Haku Haku
Hakutulokset
Käypä hoito -suositukseen Diabetes on vuoden 2018 päivityksessä lisätty insuliininpuutosdiabeteksen osuus, Diabetes-suositusta on hieman päivitetty ja kokonaisuus on jaettu kahdeksi eri suositukseksi.
Uuden suosituksen nimi on "Insuliininpuutosdiabetes", vaikka diabetes on vanhastaan jaettu oletetun etiologiansa mukaan tyypin 1 ja tyypin 2 muotoihin. Nämä edustavat kuitenkin diabeteksen ääripäitä, ja useilla potilailla on molempien pääryhmien piirteitä. Osalla tyypin 2 diabetesdiagnoosin saaneista on merkittävä insuliininpuute, joka saattaa ilmetä vasta ajan myötä. Uudessa Insuliininpuutosdiabetes -suosituksessa linjataan niiden potilaiden hoitoa, joilla on tyypin 1 diabetes tai siihen verrattava tila (sekundaariseen, tyypin 2, monogeeniseen tai muuhun diabetekseen liittyvä merkittävä insuliininpuute).
Luokitusta tärkeämpää on kuitenkin huomioida diabeteksen vaikeusaste ja pyrkiä komplikaatioita tehokkaasti ehkäisevään hoitoon. Insuliininpuutosdiabetes- ja Diabetes-suosituksiin onkin lisätty runsaasti käytännön hoito-ohjeita ja lisätietoaineistoja mm. insuliinihoidon säädöstä, hypoglykemiasta, liikunnasta, ruokavaliosta sekä eri elämäntilanteista. Omahoidon ja elintapojen ohjauksen sekä kuntoutuksen merkitystä korostetaan ja elämänlaatu sekä psyykkinen hyvinvointi on nostettu tärkeiksi hoidon tavoitteiksi. Nämä ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan tukea sairastuneen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä hyper- ja hypoglykemioista johtuvia oireita ja ehkäistä niin akuutteja kuin pitkäaikaisiakin komplikaatioita.
Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden merkittävin kuoleman ja sairastavuuden syy. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista riskitekijöiden (mm. dyslipidemia, kohonnut verenpaine, tupakointi, hyperglykemia, psykososiaaliset riskitekijät) hoitoa moniammatillisen ohjauksen ja tuen sekä lääkehoidon avulla.
Insuliininpuutosdiabeteksen hoidonohjaus ja hoito vaativat erityisosaamista ja moniammatillista verkostoa eri elämäntilanteissa ja sairauden eri vaiheissa. Hoidonohjauksesta vastaa diabeteshoitaja. Hyperglykemian hoidon intensiivisyys on ratkaistava yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon omahoidon voimavarat, hypoglykemiaherkkyys, sairauden vaihe, muut sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä.
Insuliinihoito voidaan toteuttaa perusinsuliini-, ateriainsuliini- tai monipistoshoidolla tai sekoiteinsuliinihoidolla. Yksilöllisesti asetettuihin glukoositavoitteisiin tulee pyrkiä aktiivisesti, ja insuliininpuutosdiabeteksen hoidossa niihin pääsemiseksi tulee aktiivisesti tarjota modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia niistä hyötyville. Tyypin 1 diabeteksen hoitotulokset eivät nykyisellään vastaa nykyaikaisen hoidon ja verenglukoosin seurantaan ja hoitoon kehitetyn tekniikan antamia mahdollisuuksia. Uuden ns. flash-glukoosisensorin käytöstä hyötyy todennäköisesti suuri osa insuliininpuutosdiabeetikoista.
Erityissyitä käyttää jatkuvaa glukoosisensoria flash-sensorin sijaan ovat vakavien hypoglykemioiden esiintyminen hoidon optimoinnista huolimatta ja hypoglykemian varoitusoireiden puuttuminen, jolloin potilas hyötyy sensorin hälytyksistä ja sensoripumppuun yhdistettynä automaattisesta insuliininsyötön katkaisusta.
Siirry Insuliininpuutosdiabetes-suositukseen >>
Siirry Diabetes-suositukseen >>
/image/journal/article?img_id=210728&t=1518167522031
Riskiryhmien seulonta ja varhainen diagnoosi ovat tärkeitä. Diagnoosikriteerit ovat hieman muuttuneet, nykyisin diagnoosiin oikeuttaa myös HbA1c:n yli 6,5 %:n (48 mmol/mol) arvo. Yksilöllisen hoidon merkitys on entisestään korostunut. Yleistä verenpainetavoitetta on hieman kevennetty, tavoitteena alle 140/80 mmHg, ellei potilaalla ole muita syitä alhaisemmalle tavoitteelle. Metformiini on edelleen suositeltu aloituslääke, mutta metformiinin ja GLP-1 analogin yhdistelmä on toinen mahdollinen ensisijaisvaihtoehto.
/image/journal/article?img_id=36207&t=1394444450053Akuutti munuaisvaurio (Acute Kidney Injury, AKI) on yleistyvä ongelma, jonka hoidossa keskeisintä ovat riskipotilaiden löytäminen, lääkityksiin sekä varjoaineisiin ja kuivumiseen liittyvän munuaisvaurion ehkäiseminen, verenpaineen saaminen normaaliksi sekä riittävä nestehoito elektrolyyttiliuoksella. Akuutti munuaisvaurio huonontaa lievänäkin itsenäisesti potilaan ennustetta. Sen pitkäaikaisennuste on myös varsin huono ja hoidon kustannukset suuret.
Päivitetyn suosituksen mukaan akuutin munuaisvaurion riskiä suurentavat monet tekijät, kuten korkea ikä, diabetes, yleinen ateroskleroosi, useat lääkehoidot sekä röntgenvarjoaineet, kuivuminen ja munuaisten lieväkin krooninen vajaatoiminta. Riskipotilaalta tulee ennen munuaistoksisten lääkkeiden aloitusta määrittää laskennallinen glomerulusten suodatusnopeus (Glomerular Filtration Rate, GFR), ja se tulee myös tarkistaa lääkkeiden käytön aloituksen ja annosten suurentamisen jälkeen. Potentiaalisti munuaistoksisia aineita ovat tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, vankomysiini, aminoglykosidit, spironolaktoni ja hydroksietyylitärkkelysliuokset. Metformiinia tulee välttää munuaisten vajaatoiminnassa, sillä se kumuloituu, mikä suurentaa maitohappoasidoosin riskiä.
Varjoainevaurion ehkäisyyn nesteytyksellä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lääkkeistä (esim. dopamiinista, mannitolista tai furosemidista) ei ole hyötyä AKI:n ehkäisyssä eikä hoidossa.
Lue koko suositus tästä linkistä.
Indikaattoreista työkaluja terveydenhuollon arviointiin
Mitä ovat laatuindikaattorit?
Laatuindikaattorit ovat mitattavissa olevia terveydenhuollon ominaisuuksia, jotka pohjautuvat näyttöön tai konsensukseen siitä, että niiden avulla voidaan mitata laatua ja kehittää toimintaa. Indikaattoreilla voidaan mitata rakenteita, toimintaa tai kliinistä lopputulosta.
Käypä hoito -indikaattorit
Osaan Käypä hoito -suosituksista laaditaan ehdotukset indikaattoreista. Tavoitteena on saada työkaluja Käypä hoito -suositusten keskeisten asioiden toteutumisen seurantaan ja terveydenhuollon toiminnan arviointiin. Suosituskohtaisesti valitaan alle 10 indikaattoriehdotusta. Indikaattoreita voidaan seurata kolmella eri tasolle: kansallinen tai alueellinen, organisaatio ja terveydenhuollon ammattilainen.
Miten indikaattoreita laaditaan?
Työssä on mukana asiantuntijapaneeli, johon pyydetään mukaan edustaja suositustyöryhmästä. Laatiminen on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa suosituksesta eristetään laatukriteerit (hyvän hoidon kriteerit), jotka arvioidaan ja osa valitaan indikaattoreiksi muokattavaksi. Toisessa vaiheessa laaditus indikaattoriluonnokset arvioidaan ja arvioinnin perusteella valitaan julkaistavat indikaattorit. Ks. tarkemmin indikaattorien prosessikuvaus.
Laaditut Käypä hoito -indikaattorit
Alla olevasta listasta pääset katsomaan laadittuja indikaattoreita. Kunkin aiheen kohdalta on julkaistu vain asiantuntijapaneelin suosittelemat indikaattorit.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden hoito) (pohjautuu vuoden 2017 päivitykseen)
Aivoinfarkti (pohjautuu vuoden 2014 päivitykseen)
Alahengitystieinfektiot (pohjautuu vuoden 2015 suositukseen)
Alaselkäkipu (pohjautuu vuoden 2017 päivitykseen)
Depressio (pohjautuu vuoden 2014 päivitykseen)
Diabetes (pohjautuu useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon jalkaongelmat (2009) ja Raskausdiabetes (2013))
Muistisairaudet (pohjautuu vuoden 2017 päivitykseen)
Ylähengitystieinfektiot (pohjautuu useaan suositukseen: Nielutulehdus (2013), Sivuontelotulehdus (2013) ja Välikorvatulehdus (äkillinen) (2010))
Opi ja ota käyttöön
Käypä hoito -suositusten käyttöönoton tueksi laaditaan luentomateriaaleja, interaktiivisia diagnoosi- ja hoitokaavioita, verkkokursseja, videoita ja muita implementoinnin materiaaleja. Ne ovat vapaasti käytettävissä ja apuna ammattilaisen arjessa esimerkiksi henkilökunnan työpaikkakoulutuksissa ja muissa terveydenhuollon koulutustilaisuuksissa. Käyvän hoidon tuottamat materiaalit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
| Suositus | Materiaalit |
|---|---|
| ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) | Luentomateriaali (PDF) |
| Alaraajojen tukkiva valtimotauti | Luentomateriaali (PDF) |
| Alkoholiongelmaisen hoito | Luentomateriaali (PDF) |
| Astma | Luentomateriaali (PDF) |
| Depressio | Luentomateriaali (PDF) |
| Diabeettinen retinopatia | Verkkokurssi: tunnetko diabeettisen retinopatia |
| Diabetes | Luentomateriaali (PDF) |
| ... | ... |
Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ehkäistä valtimotautia (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti ja aortan ja alaraajojen valtimotauti) sekä valtimotaudista johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja.
Hoidon tärkein peruste on arvio suurentuneesta valtimotautien kokonaisriskistä. Riskin arviointiin on käytettävissä työryhmän laatima interaktiivinen kaavio. Suuren riskin piirteitä ovat todettu valtimosairaus, perinnöllinen lipidihäiriö, diabetes ja munuaisten krooninen vajaatoiminta. Terveillä henkilöillä kokonaisriski arvioidaan FINRISKI-laskurilla.
Hoidon tavoite on porrastettu riskinarvion mukaan: LDL-kolesterolipitoisuuden tavoite on erittäin suuren riskin potilailla alle 1,8 mmol/l, muilla suuren riskin potilailla alle 2,5 mmol/l ja muilla alle 3,0 mmol/l.
Dyslipidemioiden hoitoon kuuluu aina elämäntapahoito (ruokavalio ja liikunta), myös lääkehoidon yhteydessä; pienen riskin henkilöillä elämäntapahoito on riittävä.
Lääkityksen kulmakivi on edelleen statiini, jota tarvittaessa täydennetään etsetimibillä. PCSK9:n estäjät soveltuvat tarkoin rajatuin aihein.
Päivitykseen on laadittu uusi interaktiivinen kaavio elämäntavoista. Lisäksi on tarkennettu ohjeita familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) diagnosoimiseksi ja sairastuneiden löytämiseksi ns. sukupolviseulonnalla. FH:n kliinisen todennäköisyyden arviointiin on Terveysporttiin laadittu FH-laskuri (Familiaalisen hyperkolesterolemian diagnostiset kriteerit).
Suosituksessa käsitellään myös lasten ja nuorten dyslipidemioiden diagnostiikkaa, ehkäisyä ja hoitoa.
/image/journal/article?img_id=204331&t=1513595028971
Korkean LDL-kolesterolin hoitoon ei tule aloittaa lipidilääkitystä ilman valtimotautien kokonaisriskin arviota, todetaan uudessa Vältä viisaasti -suosituksessa. Vältä viisaasti -suositus perustuu juuri päivitettyyn dyslipidemioiden Käypä hoito -suositukseen.
Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ehkäistä valtimotautia ja siitä johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja. Hoidon tärkein peruste on arvio suurentuneesta valtimotautien kokonaisriskistä.
Dyslipidemioiden hoitoon kuuluu aina elämäntapahoito. Lääkehoito tulee kyseeseen, jos valtimotautien kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla (ravitsemus ja liikunta) saavuteta LDL-kolesterolin hoitotavoitteita 3–6 kuukauden kuluessa.
Potilaan riski sairastua valtimotautiin tulee aina arvioida ennen lipidilääkityksen aloitusta. Lipidilääkityksen aloittaminen pelkästään lievästi poikkeavien lipidiarvojen perusteella saattaa johtaa pieniriskisten henkilöiden ylihoitoon. Toisaalta suuressa sairastumisvaarassa olevat saattavat hyötyä lipidilääkityksestä, vaikka heidän lipidiarvonsa olisivat terveelle väestölle tarkoitettujen suositusten mukaiset, Vältä viisaasti -suosituksessa muistutetaan.
Valtimotautien kokonaisriskin arvio tehdään terveille henkilöille käyttäen FINRISKI-työkalua. Jos henkilöllä on jo diagnosoitu valtimotauti, perinnöllinen lipidihäiriö, diabetes tai munuaisten krooninen vajaatoiminta, hänen kokonaisriskinsä on aina suurentunut eikä FINRISKI-laskuria tarvita. Näissä tapauksissa kokonaisriskin arviointiin voi käyttää Käypä hoito -suositukseen liittyvää interaktiivista kaaviota.
Suuriannoksinen statiini ja lihasoireet
Toinen uusi Vältä viisaasti -suositus ottaa kantaa suuriannoksisen statiinin käyttöön. Sen mukaan suuriannoksista simvastatiinia (80 mg/vrk) ei tule käyttää, koska se voi altistaa lihasoireille. Jos tehokkaampi lipidilääkitys kuin 40 mg:n simvastatiini katsotaan tarpeelliseksi, on turvallisempaa käyttää atorvastatiinia tai rosuvastatiinia tai enintään 40 mg:n simvastatiinin ja etsetimibin yhdistelmää, todetaan Vältä viisasti -suosituksessa.
Lue lisää Vältä viisaasti -suosituksesta >>
Tutustu myös Käypä hoito -suositukseen Dyslipidemiat >>
/image/journal/article?img_id=207204&t=1515503342583
Aikuisten alahengitystieinfektioita koskeva Käypä hoito -suositus on päivitetty. Suositus auttaa tunnistamaan akuutin keuhkoputkitulehduksen ja keuhkokuumeen eron. Keuhkokuume ja sen vahva epäilykin tulee aina hoitaa mikrobilääkityksellä. Keuhkoputkitulehdukseen mikrobilääkehoito ei tehoa. Käsienpesu, tupakoinnin lopettaminen ja influenssa- sekä pneumokokkirokote vähentävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen.
– Akuutin keuhkoputkitulehduksen ja keuhkokuumeen oireet ovat pitkälti samankaltaiset. Kun potilas tulee vastaanotolle akuutisti alkaneen yskän takia, tulee pohtia johtuuko yskä esimerkiksi flunssasta vai onko kyseessä alahengitystietulehdus. Jos taudinmääritys viittaa alahengitystietulehdukseen, on keuhkokuumeen tunnistaminen olennaista, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, dosentti, professori ma., yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri Pekka Honkanen.
Keuhkokuumeeseen viittaavat kuume, tihentynyt hengitys, yleiskunnon lasku, nopea oireiden kehittyminen tai uudelleen vaikeutuminen sekä happikyllästeisyyden lasku ja takykardia. Keuhkokuumeen diagnoosin varmistus perustuu röntgentutkimukseen. Normaali keuhkokuva ei kuitenkaan sulje keuhkokuumetta varmasti pois. Keuhkokuumetta ja sen vahvaa epäilyä tulee hoitaa ensisijaisesti amoksisilliinilla. Valtaosa keuhkokuumeista voidaan hoitaa kotona.
Keuhkoputkitulehdukseen ei mikrobilääkehoitoa
– Äkillinen keuhkoputkitulehdus on viruksen aiheuttama tulehdus, jota ei hoideta mikrobilääkkeillä. Hunaja ja eukalyptusöljy saattavat helpottaa yskää. Yskänlääkkeiden tehosta ei sen sijaan löydy näyttöä.
Akuutin keuhkoputkitulehduksen yskävaihe voi kestää kolmekin viikkoa. Toipuminen on yksilöllistä. Yleensä sairauslomaa ei tarvita, mutta työkuntoon palautuminen riippuu ammatista ja saattaa kestää useita viikkoja.
Äkillinen keuhkoputkitulehdus voi muuttua keuhkokuumeeksi. Potilasta kehotetaan ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin missä tahansa sairauden vaiheessa, jos hänen kuntonsa heikkenee uudelleen tai oireet, erityisesti kuume, eivät helpota kahden vuorokauden kuluessa.
Muista pestä kädet!
– Keuhkokuumetta edeltää usein ylähengitystieinfektio tai keuhkoputkitulehdus. Näitä infektioita voi ehkäistä yksikertaisesti käsien pesulla ja käsihuuhteen käytöllä. Samalla tulee vähentäneeksi riskiä sairastua keuhkokuumeeseen. Myös tupakoinnin lopettaminen vähentää riskiä, sanoo Honkanen.
Aikuisten pneumokokki-infektion ehkäisyyn on olemassa myös rokote, jota suositellaan niille, joilla on kohonnut riski saada vakava pneumokokki-infektio. Koska influenssa on merkittävä keuhkokuumeen riskitekijä, influenssarokotetta suositellaan myös keuhkokuumeen ehkäisyssä.
Keuhkoputkitulehdukset ovat yleisiä kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Riskiä sairastua keuhkokuumeeseen lisäävät mm. krooniset keuhkosairaudet (erityisesti keuhkoahtaumatauti), tupakointi, alkoholismi, muu vaikea yleissairaus (diabetes, sydämen, maksan ja munuaisten vajaatoiminta, syövät ja aivoverenkiertohäiriöt), immuunivajaus (kuten pernan poisto tai HIV-infektio), immunosupprimoiva lääkitys (esim. biologiset lääkkeet ja korkea-annoksinen kortisoni) ja yli 65 vuoden ikä. Myös aikaisemmin sairastettu keuhkokuume, huono suuhygienia ja runsaat lapsikontaktit lisäävät riskiä. Riski lisääntyy influenssakausien aikana.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut aikuisten alahengitystieinfektioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Lisätietoja
työryhmän puheenjohtaja: Pekka Honkanen, dosentti, professori ma., yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri, Oulun yliopisto ja Kainuun SOTE-kuntayhtymä, pekka.honkanen@oulu.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi
työryhmän muut jäsenet:
Markku Broas, LL, infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, Lapin sairaanhoitopiiri; infektio-sairaalahygieniayksikkö
Jouni Hedman, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Airi Jartti, LT, radiologian erikoislääkäri, OYS Sairaanhoidolliset palvelut, Kuvantaminen
Asko Järvinen, dosentti, ylilääkäri, sisätautien, infektiosairauksien ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, HYKS infektiosairauksien klinikka
Markku Koskela, dosentti, ylilääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, sairaalamikrobiologi, Nordlab Oulu
Tuula Meinander, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri, Tays (Käypä hoito -toimittaja)
Hannu Puolijoki, professori, johtajaylilääkäri, sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Ulla-Maija Rautakorpi, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri, Terveystalo, Tampere
Hannu Syrjälä, dosentti, osastonylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, OYS, infektioiden torjuntayksikkö
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
/image/journal/article?img_id=86008&t=1420784357046Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan stabiilin sepelvaltimotaudin tunnistamisessa tulee käyttää ensisijaisesti rasitus-EKG-tutkimusta. Hoidon perustana ovat riskitekijöiden minimointi ja ennustetta parantava ja oireita lievittävä lääkehoito.
Stabiilia sepelvaltimotautia koskevalla Käypä hoito -suosituksella halutaan parantaa hoidon tuloksia yhtenäistämällä diagnostiikkaa ja sepelvaltimotautia sairastavien hoitoa. Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia.
Vakaaoireisesta sepelvaltimotaudista on kyse, kun potilaan oireet ovat stabiilit ja hänellä on osoitus sydänlihasiskemiasta tai merkittävästä sepelvaltimoahtaumasta. Iskemian osoitus voidaan saada eri menetelmillä, ensisijaisesti tulee käyttää rasituskoetta.
– Diagnoosin perustana ovat potilaan kertomus oireista sekä rasituskoe. Myös ennakkotodennäköisyys tulee ottaa huomioon, käytännössä arviointi tehdään iän, sukupuolen ja rintakivun tyypin perusteella. Kaikilla tauti ei oireile rintakivun muodossa vaan saattaa tuntua epämukavuutena, paineena, hengenahdistuksena, närästyksenä tai pahoinvointina, sanoo dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela, joka on suositustyöryhmän puheenjohtaja.
Lääkehoitoa ja kuntoutusta
– Oireinen potilas tarvitsee lääkehoitoa. Jokaisen sepelvaltimotautipotilaan lääkitykseen kuuluvat ennustetta parantavat asetyylisalisyylihappo sekä statiini ja tarvittaessa muut lääkkeet. Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia ja infarkteja ja parantaa potilaan elämänlaatua oireita lievittämällä. Mikäli oireilu ei pysy hallinnassa lääkityksellä, tulee harkita kajoavia hoitotoimia, pallolaajennusta stenttien kanssa tai ohitusleikkausta. Leikkaushoitoon voidaan lisäksi päätyä, mikäli potilaalla on todettu ennusteeseen vaikuttavia suuren vaaran merkkejä, sanoo LL, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Ilkka Tierala.
Sydänkuntoutus edistää sepelvaltimotautiin sairastuneen toipumista ja voi mahdollistaa työikäisillä työkyvyn säilyttämisen tai palauttamisen. Liikuntapainotteisen kuntoutuksen on osoitettu pienentävän kokonais- ja sydänkuolleisuutta ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin.
Elintavoilla valtimotautia vastaan
Vähäinen liikunta, keskivartalolihavuus, tupakointi sekä kohonnut verenpaine ja diabetes ovat sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, joihin on itse mahdollista vaikuttaa omilla elintavoillaan. Myös perintötekijät vaikuttavat merkittävästi sepelvaltimotautiin sairastumisen riskiin. Riski kasvaa, mikäli ensimmäisen asteen sukulaisilla on ollut valtimotaudista johtuvia rintakipuja tai sepelvaltimotautikohtaus tai jos heille on tehty ohitusleikkaus tai pallolaajennus.
Arvioidaan, että kroonista sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa yli 180 000 henkilöä. Heistä 60 % on miehiä ja 66 % vähintään 65-vuotiaita. Työelämän kannalta sairaus painottuu työelämän vanhimpiin ikäluokkiin. Iskeemisen sydänsairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2013 oli noin 3 000 henkilöä.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama suositustyöryhmä on laatinut stabiilia sepelvaltimotautia koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi.
Suositustyöryhmän kokoonpano:
Puheenjohtaja:
Porela Pekka, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri
Sydänkeskus, Turku
Kokoava kirjoittaja:
Mäntylä Pirjo, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, kardiologian ylilääkäri
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK)
Työryhmän jäsenet:
Blek-Vehkaluoto Mari, TtM, th, projektisuunnittelija
Suomen Sydänliitto ry
Ilveskoski Erkki, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri
TAYS, Sydänsairaala
Juvonen Tatu, LT, kirurgian professori, ylilääkäri
Oulun yliopisto ja OYS
Kujanpää Tero, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Kokkolan terveyskeskus
Loimaala Antti, LT, dosentti, osastoylilääkäri
HYKS, HUS-Kuvantaminen, Isotooppiyksikkö, Meilahti
Meinander Tuula, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri
TAYS
Käypä hoito -toimittaja
Mäenpää Eliisa, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Suomen Terveystalo
Romppanen Hannu, LT, kardiologian apulaisylilääkäri
KYS, Sydänkeskus
Saraste Antti, apulaisprofessori, kardiologian erikoislääkäri
TYKS, Sydänkeskus, Turku
Tierala Ilkka, LL, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Lisätietoja
dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela, p. 050-5289448, etunimi.sukunimi@tyks.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 09-6188 5218, etunimi.sukunimi@duodecim.fi
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
/image/journal/article?img_id=99517&t=1428995426849Tiedote 23.9.2014
Kohonneen verenpaineen ja sen haittojen tehokas ehkäisy edellyttää vaikuttavia toimenpiteitä koko väestön natriuminsaannin vähentämiseksi. Lääkehoitoa suositellaan, jos elintapahoidot eivät laske verenpainetta yleiselle tavoitetasolle, joka on alle 140/90mmHg. Ennen lääkityksen aloittamista verenpainetaso tulee varmistaa kotimittausten tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. Hyvin toteutettu yhdistelmälääkehoito alentaa tehokkaasti verenpainetta.
Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpaine kohoaa iän myötä, ja siihen vaikuttavat perinnöllinen alttius sekä elintavat. Suolan ja alkoholin runsas käyttö sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino lisäävät riskiä kohonneeseen verenpaineeseen.
Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta lähtien. Myönteinen kehitys on kuitenkin hidastunut 2000-luvulla, ja vuosikymmenen lopulla diastolinen paine on kääntynyt uudelleen nousuun. Aikuisikäisistä suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine.
Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa, ja siten vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja niihin liittyviä kuolemia. Suosituksessa on tarkennettu verenpaineen tavoitetasoa, joka yleisesti on alle 140/90mmHg, alle 150/90 mmHg jos potilas on yli 80-vuotias ja alle 140/80 mmHg jos potilaalla on diabetes.
Elintapojen muutos ensisijainen hoitomuoto
Verenpainetta alentavat ja muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä vähentävät elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa. Niiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa. Keskeisiä riskitekijöitä ovat natriumin liiallinen saanti, alkoholin runsas kulutus, vähäinen liikunta ja ylipaino.
– Uusi suositus korostaa suolan käytön vähentämisen merkitystä kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa. Suomalaisten päivittäinen suolansaanti tulisi vähentää nykytasolta noin puoleen, eli aikuisten kohdalla alle viiteen grammaan, sanoo LKT, tutkimusprofessori ja sisätautien erikoislääkäri Antti Jula.
Suomalaisten natriuminsaanti on 1970-luvun alusta pienentynyt kolmanneksen ja kasvisten ja hedelmien käyttö on kolminkertaistunut. Ravinnon kovat rasvat ovat korvautuneet osin pehmeillä kasvisperäisillä rasvoilla. Ruokavalion edullinen kehitys on kuitenkin 2000-luvulla pysähtynyt. Natriuminsaanti on edelleen runsasta ja se on kääntynyt vuoden 2007 jälkeen lievään nousuun. Kovien rasvojen käyttö on lisääntynyt. Ylipainoisuus ja alkoholinkäyttö ovat lisääntyneet tasaisesti 1970-luvulta alkaen.
Yhdistelmälääkehoito toimii tehokkaasti
– Lääkehoito tulee aloittaa, mikäli verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena. Lääkehoidon aloitustasoa on laskettu vastaamaan tuoreimpia kansainvälisiä suosituksia. Niistä poiketen suomalainen suositus kuitenkin edellyttää, että kohonnut verenpainetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.
Hoito aloitetaan pienellä lääkeannoksella. Mikäli haittavaikutuksia ilmenee, tilalle vaihdetaan toinen lääke. Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmälääkehoitoa.
– Erityisesti ACE:n estäjiin tai ATR-salpaajiin, kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä. Suomessa runsaasti käytettäviä beetasalpaajia suositellaan ensisijaiseksi lääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista, Jula sanoo.
Verenpaineen seuranta perustuu pääosin kotona tehtyihin mittauksiin. Seurantakäyntien ja laboratoriokokeiden määrä ja tiheys ovat yksilöllisiä ja riippuvat verenpainetasosta, kohde-elinvaurioista, lääkitysmäärästä ja lisäsairauksista. Mekaaninen reseptien uusiminen ilman tilannearviota ei ole hyväksyttävä käytäntö.
Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä. Heistä noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa. Lääkehoidon tehottomuus voi johtua huonosta hoitoon sitoutumisesta, riittämättömästä lääkeannoksesta tai huonosta lääkeyhdistelmästä, puutteellisesta diureettihoidosta ja liian suuresta natriuminsaannista tai yksilöllisistä eroista lääkevasteissa tai lääkeaineinteraktioissa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2001 laaditun ja vuosina 2005 ja 2009 päivitetyn kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.käypähoito.fi.
Työryhmän jäsenet:
Puheenjohtaja:
Antti Jula, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jäsenet:
Ilkka Kantola, LKT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, toimialuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue
Päivi Korhonen, LT, dosentti, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri, ma. yleislääketieteen professori; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Turun yliopiston yleislääketieteen laitos
Seppo Lehto, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri; KYS:n sisätautien klinikka
Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos, farmakologia, Käypä hoito -toimittaja
Kaj Metsärinne, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, nefrologian ylilääkäri ja vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue
Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, sisätautien ja geriatrian klinikka, ja HUS Medisiininen tulosyksikkö: Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos/geriatria ja OYS, yleislääketieteen yksikkö
Ilkka Tikkanen, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS:n nefrologian klinikka
Mikko Syvänne, LT, dosentti, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Suomen Sydänliitto ry.
Lisätietoja:
LKT, tutkimusprofessori Antti Jula, p. 02 9524 6701, antti.jula@thl.fi
/image/journal/article?img_id=74302&t=1411475781976
Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan olkapään jännevaivojen ensisijainen hoitomuoto on kuntoutus. Leikkaushoitoon ryhtymisessä tulisi olla nykyistä kriittisempi. Nykytiedon mukaan olkapään jännevaivojen taustalla on yleensä olkapään heikko lihashallinta, huono ryhti tai muut toiminnalliset seikat. Jänteen repeämien esiintyvyys kasvaa iän myötä.
– Olkapään jännevaivojen on aiemmin ajateltu syntyvän lähinnä mekaanisten tekijöiden, esimerkiksi jänteen ahtauden, seurauksena. Olkapään jännevaivojen tausta on kuitenkin hyvin pitkälle toiminnallinen eli lihaskunnon tai ryhdin heikkouteen liittyvä. Tästä seuraa myös merkittävä muutos suositeltaviin hoitoihin: rappeumaperäisissä jännevaivoissa tärkein hoitomuoto on kuntoutus sen sijaan, että vaivoja hoidettaisiin leikkaushoidolla, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, LT, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Vesa Lepola.
Leikkaushoito tulee harkittavaksi heti alkuvaiheessa, mikäli taustalla on merkittävä tapaturma. Muutoin hoito on ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu.
Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaperäinen tauti, jota nimitetään tendinopatiaksi. Tämä tarkoittaa jänteen ohentumaa, rispaantumista, ärtymistä. Edenneen rappeuman myötä tilanne voi kehittyä myös jänteen läpäiseväksi repeämäksi. Läpäisevä jännerepeämä voi tulla myös äkillisen tapaturman seurauksena.
Jännevaivojen riskiä lisäävät olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuneet olkavarren kohoasennot työssä tai vapaa-aikana. Kaatuminen tai muut tapaturmat voivat johtaa äkilliseen vaurioon. Jänne voi revetä pienemmälläkin kuormituksella, jos jänteen kestävyys on heikentynyt aiemman rappeuman pohjalta.
Olkapään jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu olkapään ja olkavarren yläosan seudussa. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman aleneminen. Samantyyppisiä oireita esiintyy muissakin olkapään sairauksissa, tarkempi diagnostiikka tapahtuu lääkärin vastaanotolla.
Hyvä lihaskunto ehkäisee vaivan kroonistumista
Vaurion syntyä ja oireiden pahenemista ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan ehkäistä vähentämällä liiallista mekaanista kuormitusta ja vahvistamalla jänteen kestokykyä lihasvoima- ja koordinaatioharjoittelulla. Fysioterapeutin ohjaaman harjoittelun avulla voidaan parantaa olkapään, lavan ja keskivartalon lihasvoimaa, asentoa ja hallintaa sekä pyrkiä palauttamaan olkanivelen normaali liikkuvuus.
Monia työn ja vapaa-ajan tehtäviä voidaan opetella tekemään kivuliasta liikettä välttäen esimerkiksi apuvälineiden avulla. Työtä voidaan mahdollisuuksien mukaan räätälöidä rasitukseltaan sopivaksi.
Monipuolinen liikunta jo kasvuiässä luo perustan liikuntaelinten rakenteiden kestävyydelle. Liikunta lisää kudosten kestävyyttä myös aikuisilla ja hidastaa iän myötä tapahtuvaa heikentymistä. Myös hyvä ryhti ja keskivartalon hallinta ovat olkapään optimaalisen toiminnan kannalta tärkeitä. Diabetes, lihavuus ja tupakointi suurentavat jännevaivojen riskiä.
Jännevaivat lisääntyvät iän myötä
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan olkapään vaivoista oli kärsinyt kuudesosa miehistä ja lähes neljäsosa naisista. Jännevaivoja oli noin kahdella prosentilla työikäisestä väestöstä. Olkapään jännevaivojen esiintyvyys alkaa lisääntyä noin 40. ikävuoden jälkeen. Läpäiseviä repeämiä on noin neljänneksellä 60-vuotiaista ja puolella 80-vuotiaista.
Suuri osa repeämistä on oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Noin puolet olkakivuista paranee 2–3 kuukauden aikana ilman erityisiä hoitoja. Vaiva voi kuitenkin kroonistua, ja jopa 40 prosentilla olkakipuisista oireet ovat kestäneet yli vuoden.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut olkapään jännevaivoja koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Lisätietoja:
Puheenjohtaja:
Vesa Lepola, LT, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia, vesa.lepola@uta.fi, p. 040 5877346
Muut työryhmän jäsenet:
Kokoava kirjoittaja:
Juha Paloneva, LT, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala, ortopedia
Jäsenet:
Marja-Liisa Huuskonen, LL, vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue, työlääketiede
Mauri Kallinen, LT, dosentti, ylilääkäri; OYS, lääkinnällinen kuntoutus
Jaro Karppinen, LT, dosentti, professori; Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto, fysiatria
Kimmo Mattila, LT, dosentti, osastonylilääkäri; Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, TYKS, radiologia
Ville Mattila, LT, dosentti, vs. ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia; (Käypä hoito -toimittaja)
Jukka Raittinen, LL, terveyskeskuslääkäri; Vantaan kaupunki
Jari Rautiainen, OMT-fysioterapeutti; Jyväskylän Fysioterapia, DBC
Esa-Pekka Takala, LKT, dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos
Ville Äärimaa, LT, dosentti, vastuualuejohtaja; TYKS, TULES-toimialue, ortopedia
Asiantuntijat:
Tapio Flinkkilä, LT, dosentti, apulaisylilääkäri; OYS:n operatiivinen tulosalue, ortopedia
Harri Heliö, LL, ortopedi, ylilääkäri; Diacor-sairaala
Mika Paavola, LT, erikoislääkäri; HYKS Töölön sairaala, ortopedia
Tiina Suomela-Markkanen, LL, asiantuntijalääkäri; Kelan terveysosasto
/image/journal/article?img_id=80802&t=1416924693023Opi ja ota käyttöön
Tähän vielä selittävä teksti, jossa kerrotaan mitä käyttöönoton välineitä sivulle on kerätty.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (29.6.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-lapsen tai -nuoren ohjaamisesta
Aivovammat
Potilasohje: Ohjeita lievän pään vamman saaneille
Alaraajojen tukkiva valtimotauti
Luentomateriaali (12.5.2010, PowerPoint -esitys)
Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta
Potilasohje: Hoitosukan käyttö
Alaselkäkipu
Luentomateriaali (16.9.2014, PowerPoint -esitys)
Alkoholiongelmaisen hoito
Luentomateriaali (21.4.2010, PowerPoint -esitys)
Diaserie: Vård av personer med alkoholproblem (21.4.2010, PowerPoint -presentation)
Verkkokurssi (14.9.2010, Duodecimin verkkokurssit)
Astma
Luentomateriaali (15.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: PEF-kotiseuranta
Depressio
Luentomateriaali (27.1.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Keinot, joilla voi itse vaikuttaa mielialaansa
Diabeettinen retinopatia
Verkkokurssi (9.1.2008, Duodecimin verkkokurssit)
Diabeetikon jalkaongelmat
Potilasohje: Jalkojen omahoito-ohje
Diabetes
Interaktiivinen diabeteksen hoitokaavio
Luentomateriaali (12.9.2013, PowerPoint -esitys)
Dyslipidemiat
Interaktiivinen valtimosairauksien kokonaisriskin arviointikaavio
Luentomateriaali: Valtimosairauksien riskinarvio (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Statiinit valtimosairauksien ehkäisyssä (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Sydänystävällinen ravinto (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus (kesto 3:43 minuuttia)
Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden avohoito
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden sairaalahoito
Elvytys
Aikuisen painelu-puhalluselvytys maallikolle
Lapsen painelu-puhalluselvytysohje maallikoille
Verkkokurssi (päivitetty 18.3.2011, Duodecimin verkkokurssit)
Elvytys (vastasyntynyt)
Luentomateriaali (22.9.2014, PowerPoint -esitys)
Ennenaikainen synnytys
Luentomateriaali (10.1.2011, PowerPoint -esitys)
Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Glaukooma
Luentomateriaali (19.11.2014, PowerPoint -esitys)
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
Luentomateriaali (27.5.2011, PowerPoint -esitys)
Huumeongelmaisen hoito
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Luentomateriaali (19.6.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Mielialapäiväkirja
Karies
Potilasohje: Fluorihammastahnan käyttösuositus
Keuhkoahtaumatauti
Luentomateriaali (1.9.2014, PowerPoint -esitys)
Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (27.4.2010, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus
Potilasohje: Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa (Lähde: Aivoliitto)
Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset
Verkkokurssi (päivitetty 2.5.2014, Duodecimin verkkokurssit)
Kohonnut verenpaine
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Verenpainekortti (Lähde: Suomen Verenpaineyhdistys)
Krooninen alaraajahaava
Verkkokurssi (5.5.2011, Duodecimin verkkokurssit) Verkkokurssia ei päivitetä ja se tullaan poistamaan 5/2015
Kuolevan potilaan oireiden hoito
Luentomateriaali: Yleinen osa (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Gastrointestinaaliset oireet (8.7.2013,PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hengitystieoireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Kipu (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Psyykkiset oireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Lihavuus (aikuiset)
Aikuisten lihavuuden interaktiivinen hoitokaavio
Luentomateriaali (18.1.2011, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (15.2.2011, Duodecimin verkkokurssit)
Lihavuus (lapset)
Lihavan lapsen diagnostinen hoitopolku -kaavio
Lapsen painon taustatekijät
Luentomateriaali (14.6.2013, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (9.10.2013, Oppiportti)
Video: Aikuisten lihavuuden hoito (kesto 29 minuuttia)
Liikunta
Luentomateriaali (21.3.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Luuliikuntasuositus aikuisille
Potilasohje: Luuliikuntasuositus ikääntyville
Potilasohje: Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50–64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon
Lonkkamurtuma
Luentomateriaali (10.6.2011, PowerPoint -esitys)
Lyhentyneen hammaskaaren hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Lyhentynyt ja lyhentymisvaarassa oleva hammaskaari
Luentomateriaali (3.9.2013, PowerPoint -esitys)
Migreeni
Luentomateriaali (18.9.2008, PowerPoint -esitys)
Muistisairaudet
Interaktiivinen kaavio: Muistioireiden perusselvitys
Luentomateriaali: Diagnostiikka ja lääkehoito (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Tunnistus ja perusselvitykset (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Käytösoireiden hoito (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoidon kokonaisuus (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ehkäisy
Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?
Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)
Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)
Olkapään jännevaivat
Videot: Olkapään kliininen tutkiminen (kesto 1:25, 2:31, 1:01, 2:48, 0:43, 1:07 ja 0:26 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Videot: Olkanivelen ja lapaluun tukilihasten spesifejä harjoitteita ((kesto 0:50, 4:14 ja 3:50 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Osteoporoosi
Kaavio: Osteoporoosin lääkehoidon aiheet
Luentomateriaali (24.4.2014, PowerPoint -esitys)
Polvi- ja lonkkanivelrikko
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Liike- ja liikuntaharjoittelu polvi- ja lonkkanivelrikossa
Psoriaasi
Potilasohje: Sisäiset lääkkeet (metotreksaatti, siklosporiini, asitretiini) ihopsoriaasin hoidossa
Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)
Video: Jäljennösten ja indeksin otto
Video: Stabilisaatiokiskon suuhun sovitus
Raskaudenkeskeytys
Luentomateriaali (6.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys imukaavinnalla
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto alle 9 viikkoa, osittainen kotitoteutus)
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (kesto raskauden alle 12 viikkoa, sairaalassa)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys (raskauden kesto yli 12 viikkoa)
Raskausdiabetes
Liikuntaohjeita raskaana oleville (kohdassa "Asiakkaille")
Luentomateriaali (26.6.2013, PowerPoint -esitys)
Runsaat kuukautisvuodot
Ruoka-allergia (lapset)
Potilasohje: Imettävän äidin maidoton ruokavalio
Potilasohje: Kala-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Kananmuna-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maapähkinä-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maitoallergisen ruokavalio
Potilasohje: Vehnäallergisen ruokavalio
Video: Maitoa-allergian diagnostiikka
Video: Maidon eliminaatiodieettiä ei suositella imettävälle äidille
Video: Ruoka-allergian altistuskokeet
Video: Mitä yleislääkärin tulee tietää komponenttidiagnostiikasta
Sepsis (aikuiset)
Luentomateriaali (2.1.2014, PowerPoint -esitys)
Siedätyshoito
Potilasohje: Kielenalussiedätyshoito
Potilasohje: Pistossiedätyshoito
Skitsofrenia
Luentomateriaali: Diagnosointi ja tutkimukset (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoito ja kuntoutus (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
ST-nousuinfarkti
Luentomateriaali (29.3.2012, PDF)
Sukupuolitaudit
Luentomateriaali (30.6.2010, PowerPoint -esitys)
Suusyöpä
Luentomateriaali (20.9.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet
Potilasohje: Kotihoito-ohjeet suun punajäkälää sairastaville potilaille
Video: Suun limakalvojen tutkiminen
Syömishäiriöt
Internetpohjainen itsehoito-ohjelma: Irti ahminnasta (Lähde: Mielenterveystalo)
Luentomateriaali (9.2.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ruokapäiväkirja
Tulehduskipulääkkeet
Luentomateriaali (20.1.2009, PowerPoint -esitys)
Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
Verkkokurssi (20.1.2012, Duodecimin verkkokurssit)
Unettomuus
Potilasohje: Uni-valvepäiväkirja
Viisaudenhammas
Luentomateriaali (10.9.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkihoito-ohjeet
Virtsankarkailu (naiset)
Potilasohje: Lantionpohjan lihasten omatoiminen harjoittelu
Potilasohje: Virtsarakon kouluttaminen pakkoinkontinenssin hoidossa
Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen
Luentomateriaali (23.5.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Perusgastroskopia
Video: Fundoplikaatioleikkaus
Opi ja ota käyttöön
Käypä hoito -suositusten käyttöönoton tueksi laaditaan muun muassa interaktiivisia diagnoosi- ja hoitokaavioita, potilasohjeita, lomakkeita, videoita, luentomateriaaleja ja verkkokursseja.
Materiaalit on koottu suosituskohtaisesti tälle sivulle. Ne löytyvät myös kunkin suosituksen yhteydessä sivun oikeasta laidasta kohdasta Opi ja ota käyttöön.
Kaikki materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja apuna ammattilaisten arjessa sekä esimerkiksi henkilökunnan työpaikkakoulutuksissa. Lisää verkkokursseja löytyy Oppiportista.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (29.6.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-lapsen tai -nuoren ohjaamisesta
Aivovammat
Potilasohje: Ohjeita lievän pään vamman saaneille
Alaraajojen tukkiva valtimotauti
Luentomateriaali (12.5.2010, PowerPoint -esitys)
Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta
Potilasohje: Hoitosukan käyttö
Alaselkäkipu
Luentomateriaali (16.9.2014, PowerPoint -esitys)
Alkoholiongelmaisen hoito
Luentomateriaali (21.4.2010, PowerPoint -esitys)
Diaserie: Vård av personer med alkoholproblem (21.4.2010, PowerPoint -presentation)
Verkkokurssi: Testaa tietosi alkoholiongelmaisen hoidosta (14.9.2010, Duodecimin verkkokurssit)
Astma
Luentomateriaali (15.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: PEF-kotiseuranta
Depressio
Luentomateriaali (27.1.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Keinot, joilla voi itse vaikuttaa mielialaansa
Diabeettinen retinopatia
Laatumittari: Diabetesta sairastavien potilaiden silmänpohjaseulonta
Verkkokurssi: Tunnetko diabeettisen retinopatian? (tarkastettu 9.6.2015, Duodecimin verkkokurssit)
Diabeetikon jalkaongelmat
Potilasohje: Jalkojen omahoito-ohje
Diabetes
Interaktiivinen diabeteksen hoitokaavio
Luentomateriaali (12.9.2013, PowerPoint -esitys)
Dyslipidemiat
Interaktiivinen kaavio: Valtimosairauksien kokonaisriskin arviointi
Luentomateriaali: Valtimosairauksien riskinarvio (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Statiinit valtimosairauksien ehkäisyssä (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Sydänystävällinen ravinto (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus (kesto 3:43 minuuttia)
Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden avohoito
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden sairaalahoito
Elvytys
Aikuisen painelu-puhalluselvytys, ohje maallikolle
Lapsen painelu-puhalluselvytysohje, ohje maallikolle
Verkkokurssi (päivitetty 18.3.2011, Duodecimin verkkokurssit)
Elvytys (vastasyntynyt)
Luentomateriaali (22.9.2014, PowerPoint -esitys)
Ennenaikainen synnytys
Luentomateriaali (10.1.2011, PowerPoint -esitys)
Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Potilasohje: Epilepsiakohtauksen ensiapu
Glaukooma
Luentomateriaali (19.11.2014, PowerPoint -esitys)
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
Luentomateriaali (27.5.2011, PowerPoint -esitys)
Huumeongelmaisen hoito
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Luentomateriaali (19.6.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Mielialapäiväkirja
Karies
Potilasohje: Fluorihammastahnan käyttösuositus
Keuhkoahtaumatauti
Luentomateriaali (1.9.2014, PowerPoint -esitys)
Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (27.4.2010, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus
Potilasohje: Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa (Lähde: Aivoliitto)
Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset
Verkkokurssi: Osaatko ehkäistä kohdunkaulan syöpää? (päivitetty 2.5.2014, Duodecimin verkkokurssit)
Kohonnut verenpaine
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Verenpainekortti (Lähde: Suomen Verenpaineyhdistys)
Kuolevan potilaan oireiden hoito
Luentomateriaali: Yleinen osa (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Gastrointestinaaliset oireet (8.7.2013,PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hengitystieoireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Kipu (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Psyykkiset oireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Lihavuus (aikuiset)
Interaktiivinen kaavio: Aikuisten lihavuuden hoito
Laatuindikaattori: BMI:n kirjaamisen arviointilomake ja ohje
Luentomateriaali (18.1.2011, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (15.2.2011, Duodecimin verkkokurssit)
Video: Aikuisten lihavuuden hoito (kesto 29 minuuttia)
Lihavuus (lapset)
Interaktiivinen kaavio: Lihavan lapsen diagnostinen hoitopolku
Interaktiivinen kaavio: Lapsen painon taustatekijät
Luentomateriaali (14.6.2013, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (9.10.2013, Oppiportti)
Liikunta
Luentomateriaali (21.3.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Luuliikuntasuositus aikuisille
Potilasohje: Luuliikuntasuositus ikääntyville
Potilasohje: Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50–64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon
Lonkkamurtuma
Luentomateriaali (10.6.2011, PowerPoint -esitys)
Lyhentyneen hammaskaaren hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Lyhentynyt ja lyhentymisvaarassa oleva hammaskaari
Luentomateriaali (3.9.2013, PowerPoint -esitys)
Migreeni
Luentomateriaali (18.9.2008, PowerPoint -esitys)
Muistisairaudet
Interaktiivinen kaavio: Muistioireiden perusselvitys
Luentomateriaali: Diagnostiikka ja lääkehoito (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Tunnistus ja perusselvitykset (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Käytösoireiden hoito (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoidon kokonaisuus (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ehkäisy
Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?
Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)
Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)
Nivelreuma
Interaktiivinen taulukko: Nivelreuman luokittelukriteerit (ACR/EULAR) 2010
Olkapään jännevaivat
Videot: Olkapään kliininen tutkiminen (kestot 0:26–2:48 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Videot: Olkanivelen ja lapaluun tukilihasten spesifejä harjoitteita (kestot 0:50–4:14 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Osteoporoosi
Kaavio: Osteoporoosin lääkehoidon aiheet
Luentomateriaali (24.4.2014, PowerPoint -esitys)
Polvi- ja lonkkanivelrikko
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Liike- ja liikuntaharjoittelu polvi- ja lonkkanivelrikossa
Psoriaasi
Potilasohje: Sisäiset lääkkeet (metotreksaatti, siklosporiini, asitretiini) ihopsoriaasin hoidossa
Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)
Video: Jäljennösten ja indeksin otto
Video: Stabilisaatiokiskon suuhun sovitus
Raskaudenkeskeytys
Luentomateriaali (6.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys imukaavinnalla
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto alle 9 viikkoa, osittainen kotitoteutus)
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (kesto raskauden alle 12 viikkoa, sairaalassa)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys (raskauden kesto yli 12 viikkoa)
Raskausdiabetes
Liikuntaohjeita raskaana oleville (kohdassa "Asiakkaille")
Luentomateriaali (26.6.2013, PowerPoint -esitys)
Runsaat kuukautisvuodot
Ruoka-allergia (lapset)
Potilasohje: Imettävän äidin maidoton ruokavalio
Potilasohje: Kala-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Kananmuna-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maapähkinä-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maitoallergisen ruokavalio
Potilasohje: Vehnäallergisen ruokavalio
Video: Maitoa-allergian diagnostiikka (kesto 2:17 minuuttia)
Video: Maidon eliminaatiodieettiä ei suositella imettävälle äidille (kesto 1:57 minuuttia)
Video: Ruoka-allergian altistuskokeet (kesto 1:24 minuuttia)
Video: Mitä yleislääkärin tulee tietää komponenttidiagnostiikasta (kesto 2:02 minuuttia)
Sepsis (aikuiset)
Luentomateriaali (2.1.2014, PowerPoint -esitys)
Siedätyshoito
Potilasohje: Kielenalussiedätyshoito
Potilasohje: Pistossiedätyshoito
Skitsofrenia
Laatuindikaattori: Skitsofrenian hoito
Luentomateriaali: Diagnosointi ja tutkimukset (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoito ja kuntoutus (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
ST-nousuinfarkti
Luentomateriaali (29.3.2012, PDF)
Sukupuolitaudit
Luentomateriaali (30.6.2010, PowerPoint -esitys)
Suusyöpä
Luentomateriaali (20.9.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet
Potilasohje: Kotihoito-ohjeet suun punajäkälää sairastaville potilaille
Video: Suun limakalvojen tutkiminen (kesto 5:42 minuuttia)
Syömishäiriöt
Internetpohjainen itsehoito-ohjelma: Irti ahminnasta (Lähde: Mielenterveystalo)
Luentomateriaali (9.2.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ruokapäiväkirja
Tulehduskipulääkkeet
Luentomateriaali (20.1.2009, PowerPoint -esitys)
Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
Verkkokurssi: Tupakasta vieroitus: riippuvuuden hoito ja motivoiva haastattelu (20.1.2012, Duodecimin verkkokurssit)
Unettomuus
Potilasohje: Uni-valvepäiväkirja
Viisaudenhammas
Luentomateriaali (10.9.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkihoito
Virtsankarkailu (naiset)
Potilasohje: Lantionpohjan lihasten omatoiminen harjoittelu
Potilasohje: Virtsarakon kouluttaminen pakkoinkontinenssin hoidossa
Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen
Luentomateriaali (23.5.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Perusgastroskopia (kesto 0:59 minuuttia)
Video: Fundoplikaatioleikkaus (kesto 5:21 minuuttia)
Vältä viisaasti -suositukset
Terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa systemaattisella näyttöön perustumattomista vanhentuneista ja mahdollisesti haitallisista käytännöistä luopumisella. Vältä viisaasti -suositusten laatiminen on kuvattu Hoitosuositustyöryhmien käsikirjassa.
Tutustu ensimmäisiin Vältä viisaasti -suosituksiin ja anna niistä palautetta (khpalaute[at]duodecim.fi):
Opi ja ota käyttöön
Käypä hoito -suositusten käyttöönoton tueksi laaditaan implementoinnin materiaaleja: interaktiiviset diagnoosi- ja hoitokaaviot, muut kaaviot, laatuindikaattorit, lomakkeet, luentomateriaalit, potilasohjeet ja videot.
Käypä hoito -toimitus julkaisee valmistuville suosituksille implementointisuunnitelman.
Keskeisimmät implementoinnin materiaalit löytyvät suosituskohtaisesti tältä sivulta ja ovat vapaasti käytettävissä (ei kaupalliseen käyttöön) ammattilaisten arjessa.
Tutustu myös Vältä viisaasti -suosituksiin, jotka ohjaavat luopumaan vanhentuneista ja mahdollisesti haitallisista hoitokäytännöistä.
Duodecimin verkkokurssit löytyvät Oppiportista.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen kaavio: ADHD:n diagnostiikka
Interaktiivinen kaavio: ADHD:n hoito
Luentomateriaali (10.8.2017, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi
Potilasohje: Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-lapsen tai -nuoren ohjaamisesta
Video: ADHD:n psykososiaaliset hoidot (kesto 6:37 minuuttia)
Video: ADHD:n lääkehoito (kesto 6:57 minuuttia)
Video: ADHD aikuisella (kesto 8:03 minuuttia)
Aivoinfarkti ja TIA
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (14.11.2016, PowerPoint -esitys)
Aivovammat
Implementointisuunnitelma
Kaavio: Ohjeisto trombiprofylaksian aloittamisesta aivovammapotilaalla
Potilasohje: Ohjeita lievän pään vamman saaneille
Video: Aivovammojen diagnostiikka (kesto 12:34 minuuttia)
Video: Aivovammojen luokittelu vaikeusasteen mukaan (kesto 3:56 minuuttia)
Video: Aivovamman tunnistaminen ja ensivaiheen diagnostiikka (kesto 25:19 minuuttia)
Video: Lievän aivovamman ennuste ja ennusteeseen vaikuttavat tekijät (kesto 4:43 minuuttia)
Video: Päivystyksellisen pään TT-tutkimuksen aiheet pään vamman jälkeen – interaktiivisen kaavion esittely (kesto 3:04 minuuttia)
Alaraajojen tukkiva valtimotauti
Luentomateriaali (12.5.2010, PowerPoint -esitys)
Alaselkäkipu
Luentomateriaali (16.9.2014, PowerPoint -esitys)
TULES-vaivojen yleinen hoitoketju
Alkoholiongelmaisen hoito
Implementointisuunnitelma
Lomake: Alkoholinkäyttöpäiväkirja
Lomake: AUDIT-kysely
Luentomateriaali (4.11.2015, PowerPoint -esitys)
Astma
Luentomateriaali (15.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: PEF-kotiseuranta
Atooppinen ekseema
Implementointisuunnitelma
Potilasohje: Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla
Potilasohje: Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla
Potilasohje: Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta
Potilasohje: Potilasohje kostean kääreen käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa
Videoita atooppisesta ekseemasta ja sen hoidosta aikuisilla
Videoita atooppisesta ekseemasta ja sen hoidosta lapsilla
Depressio
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (27.1.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Keinot, joilla voi itse vaikuttaa mielialaansa
Diabeettinen retinopatia
Laatumittari: Diabetesta sairastavien potilaiden silmänpohjaseulonta
Diabeetikon jalkaongelmat
Potilasohje: Jalkojen omahoito-ohje
Dyslipidemiat
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen kaavio: Millaisia elintapamuutoksia tarvitaan?
Interaktiivinen kaavio: Valtimosairauksien kokonaisriskin arviointi
Finriski-laskuri
FH-laskuri (Familiaalisen hyperkolesterolemian diagnostiset kriteerit) (vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Luentomateriaali: Dyslipidemioiden hoito perustuu valtimosairauksien riskinarvioon (11.4.2018, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Dyslipidemioiden ravitsemushoito (11.4.2018, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Statiinit ovat tehokkaita ja turvallisia valtimosairauksien ehkäisyssä (11.4.2018, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Dyslipidemiat: lapset (11.4.2018, PowerPoint -esitys)
Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden avohoito
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden sairaalahoito
Elvytys
Kaavio: Aikuisen peruselvytys
Kaavio: Lapsen peruselvytys
Kaavio: Maallikon toiminta sydänpysähdyksessä
Kaavio: Aikuisen hoitoelvytys
Kaavio: Lapsen hoitoelvytys
Kaavio: Vammapotilaan elvytys
Elvytys (vastasyntynyt)
Luentomateriaali (22.9.2014, PowerPoint -esitys)
Ennenaikainen synnytys
Luentomateriaali (20.6.2018, PowerPoint -esitys)
Taulukko. Ennenaikaisen synnytyksen oireita, löydöksiä ja anamnestisia riskitekijöitä
Taulukko. Lähettäminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon
Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Potilasohje: Epilepsiakohtauksen ensiapu
Epävakaa persoonallisuus
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (17.11.2015, PowerPoint -esitys)
Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu
Implementointisuunnitelma
Kaavio: Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoito perusterveydenhuollossa
Kaavio: Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun kajoava hoito
Vältä viisaasti -suositus: Mirabegroni eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa
Vältä viisaasti -suositus: Sahapalmu eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa
Glaukooma
Luentomateriaali (19.11.2014, PowerPoint -esitys)
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
Luentomateriaali (17.8.2017, PowerPoint -esitys)
Hampaan juurihoito
Hoitokaavio
Video: Kavumavaus (kesto 4:10 minuuttia)
Video: Kofferdam alamolaari (kesto 2:06 minuuttia)
Video: Kofferdamin laitto (kesto 2:26 minuuttia)
Hampaan paikkaushoito
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (20.6.2018, PowerPoint -esitys)
Lisätietoa: Matriisityypit ja käyttötarkoitus
Lisätietoa: Sidosaineiden ja menetelmien luokitus
Lisätietoa: MIH-hampaiden diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta
Vuokaavio: Paikkaustarpeen arvio
Huumeongelmaisen hoito
Implementointisuunnitelma
Hoitosopimusmalli: Opiaattiriippuuden vieroitus-/korvaushoidon säännöt
Lomake: Päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikko (SDS)
Lomake: Vastasyntyneen vieroitusoireiden seurantalomake
Luentomateriaali (28.5.2018, PowerPoint -esitys)
Insuliininpuutosdiabetes
Implementointisuunnitelma
Kaavio: Insuliinipumppuhoitoisen hoidonohjaus
Kaavio: Tyypin 1 diabetesta sairastavan omahoidon ohjaus ja tuki eri elämänvaiheissa
Potilasohje: Diabeetikon hoidonohjauksen järjestäminen, toteutus ja sisältö
Potilasohje: Insuliinihoito ja annostelu
Potilasohje: Diabetesta sairastavan sopeutumisvalmennus ja kuntoutus
Potilasohje: Äkillisen hypoglykemian hoito insuliinihoitoisella diabeetikolla
Luentomateriaali (20.3.2018, PowerPoint -esitys)
Itselääkitys
Implementointisuunnitelma
Potilasohje: Flunssa (aikuiset)
Potilasohje: Flunssa (lapset)
Potilasohje: Emättimen hiivatulehdus
Potilasohje: Jännityspäänsärky
Potilasohje: Kuukautiskipu
Potilasohje: Migreeni
Potilasohje: Närästys
Potilasohje: Ripuli
Potilasohje: Selkäkipu
Potilasohje: Siitepölyallergia
Potilasohje: Ummetus (aikuiset)
Potilasohje: Ummetus (lapset)
Potilasohje: Varvasvälisilsa
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Luentomateriaali (19.6.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Mielialapäiväkirja
Karies
Luentomateriaali (18.1.2016, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Fluorihammastahnan käyttösuositus
Keuhkoahtaumatauti
Luentomateriaali (1.9.2014, PowerPoint -esitys)
Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (27.4.2010, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus
Potilasohje: Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa (Lähde: Aivoliitto)
Kipu
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen kaavio: Kipulääkkeen valinta
Interaktiivinen kaavio: Kipu, hoitoketjukuvaus
Luentomateriaali (4.12.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Fibromyalgiakysely
Kohonnut verenpaine
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Verenpainekortti (Lähde: Suomen Verenpaineyhdistys)
Kostea silmänpohjan ikärappeuma (AMD)
Kosteus- ja homeongelmista oireileva potilas
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (6.10.2016, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ohjeita epäiltäessä kosteus- ja homevaurioita
Laskimotukos ja keuhkoembolia
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (30.3.2016, PowerPoint -esitys)
Lihavuus (aikuiset)
Interaktiivinen kaavio: Aikuisten lihavuuden hoito
Laatuindikaattori: BMI:n kirjaamisen arviointilomake ja ohje
Luentomateriaali (18.1.2011, PowerPoint -esitys)
Video: Aikuisten lihavuuden hoito (kesto 29 minuuttia)
Lihavuus (lapset)
Interaktiivinen kaavio: Lihavan lapsen diagnostinen hoitopolku
Interaktiivinen kaavio: Lapsen painon taustatekijät
Luentomateriaali (14.6.2013, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (9.10.2013, Oppiportti)
Liikunta
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen kaavio: Liikuntakelpoisuuden arviointi
Luentomateriaali: Liikuntasuositukset, liikuntakelpoisuus ja liikuntaharjoittelun perusteet (7.3.2016, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Keskeiset pitkäaikaissairaudet sekä raskaana olevat ja ikääntyneet (7.3.2016, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Liikuntasuositus 65 vuotta täyttäneille tai niille 50-64-vuotiaille, joilla on pitkäaikaissairaus tai liikkumiseen vaikuttava toimintakyvyn rajoite
Potilasohje: Yleinen liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitteiden mukaan
Potilasohje: Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma
Potilasohje: Liikuntaan liittyviä vinkkejä keuhkopotilaille
Potilasohje: Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja
Potilasohje: Liikkumisresepti (UKK-instituutti)
Videot: TULE-vaivoihin liittyviä terapeuttisia harjoitteita
Lonkkamurtuma
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (24.10.2017, PowerPoint -esitys)
Lyhentyneen hammaskaaren hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Lyhentynyt ja lyhentymisvaarassa oleva hammaskaari
Luentomateriaali (3.9.2013, PowerPoint -esitys)
Migreeni
Luentomateriaali (4.9.2015, PowerPoint -esitys)
Muistisairaudet
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen kaavio: Muistioireiden perusselvitys
Luentomateriaali: Yhteenveto
Luentomateriaali: Muistioireiden tunnistus ja perusselvitykset
Luentomateriaali: Lääkehoito
Luentomateriaali: Käytösoireiden hoito
Luentomateriaali: Hoidon kokonaisuus
Kaavio: Dementian käytösoireiden hoitomuotojen porrastus
Kaavio: Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta
Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ehkäisy
Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?
Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)
Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)
Video: Ajoterveyden arviointi (kesto 5:06 minuuttia)
Video: Muistikoordinaattorin rooli (kesto 3:53 minuuttia)
Niskakipu (aikuiset)
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (27.3.2017, PowerPoint -esitys)
Lomake: NDI-FI-kysely (niskakipuindeksi)
Video: Niskakivun diagnostiikasta ja hoidosta – tietoa Käypä hoito -suosituksen päivityksestä (kesto 4:34 minuuttia)
Nivelreuma
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen taulukko: Nivelreuman luokittelukriteerit (ACR/EULAR) 2010
Olkapään jännevaivat
Videot: Olkapään kliininen tutkiminen (kestot 0:26–2:48 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Videot: Olkanivelen ja lapaluun tukilihasten spesifejä harjoitteita (kestot 0:50–4:14 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
TULES-vaivojen yleinen hoitoketju
Osteoporoosi
Kaavio: Osteoporoosin lääkehoidon aiheet
Luentomateriaali (24.4.2014, PowerPoint -esitys)
Palliatiivinen hoito ja saattohoito
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaalit (7.6.2018, PowerPoint -esitys):
Yleinen osa
Kipu
Psyykkiset oireet
Parkinsonin tauti
Implementointisuunnitelma
Kaavio: Suositus hoidon aloittamisesta
Kaavio: Geenitesti Parkinsonin taudin diagnostiikassa
Polvi- ja lonkkanivelrikko
Luentomateriaali (13.12.2012, kohdennettu päivitys 8.5.2018, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Liike- ja liikuntaharjoittelu polvi- ja lonkkanivelrikossa
Psoriaasi
Potilasohje: Sisäiset lääkkeet (metotreksaatti, siklosporiini, asitretiini) ihopsoriaasin hoidossa
Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)
Video: Jäljennösten ja indeksin otto
Video: Stabilisaatiokiskon suuhun sovitus
Päänsärky (lapset)
Potilasohje: Päänsärkypäiväkirja (Lähde: Suomen Migreeniyhdistys ry)
Raskauden ehkäisy
Luentomateriaali (21.12.2015, PowerPoint -esitys)
Video: Raskauden ehkäisy (kesto 3:20 minuuttia)
Raskaudenkeskeytys
Luentomateriaali (6.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys imukaavinnalla
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto alle 9 viikkoa, osittainen kotitoteutus)
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (kesto raskauden alle 12 viikkoa, sairaalassa)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys (raskauden kesto yli 12 viikkoa)
Raskausdiabetes
Liikuntaohjeita raskaana oleville (kohdassa "Asiakkaille")
Luentomateriaali (26.6.2013, PowerPoint -esitys)
Runsaat kuukautisvuodot
Implementointisuunnitelma
Lomake: Runsaiden kuukautisvuotojen kyselylomake
Lomake: Kuukautisvuodon määrän arviointi lomake
Kaavio: Runsaiden kuukautisvuotojen vuokaavio
Taulukko: Hoitovaihtoehdot
Ruoka-allergia (lapset)
Luentomateriaali (12.3.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Imettävän äidin maidoton ruokavalio
Potilasohje: Kala-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Kananmuna-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maapähkinä-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maitoallergisen ruokavalio
Potilasohje: Vehnäallergisen ruokavalio
Video: Maitoa-allergian diagnostiikka (kesto 2:17 minuuttia)
Video: Maidon eliminaatiodieettiä ei suositella imettävälle äidille (kesto 1:57 minuuttia)
Video: Ruoka-allergian altistuskokeet (kesto 1:24 minuuttia)
Video: Mitä yleislääkärin tulee tietää komponenttidiagnostiikasta (kesto 2:02 minuuttia)
Seksitaudit
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (17.9.2018, PowerPoint -esitys)
Lisätietoa: Ohjeita näytteiden otosta epäiltäessä sukupuolitautia
Lisätietoa: Malli kutsukirjeestä mahdollisesti tartutetuille kumppaneille
Lisätietoa: Haastattelulomake tartuntariskin ja -ajankohta selvittämiseksi luotettavan näytteidenoton suunnittelua varten
Potilasohje: Klamydiapotilaan ohje
Sepsis (aikuiset)
Luentomateriaali (2.1.2014, PowerPoint -esitys)
Siedätyshoito
Potilasohje: Kielenalussiedätyshoito
Potilasohje: Pistossiedätyshoito
Sivuontelotulehdus
Implementointisuunnitelma
Kaavio: Sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa
Skitsofrenia
Laatuindikaattori: Skitsofrenian hoito
Luentomateriaali: Diagnosointi ja tutkimukset (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoito ja kuntoutus (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
Stabiili sepelvaltimotauti
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (13.4.2015, PowerPoint -esitys)
ST-nousuinfarkti
Luentomateriaali (29.3.2012, PDF)
Suusyöpä
Luentomateriaali (20.9.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet
Potilasohje: Kotihoito-ohjeet suun punajäkälää sairastaville potilaille
Video: Suun limakalvojen tutkiminen (kesto 5:42 minuuttia)
Sydämen vajaatoiminta
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (27.3.2017, PowerPoint -esitys)
Syömishäiriöt
Interaktiivinen kaavio: Syömishäiriöpotilaan hoitoketjukuvaus
Internetpohjainen itsehoito-ohjelma: Irti ahminnasta (Lähde: Mielenterveystalo)
Luentomateriaali (9.2.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ruokapäiväkirja
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito
Implementointisuunnitelma
Taulukko: Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti
Taulukko: Vieroitushoidossa käytettävät lääkkeet
Taulukko: Hoidon organisointi terveydenhuollon eri toimintapisteissä
Lisätietoa: Motivoivan keskustelun soveltaminen
Lisätietoa: Motivoiva keskustelu 5 R
Lisätietoa: Esimerkki terveys- ja hoitosuunnitelmasta
Tyypin 2 diabetes
Interaktiivinen kaavio: Hyperglykemian hoidon valinta
Potilasohje: Diabetesta sairastavan alkukartoitus
Potilasohje: Diabetesta sairastavan sopeutumisvalmennus ja kuntoutus
Luentomateriaali (20.3.2018, PowerPoint -esitys)
Unettomuus
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (10.2.2016, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Uni-valvepäiväkirja
Video: Unettomuus-suosituksen keskeiset asiat
Uniapnea
Viisaudenhammas
Luentomateriaali (10.9.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkihoito
Virtsankarkailu (naiset)
Implementointisuunnitelma
Potilasohje: Lantionpohjan lihasten omatoiminen harjoittelu
Potilasohje: Virtsarakon kouluttaminen pakkoinkontinenssin hoidossa
Välikorvatulehdus (lasten äkillinen)
Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma)
Implementointisuunnitelma
Potilasohje: Ranteen liikeharjoitukset (PDF)
Potilasohje: Ranteen liikeharjoitukset (diasarja)
Video: Rannemurtuma (kesto 3:41 minuuttia)
Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen
Luentomateriaali (23.5.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Perusgastroskopia (kesto 0:59 minuuttia)
Video: Fundoplikaatioleikkaus (kesto 5:21 minuuttia)
Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan säännöllinen silmänpohjien valokuvaus on edelleen tärkeää diabetesta sairastavilla henkilöillä. Diagnoosivaiheen jälkeen Tyypin 1 diabeteksessa kuvausta suositellaan kahden ja tyypin 2 diabeteksessa kolmen vuoden välein. Kuvauksia tulee tihentää, jos muutoksia silmänpohjissa havaitaan.
Vaikka vaikeita haittoja aiheuttavan diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus onkin viimeisten vuosikymmenien kuluessa vähentynyt, silmänpohjamuutoksia kehittyy taudin kestäessä yli 20 vuotta useimmille Tyypin 1 diabetesta sairastaville ja myös useille Tyypin 2 diabetesta sairastaville. Koska silmänpohjamuutosten etenemistä näkövammaa tuottavalle asteelle voidaan oikealla ja oikein ajoitetulla hoidolla estää, on silmänpohjien säännöllinen valokuvaus tärkeä osa hyvää diabeteksen hoitoa.
Hyvä diabeteksen hoito vähentää samalla diabeettisen retinopatian riskiä. Hyvä glukoositasapaino, normaali verenpaine ja hyvä veren rasvatasapaino ehkäisevät muiden diabetekseen liittyvien haittojen ohella myös retinopatian kehittymistä. Iäkkäillä henkilöillä tavoitteiden ei kuitenkaan tule olla liian tiukkoja.
Alueellisesti on huolehdittava siitä, että silmänpohjien seulonta toteutuu laadukkaasti. Tämä pitää sisällään sen, että potilaat tarvittaessa ohjataan ja he myös pääsevät oikea-aikaisesti silmätautien erikoislääkärin hoitoon. Jos näkövamma kehittyy, asianmukaiset kuntoutuksen menetelmät auttavat selviytymään jokapäiväisessä elämässä.
Lue lisää
Diabeettinen retinopatia
/image/journal/article?img_id=84504&t=1418648439518
Päivitetty Käypä hoito -suositus liikunnasta korostaa liikunnan merkitystä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Liikuntahoidon toteutumisessa on edelleen parannettavaa. Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus on kysyä potilaan liikuntatottumuksista. Hoitavan ammattilaisen on myös tärkeää kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan varsinkin, jos liikunnan lisääminen on aiheellista jonkin sairauden vuoksi.
Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, polven ja lonkan nivelrikkoa, niska- ja alaselkäkipuja, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, masennusta ja monia syöpäsairauksia.
Liikuntamuodolla ei ole väliä, kunhan liikkuu
Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa kuten reipasta kävelyä ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa kuten juoksua 75 minuuttia viikossa. Lisäksi suositukseen kuuluu lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Kaikki liikunta voidaan toteuttaa vähintään 10 minuutin pätkissä. Ikääntyneillä suositellaan kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti kaatumisvaarassa oleville sekä niille, joilla on liikkumiskykyyn vaikuttavia pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita.
Liikunta tehoaa depressioon yhtä hyvin kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito
Paljon liikkuvilla on vähemmän itse ilmoitettuja depressio-oireita. Vähän liikkuvat sairastuvat useammin depressioon kuin paljon liikkuvat. Liikunta vähentää masennusoireita kääntämällä huomion pois negatiivisista ajatuksista. Ryhmäliikunta antaa sosiaalista tukea. Liikunta lievittää masennusoireita myös iäkkäillä ja toimintakyvyltään heikompikuntoisilla henkilöillä. Aiemmin vähän liikkuneiden iäkkäiden henkilöiden psyykkisen hyvinvoinnin parantamisessa saadaan edullisia vaikutuksia jo liikunnan yleisiä suosituksia vähäisemmillä liikuntamäärillä, kuten kahdesti viikossa toistuvilla 45 minuutin kestoisilla liikuntaharjoituksilla.
Liikuntaharjoittelu näyttää olevan yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito. Mitä raskaampaa ja useammin toistuvaa liikunta on, sitä enemmän se vähentää depressio-oireita, mutta vaikuttavimmasta liikuntamuodosta ei toistaiseksi ole varmuutta.
Iäkkäänäkin aloitettu liikunta tuo terveyshyötyjä
Suositukseen on päivitetty iäkkäiden liikuntaa koskeva osio. Liikunta hidastaa lihaskatoa, lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä, luukatoa, aerobisen kestävyyden huononemista, notkeuden vähenemistä sekä tasapainon ja kävelykyvyn huononemista. Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, kuten päivittäinen reipas kävely sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu, jotka voi toteuttaa kotivoimisteluna, ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Vielä iäkkäänäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista. Kaatumisten ehkäisemiseksi liikunnan pääpainon pitää olla alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. Liikuntaharjoittelu saattaa lisäksi parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastumisriskissä olevilla tai siihen jo sairastuneilla.
Liikkuminen suojaa syövältä
Tutkimusnäyttö liikunnan vaikuttavuudesta on vahvistunut syöpäsairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunnan määrän kasvaessa erityisesti rinta- ja paksusuolisyövän riski pienenee. Liikunta pidentää myös syöpäpotilaiden elossa oloaikaa erityisesti paksusuolisyöpää ja vaihdevuosien jälkeen ilmenevää rintasyöpää sairastavilla. Liikuntaharjoittelu edistää syöpäpotilaiden toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.
Lisätietoja:
LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri Rainer Rauramaa, p. 044 037 5513, etunimi.sukunimi@uef.fi
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, etunimi.sukunimi@duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä on laatinut Liikunnan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa tiedotteen julkaisun aikaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
/image/journal/article?img_id=127302&t=1452848682024
Hammaslääketieteen Käypä hoito -suosituksia on julkaistu kahdeksan kappaletta ja loppukeväästä 2018 valmistuu uusi Hampaan paikkaushoito -suositus. Suositukset sisältävät seitsemän Vältä viisaasti -suositusta, joita voivat hyödyntää muutkin terveydenhuollon ammattilaiset kuin hammaslääkärit.
Karieksen hallinnan Vältä viisaasti -suosituksia voi hyödyntää neuvolassa
Neuvolatyössä voidaan hyödyntää karieksen hallinnan Vältä viisaasti -suosituksia, joissa todetaan, että hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä fluoridipitoiset hammastahnat ovat oleellisen tärkeitä, eikä fluoridittomien tahnojen käyttöä suositella. Hampaiden pesun lopuksi ei myöskään suositella voimakasta vesihuuhtelua, jotta tahna jää hampaiden pinnoille vahvistamaan niitä. Katso Vältä viisaasti suositukset:
Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito ei korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suositus puolestaan muistuttaa, että hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on aina toissijainen, eikä se korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa, koska infektiopesäkkeen hoidon viivästyminen tai puutteellinen hoito voi johtaa infektion vaikeutumiseen. Eli tulehtuneesta hampaasta pitää aina päästää märkä purkautumaan joko hampaan kautta tai puhkaisemalla muodostunut absessi. Vältä viisaasti -suositukset kehottavatkin välttämään hammasytimen tai juuren kärkialueen tulehduksen hoidossa tehotonta mikrobilääkkeiden käyttöä, koska se voi lisätä mikrobilääkeresistenssiä. Katso Vältä viisaasti -suositukset:
- Mikrobilääkkeet äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa
- Mikrobilääkkeet äkillisen pulpiitin hoidossa
Mikäli kyseessä kuitenkin on infektioherkkä potilas (esim. komplisoitunutta diabetesta sairastava), ja infektio on levinnyt juuren kärkeä laajemmalle kudoksiin tai potilaalla on vaikeita yleisoireita, voivat mikrobilääkkeet tulla kyseeseen hammashoitotoimenpiteen lisänä. Suositus korostaa, että huolellinen päivittäinen omahoito ja säännöllinen hammashoito ovat tärkeimmät tekijät suun ja leukojen infektioiden sekä hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä.
Muita hammaslääketieteen Vältä viisaasti -suosituksia
Muut hammaslääketieteen Vältä viisaasti -suositukset koskevat juurihoidon välttämistä syvän karieksen hoidolla, implanttihoitojen välttämistä parodontiittipotilailla ja laserhoidon välttämistä TMD-potilailla ja löytyvät linkeistä:
/image/journal/article?img_id=216433&t=1524728985060
