Haku Haku

Kaikki hakutulokset 815

Kaikki hakutulokset (815)

Keskeiset hoitosuositukset (5)

Toissijaiset hoitosuositukset (89)

Näytönastekatsaukset (445)

Lisätietoa (206)

Kuvat (31)

Muut (39)

Hakutulokset

Keskeiset hoitosuositukset (5)

Diabeettinen retinopatia

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta, ja määrä lisääntyy nopeasti. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino on paras keino ehkäistä retinopatian (silmän verkkokalvosairauden) syntyä.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Diabetes

Diabetesta sairastaa jo yli puoli miljoonaa suomalaista ja määrä on lisääntymässä nopeasti myös nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä lisäsairauksia ja taata potilaan oireettomuus sekä hyvä elämänlaatu.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Diabeettinen nefropatia

Noin 20-30 prosentilla tyypin 1 diabeetikoista havaitaan mikroalbuminuriaa (virtsaan alkaa erittyä hiukan valkuaista) taudin kestettyä 15 vuotta. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla mikroalbuminuriaa esiintyy yleisesti jo taudin toteamisen aikaan.

Potilasversio: suomeksi

Raskausdiabetes

Raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetes ilmaantuu yleensä jo ensimmäisen raskauden aikana ja se todetaan glukoosirasituskokeella.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Diabeetikon jalkaongelmat

Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat (esimerkiksi haavat ja amputaatiot) ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja sairauskulujen aiheuttaja. Noin puolet nilkan yläpuolisista amputaatioista tehdään Suomessa diabeetikoille.

Potilasversio: suomeksi

Toissijaiset hoitosuositukset (89)

Kohonnut verenpaine

Kohonneella verenpaineella tarkoitetaan tilaa, jossa suurten ja keskisuurten valtimoiden paine on jatkuvasti normaalia korkeampi. Kohonneen verenpaineen alentaminen vähentää muun muassa aivohalvauksen ja sydäninfarktin vaaraa.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja

Sepelvaltimotautikohtaus vaatii aina nopeaa hoitoa osaavassa hoitopaikassa. Hoidossa on tarpeen arvioida yksilöllisesti, millaisessa vaarassa potilas on, ja valita sen perusteella hoitolinja.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Keliakia

Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolivaurion, jossa suolinukka häviää kokonaan tai osittain. Tauti voi ilmaantua missä iässä hyvänsä, mutta valtaosalla se todetaan aikuisena.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Virtsatieinfektiot

Alempien virtsateiden äkillinen infektio voidaan hoitaa aiemmin terveellä naisella antibiootilla oireiden perusteella ilman virtsa- tai muita tutkimuksia. Infektio voidaan tunnistaa puhelinhaastattelulla ja hoitaa saatavien tietojen perusteella.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Lihavuus (aikuiset)

Lihavuus aiheuttaa tai pahentaa monia sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Tavoitteena on lihavuuteen liittyvien sairauksien hoito ja ehkäisy, johon usein riittää painon pysyvä pieneneminen 5 prosentilla.

Potilasversio: suomeksi | ruotsiksi

Näytä lisää

Näytönastekatsaukset (445)

Diabeettisen polyneuropatian muut mahdolliset riskitekijät kuin verensokeri

Hyperglykemian ohella hypertonia, hyperlipidemia, obesiteetti ja tupakointi saattavat nostaa diabeettisen polyneuropatian riskiä tyypin 1 diabeetikoilla.

Hyperglykemian merkitys diabeettisen polyneuropatian ilmaantumiselle tyypin 2 diabeteksessa

Hyperglykemia on diabeettisen polyneuropatian riskitekijä tyypin 2 diabeetikoilla.

Diabeteslääkehoidon varhainen aloitusajankohta

Heti diabetesdiagnoosin jälkeen aloitettu lääkehoito johtaa dieettihoitoa parempaan glukoositasapainoon diagnoosia seuraavien vuosien aikana.

Ns. varhainen lasiaisverkkokalvoleikkaus vaikean proliferatiivisen diabeettisen retinopatian hoidossa tyypin 1 diabeetikoilla

Kirkastumattoman lasiaisverenvuodon leikkausajankohta määräytyy silmänpohjan tilanteen, potilaan toisen silmän näön ja näkövaatimusten perusteella. Pitkää seurantaa tulee välttää ja ns. varhaista lasiaisleikkausta harkita tyypin 1 diabetesta sairastavilla.

Tyypin 1 diabetesta sairastavat lapset ja retinopatia

Tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla ei esiinny retinopatiaa ennen 10 vuoden ikää.

Näytä lisää

Lisätietoa (206)

Kansainvälisen IADPSG:n konsensuspaneelin uudet suositukset 2 tunnin sokerirasitustestin patologisiksi raja-arvoiksi raskausdiabeteksen diagnosoimiseksi

Terveystaloudellisia näkökulmia raskausdiabeteksen seulonnasta

Suomen ja eräiden muiden maiden ruokavaliosuosituksia koko väestölle, raskaana oleville ja diabeetikoille

Rasvan laadun ja määrän vaikutus raskausdiabeetikon glukoositasapainoon ja verenpaineeseen

Metformiinin ja glibenklamidin käyttö raskausdiabeteksen hoidossa

Näytä lisää

Kuvat (31)

Necrobiosis lipoidica sääressä

Diabeettinen dermopatia säärien etupinnoilla

Diabeettinen haavauma varpaassa

Necrobiosis lipoidica (diabeticorum) sääressä

Necrobiosis lipoidica säärissä

Näytä lisää

Muut (39)

KH suosittelee: Diabetes luentomateriaali

KH suosittelee: Diabetes potilasversio

KH suosittelee: Diabetes riskitesti

Diabetes-suositus päivitetty

NAK ja KIRJALLISUUS numeroaluetaulukko Insuliinihoitoinen diabetes 3182016.xlsx

Opi ja ota käyttöön

Suositus	Materiaalit
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)	Luentomateriaali (PDF)
Alaraajojen tukkiva valtimotauti	Luentomateriaali (PDF)
Alkoholiongelmaisen hoito	Luentomateriaali (PDF) Luentomateriaali ruotsiksi (PDF) Verkkokurssi: Testaa tietosi alkoholiongelmaisen hoidossa
Astma	Luentomateriaali (PDF)
Depressio	Luentomateriaali (PDF)
Diabeettinen retinopatia	Verkkokurssi: tunnetko diabeettisen retinopatia
Diabetes	Luentomateriaali (PDF)
...	...

Päivitetty Käypä hoito -suositus: Keuhkokuumeen tunnistaminen tärkeää alahengitystieinfektion hoidossa

Aikuisten alahengitystieinfektioita koskeva Käypä hoito -suositus on päivitetty. Suositus auttaa tunnistamaan akuutin keuhkoputkitulehduksen ja keuhkokuumeen eron. Keuhkokuume ja sen vahva epäilykin tulee aina hoitaa mikrobilääkityksellä. Keuhkoputkitulehdukseen mikrobilääkehoito ei tehoa. Käsienpesu, tupakoinnin lopettaminen ja influenssa- sekä pneumokokkirokote vähentävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen.

– Akuutin keuhkoputkitulehduksen ja keuhkokuumeen oireet ovat pitkälti samankaltaiset. Kun potilas tulee vastaanotolle akuutisti alkaneen yskän takia, tulee pohtia johtuuko yskä esimerkiksi flunssasta vai onko kyseessä alahengitystietulehdus. Jos taudinmääritys viittaa alahengitystietulehdukseen, on keuhkokuumeen tunnistaminen olennaista, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, dosentti, professori ma., yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri Pekka Honkanen.

Keuhkokuumeeseen viittaavat kuume, tihentynyt hengitys, yleiskunnon lasku, nopea oireiden kehittyminen tai uudelleen vaikeutuminen sekä happikyllästeisyyden lasku ja takykardia. Keuhkokuumeen diagnoosin varmistus perustuu röntgentutkimukseen. Normaali keuhkokuva ei kuitenkaan sulje keuhkokuumetta varmasti pois. Keuhkokuumetta ja sen vahvaa epäilyä tulee hoitaa ensisijaisesti amoksisilliinilla. Valtaosa keuhkokuumeista voidaan hoitaa kotona.

Keuhkoputkitulehdukseen ei mikrobilääkehoitoa
– Äkillinen keuhkoputkitulehdus on viruksen aiheuttama tulehdus, jota ei hoideta mikrobilääkkeillä. Hunaja ja eukalyptusöljy saattavat helpottaa yskää. Yskänlääkkeiden tehosta ei sen sijaan löydy näyttöä.

Akuutin keuhkoputkitulehduksen yskävaihe voi kestää kolmekin viikkoa. Toipuminen on yksilöllistä. Yleensä sairauslomaa ei tarvita, mutta työkuntoon palautuminen riippuu ammatista ja saattaa kestää useita viikkoja.

Äkillinen keuhkoputkitulehdus voi muuttua keuhkokuumeeksi. Potilasta kehotetaan ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin missä tahansa sairauden vaiheessa, jos hänen kuntonsa heikkenee uudelleen tai oireet, erityisesti kuume, eivät helpota kahden vuorokauden kuluessa.

Muista pestä kädet!
– Keuhkokuumetta edeltää usein ylähengitystieinfektio tai keuhkoputkitulehdus. Näitä infektioita voi ehkäistä yksikertaisesti käsien pesulla ja käsihuuhteen käytöllä. Samalla tulee vähentäneeksi riskiä sairastua keuhkokuumeeseen. Myös tupakoinnin lopettaminen vähentää riskiä, sanoo Honkanen.

Aikuisten pneumokokki-infektion ehkäisyyn on olemassa myös rokote, jota suositellaan niille, joilla on kohonnut riski saada vakava pneumokokki-infektio. Koska influenssa on merkittävä keuhkokuumeen riskitekijä, influenssarokotetta suositellaan myös keuhkokuumeen ehkäisyssä.

Keuhkoputkitulehdukset ovat yleisiä kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Riskiä sairastua keuhkokuumeeseen lisäävät mm. krooniset keuhkosairaudet (erityisesti keuhkoahtaumatauti), tupakointi, alkoholismi, muu vaikea yleissairaus (diabetes, sydämen, maksan ja munuaisten vajaatoiminta, syövät ja aivoverenkiertohäiriöt), immuunivajaus (kuten pernan poisto tai HIV-infektio), immunosupprimoiva lääkitys (esim. biologiset lääkkeet ja korkea-annoksinen kortisoni) ja yli 65 vuoden ikä. Myös aikaisemmin sairastettu keuhkokuume, huono suuhygienia ja runsaat lapsikontaktit lisäävät riskiä. Riski lisääntyy influenssakausien aikana.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut aikuisten alahengitystieinfektioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi

Lisätietoja
työryhmän puheenjohtaja: Pekka Honkanen, dosentti, professori ma., yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri, Oulun yliopisto ja Kainuun SOTE-kuntayhtymä, pekka.honkanen@oulu.fi

viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi

työryhmän muut jäsenet:

Markku Broas, LL, infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, Lapin sairaanhoitopiiri; infektio-sairaalahygieniayksikkö

Jouni Hedman, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Airi Jartti, LT, radiologian erikoislääkäri, OYS Sairaanhoidolliset palvelut, Kuvantaminen

Asko Järvinen, dosentti, ylilääkäri, sisätautien, infektiosairauksien ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, HYKS infektiosairauksien klinikka

Markku Koskela, dosentti, ylilääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, sairaalamikrobiologi, Nordlab Oulu

Tuula Meinander, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri, Tays (Käypä hoito -toimittaja)

Hannu Puolijoki, professori, johtajaylilääkäri, sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Ulla-Maija Rautakorpi, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri, Terveystalo, Tampere

Hannu Syrjälä, dosentti, osastonylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, OYS, infektioiden torjuntayksikkö

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

/image/journal/article?img_id=86008&t=1420784357046

Infarkteja voidaan ehkäistä sepelvaltimotaudin varhaisella tunnistamisella ja oikealla hoidolla

Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan stabiilin sepelvaltimotaudin tunnistamisessa tulee käyttää ensisijaisesti rasitus-EKG-tutkimusta. Hoidon perustana ovat riskitekijöiden minimointi ja ennustetta parantava ja oireita lievittävä lääkehoito.

Stabiilia sepelvaltimotautia koskevalla Käypä hoito -suosituksella halutaan parantaa hoidon tuloksia yhtenäistämällä diagnostiikkaa ja sepelvaltimotautia sairastavien hoitoa. Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia.

Vakaaoireisesta sepelvaltimotaudista on kyse, kun potilaan oireet ovat stabiilit ja hänellä on osoitus sydänlihasiskemiasta tai merkittävästä sepelvaltimoahtaumasta. Iskemian osoitus voidaan saada eri menetelmillä, ensisijaisesti tulee käyttää rasituskoetta.

– Diagnoosin perustana ovat potilaan kertomus oireista sekä rasituskoe. Myös ennakkotodennäköisyys tulee ottaa huomioon, käytännössä arviointi tehdään iän, sukupuolen ja rintakivun tyypin perusteella. Kaikilla tauti ei oireile rintakivun muodossa vaan saattaa tuntua epämukavuutena, paineena, hengenahdistuksena, närästyksenä tai pahoinvointina, sanoo dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela, joka on suositustyöryhmän puheenjohtaja.

Lääkehoitoa ja kuntoutusta
– Oireinen potilas tarvitsee lääkehoitoa. Jokaisen sepelvaltimotautipotilaan lääkitykseen kuuluvat ennustetta parantavat asetyylisalisyylihappo sekä statiini ja tarvittaessa muut lääkkeet. Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia ja infarkteja ja parantaa potilaan elämänlaatua oireita lievittämällä. Mikäli oireilu ei pysy hallinnassa lääkityksellä, tulee harkita kajoavia hoitotoimia, pallolaajennusta stenttien kanssa tai ohitusleikkausta. Leikkaushoitoon voidaan lisäksi päätyä, mikäli potilaalla on todettu ennusteeseen vaikuttavia suuren vaaran merkkejä, sanoo LL, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Ilkka Tierala.

Sydänkuntoutus edistää sepelvaltimotautiin sairastuneen toipumista ja voi mahdollistaa työikäisillä työkyvyn säilyttämisen tai palauttamisen. Liikuntapainotteisen kuntoutuksen on osoitettu pienentävän kokonais- ja sydänkuolleisuutta ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin.

Elintavoilla valtimotautia vastaan
Vähäinen liikunta, keskivartalolihavuus, tupakointi sekä kohonnut verenpaine ja diabetes ovat sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, joihin on itse mahdollista vaikuttaa omilla elintavoillaan. Myös perintötekijät vaikuttavat merkittävästi sepelvaltimotautiin sairastumisen riskiin. Riski kasvaa, mikäli ensimmäisen asteen sukulaisilla on ollut valtimotaudista johtuvia rintakipuja tai sepelvaltimotautikohtaus tai jos heille on tehty ohitusleikkaus tai pallolaajennus.

Arvioidaan, että kroonista sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa yli 180 000 henkilöä. Heistä 60 % on miehiä ja 66 % vähintään 65-vuotiaita. Työelämän kannalta sairaus painottuu työelämän vanhimpiin ikäluokkiin. Iskeemisen sydänsairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2013 oli noin 3 000 henkilöä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama suositustyöryhmä on laatinut stabiilia sepelvaltimotautia koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi.

Suositustyöryhmän kokoonpano:

Puheenjohtaja:
Porela Pekka, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri
Sydänkeskus, Turku

Kokoava kirjoittaja:
Mäntylä Pirjo, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, kardiologian ylilääkäri
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK)

Työryhmän jäsenet:

Blek-Vehkaluoto Mari, TtM, th, projektisuunnittelija
Suomen Sydänliitto ry

Ilveskoski Erkki, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri
TAYS, Sydänsairaala

Juvonen Tatu, LT, kirurgian professori, ylilääkäri
Oulun yliopisto ja OYS

Kujanpää Tero, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Kokkolan terveyskeskus

Loimaala Antti, LT, dosentti, osastoylilääkäri
HYKS, HUS-Kuvantaminen, Isotooppiyksikkö, Meilahti

Meinander Tuula, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri
TAYS
Käypä hoito -toimittaja

Mäenpää Eliisa, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Suomen Terveystalo

Romppanen Hannu, LT, kardiologian apulaisylilääkäri
KYS, Sydänkeskus

Saraste Antti, apulaisprofessori, kardiologian erikoislääkäri
TYKS, Sydänkeskus, Turku

Tierala Ilkka, LL, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

Lisätietoja
dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela, p. 050-5289448, etunimi.sukunimi@tyks.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 09-6188 5218, etunimi.sukunimi@duodecim.fi

/image/journal/article?img_id=99517&t=1428995426849

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty: Suolan käytön vähentäminen tärkein ehkäisevä tekijä

Tiedote 23.9.2014

Kohonneen verenpaineen ja sen haittojen tehokas ehkäisy edellyttää vaikuttavia toimenpiteitä koko väestön natriuminsaannin vähentämiseksi. Lääkehoitoa suositellaan, jos elintapahoidot eivät laske verenpainetta yleiselle tavoitetasolle, joka on alle 140/90mmHg. Ennen lääkityksen aloittamista verenpainetaso tulee varmistaa kotimittausten tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. Hyvin toteutettu yhdistelmälääkehoito alentaa tehokkaasti verenpainetta.

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpaine kohoaa iän myötä, ja siihen vaikuttavat perinnöllinen alttius sekä elintavat. Suolan ja alkoholin runsas käyttö sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino lisäävät riskiä kohonneeseen verenpaineeseen.
Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta lähtien. Myönteinen kehitys on kuitenkin hidastunut 2000-luvulla, ja vuosikymmenen lopulla diastolinen paine on kääntynyt uudelleen nousuun. Aikuisikäisistä suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine.

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa, ja siten vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja niihin liittyviä kuolemia. Suosituksessa on tarkennettu verenpaineen tavoitetasoa, joka yleisesti on alle 140/90mmHg, alle 150/90 mmHg jos potilas on yli 80-vuotias ja alle 140/80 mmHg jos potilaalla on diabetes.

Elintapojen muutos ensisijainen hoitomuoto

Verenpainetta alentavat ja muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä vähentävät elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa. Niiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa. Keskeisiä riskitekijöitä ovat natriumin liiallinen saanti, alkoholin runsas kulutus, vähäinen liikunta ja ylipaino.

– Uusi suositus korostaa suolan käytön vähentämisen merkitystä kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa. Suomalaisten päivittäinen suolansaanti tulisi vähentää nykytasolta noin puoleen, eli aikuisten kohdalla alle viiteen grammaan, sanoo LKT, tutkimusprofessori ja sisätautien erikoislääkäri Antti Jula.

Suomalaisten natriuminsaanti on 1970-luvun alusta pienentynyt kolmanneksen ja kasvisten ja hedelmien käyttö on kolminkertaistunut. Ravinnon kovat rasvat ovat korvautuneet osin pehmeillä kasvisperäisillä rasvoilla. Ruokavalion edullinen kehitys on kuitenkin 2000-luvulla pysähtynyt. Natriuminsaanti on edelleen runsasta ja se on kääntynyt vuoden 2007 jälkeen lievään nousuun. Kovien rasvojen käyttö on lisääntynyt. Ylipainoisuus ja alkoholinkäyttö ovat lisääntyneet tasaisesti 1970-luvulta alkaen.

Yhdistelmälääkehoito toimii tehokkaasti

– Lääkehoito tulee aloittaa, mikäli verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena. Lääkehoidon aloitustasoa on laskettu vastaamaan tuoreimpia kansainvälisiä suosituksia. Niistä poiketen suomalainen suositus kuitenkin edellyttää, että kohonnut verenpainetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.
Hoito aloitetaan pienellä lääkeannoksella. Mikäli haittavaikutuksia ilmenee, tilalle vaihdetaan toinen lääke. Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmälääkehoitoa.

– Erityisesti ACE:n estäjiin tai ATR-salpaajiin, kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä. Suomessa runsaasti käytettäviä beetasalpaajia suositellaan ensisijaiseksi lääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista, Jula sanoo.

Verenpaineen seuranta perustuu pääosin kotona tehtyihin mittauksiin. Seurantakäyntien ja laboratoriokokeiden määrä ja tiheys ovat yksilöllisiä ja riippuvat verenpainetasosta, kohde-elinvaurioista, lääkitysmäärästä ja lisäsairauksista. Mekaaninen reseptien uusiminen ilman tilannearviota ei ole hyväksyttävä käytäntö.

Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä. Heistä noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa. Lääkehoidon tehottomuus voi johtua huonosta hoitoon sitoutumisesta, riittämättömästä lääkeannoksesta tai huonosta lääkeyhdistelmästä, puutteellisesta diureettihoidosta ja liian suuresta natriuminsaannista tai yksilöllisistä eroista lääkevasteissa tai lääkeaineinteraktioissa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2001 laaditun ja vuosina 2005 ja 2009 päivitetyn kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.käypähoito.fi.

Työryhmän jäsenet:

Puheenjohtaja:
Antti Jula, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet:
Ilkka Kantola, LKT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, toimialuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue
Päivi Korhonen, LT, dosentti, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri, ma. yleislääketieteen professori; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Turun yliopiston yleislääketieteen laitos
Seppo Lehto, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri; KYS:n sisätautien klinikka
Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos, farmakologia, Käypä hoito -toimittaja
Kaj Metsärinne, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, nefrologian ylilääkäri ja vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue
Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, sisätautien ja geriatrian klinikka, ja HUS Medisiininen tulosyksikkö: Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos/geriatria ja OYS, yleislääketieteen yksikkö
Ilkka Tikkanen, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS:n nefrologian klinikka
Mikko Syvänne, LT, dosentti, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Suomen Sydänliitto ry.

Lisätietoja:
LKT, tutkimusprofessori Antti Jula, p. 02 9524 6701, antti.jula@thl.fi

/image/journal/article?img_id=74302&t=1411475781976

Kuntoutus usein leikkausta parempi hoitomuoto olkapään jännevaivoissa

Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan olkapään jännevaivojen ensisijainen hoitomuoto on kuntoutus. Leikkaushoitoon ryhtymisessä tulisi olla nykyistä kriittisempi. Nykytiedon mukaan olkapään jännevaivojen taustalla on yleensä olkapään heikko lihashallinta, huono ryhti tai muut toiminnalliset seikat. Jänteen repeämien esiintyvyys kasvaa iän myötä.

– Olkapään jännevaivojen on aiemmin ajateltu syntyvän lähinnä mekaanisten tekijöiden, esimerkiksi jänteen ahtauden, seurauksena. Olkapään jännevaivojen tausta on kuitenkin hyvin pitkälle toiminnallinen eli lihaskunnon tai ryhdin heikkouteen liittyvä. Tästä seuraa myös merkittävä muutos suositeltaviin hoitoihin: rappeumaperäisissä jännevaivoissa tärkein hoitomuoto on kuntoutus sen sijaan, että vaivoja hoidettaisiin leikkaushoidolla, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, LT, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Vesa Lepola.

Leikkaushoito tulee harkittavaksi heti alkuvaiheessa, mikäli taustalla on merkittävä tapaturma. Muutoin hoito on ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu.

Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaperäinen tauti, jota nimitetään tendinopatiaksi. Tämä tarkoittaa jänteen ohentumaa, rispaantumista, ärtymistä. Edenneen rappeuman myötä tilanne voi kehittyä myös jänteen läpäiseväksi repeämäksi. Läpäisevä jännerepeämä voi tulla myös äkillisen tapaturman seurauksena.

Jännevaivojen riskiä lisäävät olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuneet olkavarren kohoasennot työssä tai vapaa-aikana. Kaatuminen tai muut tapaturmat voivat johtaa äkilliseen vaurioon. Jänne voi revetä pienemmälläkin kuormituksella, jos jänteen kestävyys on heikentynyt aiemman rappeuman pohjalta.

Olkapään jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu olkapään ja olkavarren yläosan seudussa. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman aleneminen. Samantyyppisiä oireita esiintyy muissakin olkapään sairauksissa, tarkempi diagnostiikka tapahtuu lääkärin vastaanotolla.

Hyvä lihaskunto ehkäisee vaivan kroonistumista
Vaurion syntyä ja oireiden pahenemista ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan ehkäistä vähentämällä liiallista mekaanista kuormitusta ja vahvistamalla jänteen kestokykyä lihasvoima- ja koordinaatioharjoittelulla. Fysioterapeutin ohjaaman harjoittelun avulla voidaan parantaa olkapään, lavan ja keskivartalon lihasvoimaa, asentoa ja hallintaa sekä pyrkiä palauttamaan olkanivelen normaali liikkuvuus.

Monia työn ja vapaa-ajan tehtäviä voidaan opetella tekemään kivuliasta liikettä välttäen esimerkiksi apuvälineiden avulla. Työtä voidaan mahdollisuuksien mukaan räätälöidä rasitukseltaan sopivaksi.

Monipuolinen liikunta jo kasvuiässä luo perustan liikuntaelinten rakenteiden kestävyydelle. Liikunta lisää kudosten kestävyyttä myös aikuisilla ja hidastaa iän myötä tapahtuvaa heikentymistä. Myös hyvä ryhti ja keskivartalon hallinta ovat olkapään optimaalisen toiminnan kannalta tärkeitä. Diabetes, lihavuus ja tupakointi suurentavat jännevaivojen riskiä.

Jännevaivat lisääntyvät iän myötä
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan olkapään vaivoista oli kärsinyt kuudesosa miehistä ja lähes neljäsosa naisista. Jännevaivoja oli noin kahdella prosentilla työikäisestä väestöstä. Olkapään jännevaivojen esiintyvyys alkaa lisääntyä noin 40. ikävuoden jälkeen. Läpäiseviä repeämiä on noin neljänneksellä 60-vuotiaista ja puolella 80-vuotiaista.

Suuri osa repeämistä on oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Noin puolet olkakivuista paranee 2–3 kuukauden aikana ilman erityisiä hoitoja. Vaiva voi kuitenkin kroonistua, ja jopa 40 prosentilla olkakipuisista oireet ovat kestäneet yli vuoden.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut olkapään jännevaivoja koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi

Lisätietoja:

Puheenjohtaja:
Vesa Lepola, LT, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia, vesa.lepola@uta.fi, p. 040 5877346

Muut työryhmän jäsenet:

Kokoava kirjoittaja:
Juha Paloneva, LT, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala, ortopedia

Jäsenet:
Marja-Liisa Huuskonen, LL, vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue, työlääketiede

Mauri Kallinen, LT, dosentti, ylilääkäri; OYS, lääkinnällinen kuntoutus

Jaro Karppinen, LT, dosentti, professori; Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto, fysiatria

Kimmo Mattila, LT, dosentti, osastonylilääkäri; Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, TYKS, radiologia

Ville Mattila, LT, dosentti, vs. ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia; (Käypä hoito -toimittaja)

Jukka Raittinen, LL, terveyskeskuslääkäri; Vantaan kaupunki

Jari Rautiainen, OMT-fysioterapeutti; Jyväskylän Fysioterapia, DBC

Esa-Pekka Takala, LKT, dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos

Ville Äärimaa, LT, dosentti, vastuualuejohtaja; TYKS, TULES-toimialue, ortopedia

Asiantuntijat:

Tapio Flinkkilä, LT, dosentti, apulaisylilääkäri; OYS:n operatiivinen tulosalue, ortopedia

Harri Heliö, LL, ortopedi, ylilääkäri; Diacor-sairaala

Mika Paavola, LT, erikoislääkäri; HYKS Töölön sairaala, ortopedia

Tiina Suomela-Markkanen, LL, asiantuntijalääkäri; Kelan terveysosasto

/image/journal/article?img_id=80802&t=1416924693023

Näytä lisää


Alahengitystieinfektiot (aikuiset)
	Antibiootit keuhkoputkitulehduksen hoidossa aikuisilla
	Keuhkokuumeen radiologinen kontrolli
	Yskänlääkkeet flunssaan liittyvän yskän hoidossa aikuisilla

Alahengitystieinfektiot (lapset)
	Antibiootit lapsen akuutin keuhkoputkitulehduksen hoidossa
	Yskänlääkkeet lasten yskän hoidossa

Alaselkäkipu
	Kuvantamistutkimukset epäspesifisen alaselkäkivun akuutissa tai subakuutissa vaiheessa
	Vuodelepo epäspesifisessä alaselkäkivussa tai iskiaksessa

Atooppinen ekseema
	Antihistamiinit atooppisen ekseeman aiheuttaman kutinan hoidossa
	Paikalliset antimikrobiset aineet ja sisäiset antibiootit atooppisen ekseeman hoidossa

Diabetes
	ACE-estäjät ja ATR-salpaajat raskauden aikana

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
	Mikrobilääkkeet äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa
	Mikrobilääkkeet äkillisen pulpiitin hoidossa

Kaksisuuntainen mielialahäiriö
	Akuutin manian lääkehoito
	Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoito ja masennuslääke
	Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi aikuisella ja MDQ-seula

Kohonnut verenpaine
	ASA-hoito verenpainetaudissa
	Beetasalpaaja komplisoitumattoman essentiaalisen verenpainetaudin ensisijaisena hoitona
	RAS-järjestelmää lamaavien lääkkeiden yhdistelmä verenpainetaudissa

Niskakipu (aikuiset)
	Kuvantamistutkimukset epäspesifisessä niskakivussa

Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)
	Laser (matalaenerginen, low-level) TMD-oireiden hoidossa

Hakutulokset

Indikaattoreista työkaluja terveydenhuollon arviointiin

Mitä ovat laatuindikaattorit?

Käypä hoito -indikaattorit

Miten indikaattoreita laaditaan?

Laaditut Käypä hoito -indikaattorit

Opi ja ota käyttöön

Elintapojen muutos ensisijainen hoitomuoto

Yhdistelmälääkehoito toimii tehokkaasti

Työryhmän jäsenet:

Vältä viisaasti -suositukset

Opi ja ota käyttöön

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)

Aivovammat

Alaraajojen tukkiva valtimotauti

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta

Alaselkäkipu

Alkoholiongelmaisen hoito

Astma

Depressio

Diabeettinen retinopatia

Diabeetikon jalkaongelmat

Diabetes

Dyslipidemiat

Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus

Elvytys

Elvytys (vastasyntynyt)

Ennenaikainen synnytys

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)

Glaukooma

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet

Huumeongelmaisen hoito

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Karies

Keuhkoahtaumatauti

Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset

Kohonnut verenpaine

Krooninen alaraajahaava

Kuolevan potilaan oireiden hoito

Lihavuus (aikuiset)

Lihavuus (lapset)

Liikunta

Lonkkamurtuma

Lyhentyneen hammaskaaren hoito

Migreeni

Muistisairaudet

Olkapään jännevaivat

Osteoporoosi

Polvi- ja lonkkanivelrikko

Psoriaasi

Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)

Raskaudenkeskeytys

Raskausdiabetes

Runsaat kuukautisvuodot

Ruoka-allergia (lapset)

Sepsis (aikuiset)

Siedätyshoito

Skitsofrenia

ST-nousuinfarkti

Sukupuolitaudit

Suusyöpä

Syömishäiriöt

Tulehduskipulääkkeet

Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Unettomuus

Viisaudenhammas

Virtsankarkailu (naiset)

Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

Opi ja ota käyttöön

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)

Aivovammat

Alaraajojen tukkiva valtimotauti

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta

Alaselkäkipu

Alkoholiongelmaisen hoito

Astma

Depressio

Diabeettinen retinopatia

Diabeetikon jalkaongelmat