Haku Haku

Kaikki hakutulokset 483

Muut (37)

Hakutulokset

Keskeiset hoitosuositukset (2)

Depressio

Masennus on keskeinen kansanterveysongelma, josta kärsii noin 5 prosenttia suomalaisista. Keskeisiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Hoidossa on keskeisintä ehkäistä jaksojen uusiutumista.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Toissijaiset hoitosuositukset (47)

Selkäydinvamma

Suurin osa selkäydinvaurioista syntyy erilaisissa liikenne-, putoamis- ja kaatumistapaturmissa. Tapaturmainen selkäydinvamma muuttaa potilaan ja hänen läheistensä elämän usein silmänräpäyksessä.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, joka lisää kuolleisuutta ja sairastavuutta. Vieroitushoidolla voidaan auttaa monia potilaita.

Huumeongelmaisen hoito

Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle. Huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka diagnoosi perustuu ensisijaisesti kliiniseen tutkimukseen. Oireita lievittävän hoidon ja kuntoutuksen tarve arvioidaan taudin aiheuttaman toiminnallisen haitan perusteella.

Potilasversio: suomeksi

Muistisairaudet

Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaudet, Lewyn kappale -tauti ja Parkinsonin taudin muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat. Suomessa ilmaantuu vuosittain uusia dementian asteisia muistisairaustapauksia noin 13 000.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Näytä lisää

Vältä viisaasti (5)

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoito ja masennuslääke

Tramadolin ja serotoniinioireyhtymän riski

Nuoruusikäisen masennuksen lääkehoito

Syömishäiriöpotilaiden lääkehoito

Ketiapiinimonoterapia masennustilan hoidossa

Näytönastekatsaukset (298)

Amfetamiiniriippuvuuksien hoito masennuslääkkeillä

Masennuslääkkeistä (amlopriini, bupropioni, desipramiini, imipramiini, fluoksetiini, paroksetiini, venlafaksiini, sertaliini) ei ole hyötyä (met)amfetamiiniriippuvuuden hoidossa.

Alkoholiongelmaisen potilaan masentuneisuuden hoito kognitiivisella käyttäytymisterapialla

Kognitiivinen käyttäytymisterapia yksin tai yhdistettynä motivoivaan haastatteluun ilmeisesti vähentää samanaikaisen alkoholiongelman ja masennuksen hoidossa masennusoireita ja alkoholinkäyttöä.

Depression hoito Parkinsonin taudissa

Masennuslääkkeet saattavat helpottaa Parkinson-potilaiden masennusta.

Huumesekakäyttäjän masentuneisuuden hoito

Masennuksen lääkehoito ilmeisesti vähentää huumeongelmaisen masennusoireita, mikäli ne eivät ole ohimeneviä, huumeiden käytöstä johtuvia.

Hormonikierukan vaikutus ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen

Hormonikierukkahoidon aikana ahdistuneisuus ja masentuneisuus vähenevät. Hoidolla ei liene vaikutusta seksuaalitoimintoihin.

Näytä lisää

Lisätietoa (92)

Somaattisen sairauden yhteys unihäiriöihin

Somaattisten terveysongelmien ja psykososiaalisten tekijöiden yhteydet unettomuuteen keski-ikäisillä

Unettomuus mielenterveyden häiriöissä

Masennusoireet ja niiden hoito ADHD:ssa lapsilla ja nuorilla

Suuren psykoosiriskin ryhmät eli prodromaalisyndroomat

Näytä lisää

Kuvat (2)

Depression hoidon vaiheet

Hengitystien hallinta hätätilanteessa eri koulutustasoilla

Muut (37)

KH suosittelee: Muistisairauksien potilasversio

sumia.pdf

depressio.pdf

Tervetuloa JK.pdf

Virta 121017.pdf

Kuntoutussuositusten implementointi hankesuunnitelma.pdf

Maki.pdf

Käypä kuntoutus loppuraportti 150227.pdf

Duodecim Kuntoutussuositusten implementointi loppuraportti 180314.pdf

Depression Käypä hoito -suositus päivitetty: Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmä tehokkain hoitomuoto

Depression tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka on tärkeää, jotta hoitoa vaativa masennustila voidaan erottaa lievistä masennusoireista. Tehokkain hoitovaste saadaan lääkehoidon ja psykoterapian samanaikaisella käytöllä. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat keskeinen osa hoitoa.

Arvioidaan, että noin viisi prosenttia suomalaisista kärsii masennustilasta. Depressiot ovat naisilla noin 1,5–2 kertaa yleisempiä kuin miehillä. Vain vähemmistö depressiota potevista hakeutuu aktiivisesti hoitoon. Heistä enemmistö kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psyykkisestä oireyhtymästä. Samanaikaista päihderiippuvuutta tai päihteiden väärinkäyttöä esiintyy 10–30 %:lla depressiopotilaista.

Depressio on keskeisin yksittäinen itsemurhan riskitekijä. Suomessa kaksi kolmesta itsemurhatapauksesta liittyy masennustiloihin. Vuositasolla kyse on noin 600 itsemurhasta, ja arviolta yli kymmenkertaisesta määrästä itsemurhayrityksiä.

Depressio alentaa merkittävästi toimintakykyä. Suomessa masennuksen vuoksi eläkkeellä on noin 35 500 henkilöä. Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan vuonna 2013 masennusperusteiset eläkemenot olivat Suomessa 509 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahakustannukset 108 miljoonaa euroa.

Depression Käypä hoito -suosituksen tuoreessa päivityksessä kerrotaan miten depressiota tulisi hoitaa. Suosituksella pyritään parantamaan depression diagnostiikkaa ja vaikeusasteen tunnistamista sekä helpottamaan oikeiden hoitomuotojen valintaa.

Masennustilojen tunnistaminen tärkeää

Masennustila on oireyhtymä, jonka tunnistamisessa keskeistä on havaittujen masennustilan oireiden päivittäinen ja yhtäjaksoinen esiintyminen. Masennuksen vaikeusastetta arvioidaan oireiden lukumäärän, erilaisten oiremittareiden tai masennustilaan liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen perusteella.

Lievään masennustilaan liittyy subjektiivista kärsimystä, mutta se ei yleensä juuri heikennä potilaan toimintakykyä. Keskivaikea masennustila yleensä huonontaa selvästi toimintakykyä, ja vaikeasta masennustilasta kärsivä tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Lievä masennustila ja toistuva masennus on tärkeää erottaa lievistä masennusoireista, jotka eivät kuulu suosituksen piiriin.

– Suosituksessa korostuu nyt aiempaa enemmän huolellisen diagnosoinnin merkitys. Se on tärkeää sekä hoidon oikean kohdentamisen kannalta, että suojana lievien masennusoireiden mahdolliselta ylihoidolta, sanoo psykiatrian professori Erkki Isometsä.

On myös syytä selvittää, ettei masennuksen oireiden syynä ole jokin somaattinen sairaus, lääkehoito tai päihteiden käyttö. Depressiodiagnoosia ei myöskään tule tehdä mikäli kyseessä on lähiomaisen kuolemaan liittyvä normaali surureaktio. Raja surureaktion ja depression välillä on kuitenkin häilyvä.

Lääkkeitä vai psykoterapiaa?

Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita hoitomuotoja. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Ylläpitolääkehoito on suositeltavaa potilaille, joilla masennus toistuu jo kolmatta kertaa.

– Uusimpien tutkimusten mukaan masennuslääkkeiden ja psykoterapian yhtäaikainen käyttö on tehokkain hoitomuoto. Mitä vaikeammasta psykoterapialla hoidettavasta masennustilasta on kyse, sitä tärkeämpää on samanaikainen lääkehoito, sanoo Isometsä.

Elämäntilanteen kartoittaminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat osa hyvää hoitoa. Toipumisen jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa on jatkettava masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi noin puolen vuoden ajan.

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työssäkäyvän depressiopotilaan työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa. Perusterveydenhuollossa hoito kannattaa toteuttaa yleislääkärin, hoitajan ja psykiatrin suunnitelmallisella yhteistyöllä. Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuuluvat vaikeasta tai psykoottisesta depressiosta ja vakavasti monihäiriöisestä depressiosta kärsivät potilaat sekä potilaat, joihin tavanomainen hoito ei ole tehonnut tai joilla esiintyy vakavaa itsetuhoisuutta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2004 laaditun ja vuonna 2009 ensimmäisen kerran päivitetyn Depression Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi

Depression Käypä hoito -suositukseen >>

Lisätietoja:
psykiatrian professori Erkki Isometsä, p. 050 3467163 erkki.isometsa@hus.fi
toimituspäällikkö Raija Sipilä, p. 050 3554 153, raija.sipila@duodecim.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä:

Puheenjohtaja:
Erkki Isometsä, psykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Jäsenet:
Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri; Kuntoutuskeskus Petrea, Turku
Teija Kivekäs, LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos
Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori; Helsingin yliopisto
Jarmo Lappalainen, perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri; Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Olavi Lindfors, PsT, kehittämispäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mauri Marttunen, nuorisopsykiatrian professori; Helsingin yliopisto
Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori; Tampereen yliopisto
Pekka Jousilahti, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Käypä hoito -toimittaja
Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, psykiatrian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, Käypä hoito -vastuutoimittaja

/image/journal/article?img_id=75202&t=1412246335201

Päivitetty Käypä hoito -suositus liikunnasta: Liikunta on pitkäaikaissairauksien hyvää hoitoa

Päivitetty Käypä hoito -suositus liikunnasta korostaa liikunnan merkitystä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Liikuntahoidon toteutumisessa on edelleen parannettavaa. Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus on kysyä potilaan liikuntatottumuksista. Hoitavan ammattilaisen on myös tärkeää kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan varsinkin, jos liikunnan lisääminen on aiheellista jonkin sairauden vuoksi.

Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, polven ja lonkan nivelrikkoa, niska- ja alaselkäkipuja, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, masennusta ja monia syöpäsairauksia.

Liikuntamuodolla ei ole väliä, kunhan liikkuu

Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa kuten reipasta kävelyä ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa kuten juoksua 75 minuuttia viikossa. Lisäksi suositukseen kuuluu lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Kaikki liikunta voidaan toteuttaa vähintään 10 minuutin pätkissä. Ikääntyneillä suositellaan kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti kaatumisvaarassa oleville sekä niille, joilla on liikkumiskykyyn vaikuttavia pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita.

Liikunta tehoaa depressioon yhtä hyvin kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito

Paljon liikkuvilla on vähemmän itse ilmoitettuja depressio-oireita. Vähän liikkuvat sairastuvat useammin depressioon kuin paljon liikkuvat. Liikunta vähentää masennusoireita kääntämällä huomion pois negatiivisista ajatuksista. Ryhmäliikunta antaa sosiaalista tukea. Liikunta lievittää masennusoireita myös iäkkäillä ja toimintakyvyltään heikompikuntoisilla henkilöillä. Aiemmin vähän liikkuneiden iäkkäiden henkilöiden psyykkisen hyvinvoinnin parantamisessa saadaan edullisia vaikutuksia jo liikunnan yleisiä suosituksia vähäisemmillä liikuntamäärillä, kuten kahdesti viikossa toistuvilla 45 minuutin kestoisilla liikuntaharjoituksilla.

Liikuntaharjoittelu näyttää olevan yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito. Mitä raskaampaa ja useammin toistuvaa liikunta on, sitä enemmän se vähentää depressio-oireita, mutta vaikuttavimmasta liikuntamuodosta ei toistaiseksi ole varmuutta.

Iäkkäänäkin aloitettu liikunta tuo terveyshyötyjä

Suositukseen on päivitetty iäkkäiden liikuntaa koskeva osio. Liikunta hidastaa lihaskatoa, lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä, luukatoa, aerobisen kestävyyden huononemista, notkeuden vähenemistä sekä tasapainon ja kävelykyvyn huononemista. Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, kuten päivittäinen reipas kävely sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu, jotka voi toteuttaa kotivoimisteluna, ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Vielä iäkkäänäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista. Kaatumisten ehkäisemiseksi liikunnan pääpainon pitää olla alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. Liikuntaharjoittelu saattaa lisäksi parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastumisriskissä olevilla tai siihen jo sairastuneilla.

Liikkuminen suojaa syövältä

Tutkimusnäyttö liikunnan vaikuttavuudesta on vahvistunut syöpäsairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunnan määrän kasvaessa erityisesti rinta- ja paksusuolisyövän riski pienenee. Liikunta pidentää myös syöpäpotilaiden elossa oloaikaa erityisesti paksusuolisyöpää ja vaihdevuosien jälkeen ilmenevää rintasyöpää sairastavilla. Liikuntaharjoittelu edistää syöpäpotilaiden toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.

Lue koko Liikunta-suositus >>

Lisätietoja:

LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri Rainer Rauramaa, p. 044 037 5513, etunimi.sukunimi@uef.fi

viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, etunimi.sukunimi@duodecim.fi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä on laatinut Liikunnan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa tiedotteen julkaisun aikaan osoitteessa www.kaypahoito.fi

/image/journal/article?img_id=127302&t=1452848682024

Vältä viisaasti -suositukset kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta ja diagnosoinnista julkaistu

Kotona vai missä 2015.pdf

Kokki.pdf

Masennuslääkkeillä mediaan

Masennuksen Käypä hoito

Depression hyvä hoito – totta vai tarua?

Erityisryhmät huomioitu entistä laajemmin traumaperäisen stressihäiriön Käypä hoito -suosituksessa

Liikunnasta ja depressiosta

Depression Käypä hoito -suositusta päivitetty kohdennetusti

Näytä lisää

12.30 - 12.35	Avaussanat Pj Minna Valkonen-Korhonen, Suomen Psykiatriyhdistys
12.35 - 13.10	Depression käypä hoito tänään Professori Erkki Isometsä, Helsingin yliopisto
13.10 - 13.45	Hoitosuositukset: mitä, miten ja entä sitten? Dosentti Jorma Komulainen, Duodecim
13.45 - 14.20	Miten masennuslääkkeet toimivat? Professori Jesper Ekelund, Helsingin yliopisto
14.20 - 14.55	Depressio yksilön ja kansanterveyden ongelmana Professori Jouko Lönnqvist, THL
14.55 - 15.30	Psykoterapiat masennuksen hoidossa Dosentti Tarja Melartin, HUS
15.30 - 16.00	Keskustelua

Hakutulokset

Masennustilojen tunnistaminen tärkeää

Lääkkeitä vai psykoterapiaa?

Opi ja ota käyttöön

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)

Aivovammat

Alaraajojen tukkiva valtimotauti

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta

Alaselkäkipu

Alkoholiongelmaisen hoito

Astma

Depressio

Diabeettinen retinopatia

Diabeetikon jalkaongelmat

Diabetes

Dyslipidemiat

Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus

Elvytys

Elvytys (vastasyntynyt)

Ennenaikainen synnytys

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)

Glaukooma

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet

Huumeongelmaisen hoito

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Karies

Keuhkoahtaumatauti

Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset

Kohonnut verenpaine

Krooninen alaraajahaava

Kuolevan potilaan oireiden hoito

Lihavuus (aikuiset)

Lihavuus (lapset)

Liikunta

Lonkkamurtuma

Lyhentyneen hammaskaaren hoito

Migreeni

Muistisairaudet

Olkapään jännevaivat

Osteoporoosi

Polvi- ja lonkkanivelrikko

Psoriaasi

Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)

Raskaudenkeskeytys

Raskausdiabetes

Runsaat kuukautisvuodot

Ruoka-allergia (lapset)

Sepsis (aikuiset)

Siedätyshoito

Skitsofrenia

ST-nousuinfarkti

Sukupuolitaudit

Suusyöpä

Syömishäiriöt

Tulehduskipulääkkeet

Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Unettomuus

Viisaudenhammas

Virtsankarkailu (naiset)

Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

Opi ja ota käyttöön

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)

Aivovammat

Alaraajojen tukkiva valtimotauti

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta

Alaselkäkipu

Alkoholiongelmaisen hoito

Astma

Depressio

Diabeettinen retinopatia

Diabeetikon jalkaongelmat

Diabetes

Dyslipidemiat

Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus

Elvytys

Elvytys (vastasyntynyt)

Ennenaikainen synnytys

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)

Glaukooma