittain uusia dementian asteisia muistisairaustapauksia noin 13 000.

Näytä lisää

Näytönastekatsaukset (297)

Nuorten yhdelle SSRI-lääkkeelle resistentin depression hoito

Nuorten yhdelle SSRI-lääkkeelle resistentin depression hoidossa on ilmeisesti suositeltavaa vaihtaa toiseen SSRI-lääkkeeseen ja liittää hoitoon kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia.

Nuorten psykoottisen depression hoito

Nuorten psykoottisessa depressiossa masennuslääkehoitoon saattaa olla hyödyksi yhdistää psykoosilääke, vaikka riittävä tutkimusnäyttö asiasta vielä puuttuu.

Epätyypilliset psykoosilääkkeet lääkeresistentissä depressiossa

Lääkeresistenttiä depressiota voidaan hoitaa yhdistämällä serotoniinin takaisinoton estäjään epätyypillinen psykoosilääke aripipratsoli, ketiapiini tai risperidoni.

Psykoottisen depression lääkehoito

Psykoottisen depression lääkehoidossa on suositeltavaa käyttää yhtäaikaisesti masennus- ja psykoosilääkettä.

Sähköhoito (ECT) lääkeresistentissä depressiossa

Sähköhoito (ECT) on hyödyksi lääkeresistentin depression hoidossa.

Näytä lisää

Lisätietoa (86)

Psykiatriset sairaudet ja uniapnea

Ohje depression sähköhoidon käytännön toteutuksesta

Psykoterapia Kelan vaikeavammaisen kuntoutuksena

Syömishäiriön riskitekijät ja oireet

Tahdosta riippumaton hoito syömishäiriössä

Näytä lisää

Kuvat (2)

Depression hoidon vaiheet

Hengitystien hallinta hätätilanteessa eri koulutustasoilla

Muut (27)

depressio.pdf

depressio.pdf

Tervetuloa JK.pdf

depressio_mittarit.pdf

Gerkov.pdf

Suomela-Markkanen.pdf

Kuntoutussuositusten implementointi hankesuunnitelma.pdf

Maki.pdf

Depression Käypä hoito -suositus päivitetty: Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmä tehokkain hoitomuoto

Depression tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka on tärkeää, jotta hoitoa vaativa masennustila voidaan erottaa lievistä masennusoireista. Tehokkain hoitovaste saadaan lääkehoidon ja psykoterapian samanaikaisella käytöllä. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat keskeinen osa hoitoa.

Arvioidaan, että noin viisi prosenttia suomalaisista kärsii masennustilasta. Depressiot ovat naisilla noin 1,5–2 kertaa yleisempiä kuin miehillä. Vain vähemmistö depressiota potevista hakeutuu aktiivisesti hoitoon. Heistä enemmistö kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psyykkisestä oireyhtymästä. Samanaikaista päihderiippuvuutta tai päihteiden väärinkäyttöä esiintyy 10–30 %:lla depressiopotilaista.

Depressio on keskeisin yksittäinen itsemurhan riskitekijä. Suomessa kaksi kolmesta itsemurhatapauksesta liittyy masennustiloihin. Vuositasolla kyse on noin 600 itsemurhasta, ja arviolta yli kymmenkertaisesta määrästä itsemurhayrityksiä.

Depressio alentaa merkittävästi toimintakykyä. Suomessa masennuksen vuoksi eläkkeellä on noin 35 500 henkilöä. Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan vuonna 2013 masennusperusteiset eläkemenot olivat Suomessa 509 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahakustannukset 108 miljoonaa euroa.

Depression Käypä hoito -suosituksen tuoreessa päivityksessä kerrotaan miten depressiota tulisi hoitaa. Suosituksella pyritään parantamaan depression diagnostiikkaa ja vaikeusasteen tunnistamista sekä helpottamaan oikeiden hoitomuotojen valintaa.

Masennustilojen tunnistaminen tärkeää

Masennustila on oireyhtymä, jonka tunnistamisessa keskeistä on havaittujen masennustilan oireiden päivittäinen ja yhtäjaksoinen esiintyminen. Masennuksen vaikeusastetta arvioidaan oireiden lukumäärän, erilaisten oiremittareiden tai masennustilaan liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen perusteella.

Lievään masennustilaan liittyy subjektiivista kärsimystä, mutta se ei yleensä juuri heikennä potilaan toimintakykyä. Keskivaikea masennustila yleensä huonontaa selvästi toimintakykyä, ja vaikeasta masennustilasta kärsivä tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Lievä masennustila ja toistuva masennus on tärkeää erottaa lievistä masennusoireista, jotka eivät kuulu suosituksen piiriin.

– Suosituksessa korostuu nyt aiempaa enemmän huolellisen diagnosoinnin merkitys. Se on tärkeää sekä hoidon oikean kohdentamisen kannalta, että suojana lievien masennusoireiden mahdolliselta ylihoidolta, sanoo psykiatrian professori Erkki Isometsä.

On myös syytä selvittää, ettei masennuksen oireiden syynä ole jokin somaattinen sairaus, lääkehoito tai päihteiden käyttö. Depressiodiagnoosia ei myöskään tule tehdä mikäli kyseessä on lähiomaisen kuolemaan liittyvä normaali surureaktio. Raja surureaktion ja depression välillä on kuitenkin häilyvä.

Lääkkeitä vai psykoterapiaa?

Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita hoitomuotoja. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Ylläpitolääkehoito on suositeltavaa potilaille, joilla masennus toistuu jo kolmatta kertaa.

– Uusimpien tutkimusten mukaan masennuslääkkeiden ja psykoterapian yhtäaikainen käyttö on tehokkain hoitomuoto. Mitä vaikeammasta psykoterapialla hoidettavasta masennustilasta on kyse, sitä tärkeämpää on samanaikainen lääkehoito, sanoo Isometsä.

Elämäntilanteen kartoittaminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat osa hyvää hoitoa. Toipumisen jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa on jatkettava masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi noin puolen vuoden ajan.

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työssäkäyvän depressiopotilaan työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa. Perusterveydenhuollossa hoito kannattaa toteuttaa yleislääkärin, hoitajan ja psykiatrin suunnitelmallisella yhteistyöllä. Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuuluvat vaikeasta tai psykoottisesta depressiosta ja vakavasti monihäiriöisestä depressiosta kärsivät potilaat sekä potilaat, joihin tavanomainen hoito ei ole tehonnut tai joilla esiintyy vakavaa itsetuhoisuutta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2004 laaditun ja vuonna 2009 ensimmäisen kerran päivitetyn Depression Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi

Depression Käypä hoito -suositukseen >>

Lisätietoja:
psykiatrian professori Erkki Isometsä, p. 050 3467163 erkki.isometsa@hus.fi
toimituspäällikkö Raija Sipilä, p. 050 3554 153, raija.sipila@duodecim.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä:

Puheenjohtaja:
Erkki Isometsä, psykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Jäsenet:
Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri; Kuntoutuskeskus Petrea, Turku
Teija Kivekäs, LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos
Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori; Helsingin yliopisto
Jarmo Lappalainen, perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri; Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Olavi Lindfors, PsT, kehittämispäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mauri Marttunen, nuorisopsykiatrian professori; Helsingin yliopisto
Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori; Tampereen yliopisto
Pekka Jousilahti, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Käypä hoito -toimittaja
Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, psykiatrian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, Käypä hoito -vastuutoimittaja

/image/journal/article?img_id=75202&t=1412246335201

Käypä kuntoutus loppuraportti 150227.pdf

Masennuslääkkeillä mediaan

MOT huolissaan Depression Käypä hoito -suosituksesta

Jorma Komulainen
Käypä hoito -suositusten päätoimittaja

YLE:n MOT ohjelma "Masentavat lääkkeet" maanantaina 26.5. nosti esiin kaksi tärkeää ongelmaa: lääketeollisuuden tekemien tutkimusten valikoiva julkaiseminen ja lääkäreiden saaman lääkeinformaation lähde ja laatu.

Kaikki lääkehoitoihin liittyvä tutkimus olisi julkaistava. Tästä onkin tehty kansainvälinen aloite (www.alltrials.net). Hoitosuositusten laatijoiden järjestö Guidelines International Network, jonka yksi perustajajäsen Duodecim on, on päättänyt liittyä aloitteen tukijoihin. Erityisen tärkeää tavoite kaikkien tutkimusten julkaisemisesta on meille hoitosuositusten laatijoille, jotka olemme riippuvaisia siitä, mitä on julkaistu.

Lääkeinformaatiota ei saa jättää pelkästään lääketeollisuudelle, kuten MOT:n esimerkki osoittaa. Tämä on yksi tärkeä syy laatia kansallisia hoitosuosituksia. Käypä hoito -suosituksissa tuodaan esille linjauksia useimmille ihmisille hyvistä hoitopäätöksistä. Niiden soveltuvuus yksilön hoidosta päätettäessä on aina potilaan ja lääkärin yhteisesti harkittava.

MOT nosti esiin mahdolliset masennuslääkkeiden pitkäaikaishaitat. Tieto pitkäaikaishyödyistä ja erityisesti haitoista on puutteellista. Hoitopäätöksiä on kuitenkin tehtävä puutteellisenkin tiedon pohjalta. Depression Käypä hoito -suositus on paraikaa päivitettävänä, ja työryhmä tekee parhaansa ottaakseen huomioon kaiken käytettävissä olevan tutkimustiedon.

Depression Käypä hoito -suositus nostaa esille erilaisten psykoterapiamuotojen merkityksen lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Depressiohoitajien palveluja painotetaan, ja maassamme onkin hyviä esimerkkejä heidän panoksestaan hoidon onnistumisessa. Masennusta sairastavien ihmisten kannalta oleellista onkin hoitojärjestelmän kehittäminen niin, että se toimii heidän parhaakseen – olipa hoitomuoto sitten terapia, lääkehoito tai näiden yhdistelmä.

/image/journal/article?img_id=59313&t=1401182976955

Masennuksen Käypä hoito

KH suosittelee: Erkki Isometsä

Depression hyvä hoito – totta vai tarua?

Erityisryhmät huomioitu entistä laajemmin traumaperäisen stressihäiriön Käypä hoito -suosituksessa

Menneet koulutukset

Kutsutapahtuma: Käypä hoito -suositusten potilasversioiden työpaja potilasjärjestöille

Aika: Torstai 26.11.2015 klo 13.00–16.00
Järjestäjä: Käypä hoito / Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Työpaja on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.
Paikkoja on rajoitetusti: mukaan mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta (2 hlöä/järjestö).

Ohjelma ja tavoite:
Ohjelma sisältää työpajatyöskentelyä. Pajan aikana pohdimme:

Millainen on toimiva potilasmateriaali?
Miten Käypä hoito -suositusten potilasversioita voisi kehittää potilaslähtöisemmiksi?
Millaisia toimivia yhteistyömuotoja löytäisimme potilasjärjestöjen ja Käyvän hoidon välille?

Käyvän hoidon potilasversiot tiivistävät hoitosuositusten keskeisen sisällön yleiskielellä potilaan näkökulmasta.

Osana Duodecimin ja Kelan Kuntoutussuositusten implementointi -hanketta pyrkimyksenämme on kehittää potilasversioita, jotta ne palvelisivat entistä paremmin potilaita ja heidän lähiomaisiaan.

Järjestimme kesäkuussa potilasjärjestöille ja potilasversioiden käyttäjille kyselyn Käypä hoito -suositusten potilasversioiden kehittämisestä. Tulokset tullaan julkaisemaan Käypähoito.fi-sivustolla syyskuun loppuun mennessä.

Kyselyn ja tämän työpajatyöskentelyn tuloksia hyödynnetään potilasversioidemme kehittämisessä.

Raportti potilasversioiden kehittämisestä (julkaistu 8.12.2015) >>

Seminaari: Vaikuttavaa kuntoutusta kehdosta keinutuoliin – miten elämän eri vaiheissa

Aika: Torstai 29.1.2015 klo 9.00–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Tavoitteet:
- Esitellä vaikuttavia kuntoutuksen menetelmiä eri elämänvaiheissa
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa

OHJELMA (PDF-muotoiset esitykset avautuvat otsikoista)

Seminaarin Twitter-kommentit kootusti

9.00–9.40	Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
9.40–10.00	Seminaarin avaus	Dosentti, päätoimittaja Jorma Komulainen, Duodecim
	Syrjäytyvät nuoret (pj. Jorma Komulainen)
10.00–10.25	ADHD:n Käypä hoito -suositus	Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi, ESSHP
10.25–10.50	Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt	Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Leena Pihlakoski, TAYS
10.50–11.15	Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta	Erikoispuheterapeutti Leena Ervast, Neural Oy
11.15–12.30	Lounas (omakustanteinen)
	Työkyky (pj. Jukkapekka Jousimaa)
12.30–12.55	Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet	Dosentti Heikki Arola, Terveystalo
12.55–13.20	Olkapään jännevaivat	Dosentti Esa-Pekka Takala, TTL
13.20–13.45	Unettomuus	Työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt, Helsingin yliopisto
13.45–14.15	Kahvitarjoilu
	Ikääntyneet (pj. Tiina Huusko)
14.15–14.40	Muistisairaudet	Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Ulla-Marja Louhija, HYKS
14.40–15.05	Muistisairaan hoitomallia etsimässä	Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall, Mehiläinen Ympyrätalo
15.05–15.30	Kotona vai missä?	Tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri, THL
15.30–16.00	Seminaarin yhteenveto	Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko, Kela

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös:   HY14/348
Alat (tuntimäärä):   Fysiatria (6), Käsikirurgia (1), Lastenneurologia (3), Lastenpsykiatria (6), Neurologia (6), Nuorisopsykiatria (3), Reumatologia (2), Sisätaudit (2), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleislääketiede (6), Sisätaudit /runkokoulutus (2), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (6)
Tilaisuuden nimi:   Vaikuttavaa kuntoutusta kehdosta keinutuoliin ? miten elämän eri vaiheissa
Järjestäjä:   Suomalainen Lääkäriseura Duodecim / Käypä hoito
Lisätietoja:   Osallistujamäärä enintään 270 henkilöä.
Verkkokurssi:   Ei
Ajankohta:   29.1.2015 (Biomedicum, Helsinki)

Lääkäriliiton erityispätevyys: Kuntoutus (6)

Depression hyvä hoito – totta vai tarua?

Depression Käypä hoito -suosituksen 2014 päivityksen julkistamisseminaari

Aika: Torstai 27.11.2014 klo 12.30–16.00
Paikka: Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3, 00014 Helsingin yliopisto
Kohderyhmä: Masennuspotilaita tutkivat ja hoitavat lääkärit mm. perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa, sekä asiantuntijavirastoissa, terveys- ja muut toimittajat

OHJELMA

12.30 - 12.35	Avaussanat Pj Minna Valkonen-Korhonen, Suomen Psykiatriyhdistys
12.35 - 13.10	Depression käypä hoito tänään Professori Erkki Isometsä, Helsingin yliopisto
13.10 - 13.45	Hoitosuositukset: mitä, miten ja entä sitten? Dosentti Jorma Komulainen, Duodecim
13.45 - 14.20	Miten masennuslääkkeet toimivat? Professori Jesper Ekelund, Helsingin yliopisto
14.20 - 14.55	Depressio yksilön ja kansanterveyden ongelmana Professori Jouko Lönnqvist, THL
14.55 - 15.30	Psykoterapiat masennuksen hoidossa Dosentti Tarja Melartin, HUS
15.30 - 16.00	Keskustelua

Seminaari: Näyttöön perustuva kuntoutus läpi hoitoketjun: Miten edistämme moniammatillisesti potilaittemme kuntoutumista?

Aika: Torstai 30.1.2014 klo 9.30–16.00
Paikka: Marina Congress Center, Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito

Seminaarin esitykset PDF-muodossa:

Päivän avaus (Jorma Komulainen)

Käyvän hoidon kuntoutushanke (Antti Malmivaara)

Lonkkamurtuma (Tiina Huusko)

Aivoinfarkti (Sinikka Peurala)

Alaselkäkipu (Timo Pohjolainen)

Miten rahoittajat arvioivat kuntoutuksen vaikuttavuutta? (Seija Sukula)

Miten hyödynnän TOIMIA-verkoston suosituksia kuntoutustulosten mittaamisessa? (Heli Valkeinen)

HY:n kurssimuotoinen koulutus

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Fysiatria (6), Geriatria (6), Lastenneurologia (6), Lastenpsykiatria (6), Lastentaudit (6), Liikuntalääketiede (6), Ortopedia ja traumatologia (6), Psykiatria (6), Reumatologia (6), Sisätaudit (6), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleiskirurgia (4), Yleislääketiede (6), Kirurgia / runkokoulutus (6), Psykiatria / runkokoulutus (6), Sisätaudit /runkokoulutus (6), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (3)

Päivitetty Käypä hoito -suositus liikunnasta: Liikunta on pitkäaikaissairauksien hyvää hoitoa

Päivitetty Käypä hoito -suositus liikunnasta korostaa liikunnan merkitystä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Liikuntahoidon toteutumisessa on edelleen parannettavaa. Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus on kysyä potilaan liikuntatottumuksista. Hoitavan ammattilaisen on myös tärkeää kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan varsinkin, jos liikunnan lisääminen on aiheellista jonkin sairauden vuoksi.

Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, polven ja lonkan nivelrikkoa, niska- ja alaselkäkipuja, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, masennusta ja monia syöpäsairauksia.

Liikuntamuodolla ei ole väliä, kunhan liikkuu

Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa kuten reipasta kävelyä ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa kuten juoksua 75 minuuttia viikossa. Lisäksi suositukseen kuuluu lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Kaikki liikunta voidaan toteuttaa vähintään 10 minuutin pätkissä. Ikääntyneillä suositellaan kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti kaatumisvaarassa oleville sekä niille, joilla on liikkumiskykyyn vaikuttavia pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita.

Liikunta tehoaa depressioon yhtä hyvin kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito

Paljon liikkuvilla on vähemmän itse ilmoitettuja depressio-oireita. Vähän liikkuvat sairastuvat useammin depressioon kuin paljon liikkuvat. Liikunta vähentää masennusoireita kääntämällä huomion pois negatiivisista ajatuksista. Ryhmäliikunta antaa sosiaalista tukea. Liikunta lievittää masennusoireita myös iäkkäillä ja toimintakyvyltään heikompikuntoisilla henkilöillä. Aiemmin vähän liikkuneiden iäkkäiden henkilöiden psyykkisen hyvinvoinnin parantamisessa saadaan edullisia vaikutuksia jo liikunnan yleisiä suosituksia vähäisemmillä liikuntamäärillä, kuten kahdesti viikossa toistuvilla 45 minuutin kestoisilla liikuntaharjoituksilla.

Liikuntaharjoittelu näyttää olevan yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito. Mitä raskaampaa ja useammin toistuvaa liikunta on, sitä enemmän se vähentää depressio-oireita, mutta vaikuttavimmasta liikuntamuodosta ei toistaiseksi ole varmuutta.

Iäkkäänäkin aloitettu liikunta tuo terveyshyötyjä

Suositukseen on päivitetty iäkkäiden liikuntaa koskeva osio. Liikunta hidastaa lihaskatoa, lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä, luukatoa, aerobisen kestävyyden huononemista, notkeuden vähenemistä sekä tasapainon ja kävelykyvyn huononemista. Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, kuten päivittäinen reipas kävely sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu, jotka voi toteuttaa kotivoimisteluna, ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Vielä iäkkäänäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista. Kaatumisten ehkäisemiseksi liikunnan pääpainon pitää olla alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. Liikuntaharjoittelu saattaa lisäksi parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastumisriskissä olevilla tai siihen jo sairastuneilla.

Liikkuminen suojaa syövältä

Tutkimusnäyttö liikunnan vaikuttavuudesta on vahvistunut syöpäsairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunnan määrän kasvaessa erityisesti rinta- ja paksusuolisyövän riski pienenee. Liikunta pidentää myös syöpäpotilaiden elossa oloaikaa erityisesti paksusuolisyöpää ja vaihdevuosien jälkeen ilmenevää rintasyöpää sairastavilla. Liikuntaharjoittelu edistää syöpäpotilaiden toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.

Lue koko Liikunta-suositus >>

Lisätietoja:

LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri Rainer Rauramaa, p. 044 037 5513, etunimi.sukunimi@uef.fi

viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, etunimi.sukunimi@duodecim.fi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä on laatinut Liikunnan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa tiedotteen julkaisun aikaan osoitteessa www.kaypahoito.fi

/image/journal/article?img_id=127302&t=1452848682024

Liikunnasta ja depressiosta

Depression Käypä hoito -suositusta päivitetty kohdennetusti

Näytä lisää

PL 713
Kalevankatu 11 A
00101 HELSINKI

Käyttöoikeudet
Linkittäminen
Viittaaminen
Uudelleenjulkaisu
Käyttöohjeet
Yhteystiedot

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.