Haku Haku
Hakutulokset
Käypä hoito
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
Keitä olemme?
Käypä hoito -toimitus koostuu osa-aikaisista lääkäritoimittajista (Käypä hoito -toimittajat), informaatikoista, sisällön tuotantoon osallistuvasta teknisestä toimituksesta, potilasversioita ja oppimateriaaleja tekevistä toimittajista sekä sihteereistä.
Duodecimin verkostovaliokunta ohjaa Käypä hoito -toimituksen toimintaa. Verkostovaliokuntaan kuuluu edustajia eri sidosryhmistä ja Duodecimin johdosta.
Mitä teemme?
Laadimme näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia terveydenhuollon päätöksenteon tueksi ja potilaan parhaaksi.
Tiiviit ja helppolukuiset hoitosuositukset toimivat tukena lääkärin käytännön työssä ja perustana laadittaessa alueellisia hoito-ohjelmia. Hoitosuositukset ovat sovellettavissa suomalaiseen käytäntöön ja voivat sisältää perusteltuja kannanottoja sellaisistakin merkittävistä terveydenhuollon kysymyksistä, joista ei ole tieteellistä näyttöä tai joista sitä ei voida saada. Käypä hoito -suositusten avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on hoitosuositusorganisaatioiden yhteistyöjärjestön Guidelines International Networkin (G-I-N) perustajajäseniä.
Miten teemme?
Verkostovaliokunta valitsee suositusaiheet pääasiassa erikoislääkäriyhdistysten ehdotusten joukosta. Erikoislääkäriyhdistykset toimivat suosituksen isäntäyhdistyksenä yhdessä Duodecimin kanssa.
Suositustyön aluksi lääketieteeseen erikoistunut, kokenut kirjastoalan ammattilainen toteuttaa systemaattisen kirjallisuushaun.
Käypä hoito -työryhmät (noin 1 400 vapaaehtoista terveydenhuollon huippuammattilaista eri erikoisaloilta ja eri puolilta maata) laativat suosituksia yhdessä menetelmäasiantuntijoina toimivien Käypä hoito -toimittajien kanssa. Suositus laaditaan tutkimusnäytön perusteella, ja tärkeimmät hoitosuosituksen kohdat perustellaan näytönastekatsauksien avulla.
Ennen valmistumistaan suositus lähetetään lausuntokierrokselle tietyille sidosryhmille. Lausuntokierroksen jälkeen lausunnot käsitellään, ja suositusta muokataan ja täsmennetään tarvittaessa.
Suositusten käyttöönoton tueksi laaditaan tiivistelmiä, potilasversioita ja luentomateriaaleja (valikoiden). Valmistuvista suosituksista ja päivityksistä tiedotetaan asianmukaisesti.
Suositusten laatimisessa käytetyt menetemät on kuvattu Hoitosuositustyöryhmien käsikirjassa, ja suositustyön prosessit on kuvattu prosessikaavioissa.
Vuoden kolmas Käypä hoito NYT -uutiskirje on ilmestynyt.
Uutiskirjeestä löydät Käyvän hoidon tuoreimmat kuulumiset, kuten tietoa ensimmäisen nopean hoitosuosituksen laatimisesta.
/image/journal/article?img_id=114141&t=1443693279065
Suru kuuluu ihmisen elämään. Surusta selviämiseen ei tarvita lääkkeitä tai terapiaa, vaan ymmärrystä ja aikaa. Toisin kuin Iltalehden 17.8. julkaistussa artikkelissa annettiin ymmärtää, depression Käypä hoito -suositus ei neuvo lääkäreitä määräämään masennuslääkkeitä tytölle, jonka poikaystävä on jättänyt. Käypä hoito -suosituksessa käsitellään depressio-nimistä vakavaa sairautta.
Käypä hoito -suosituksen mukaan depression hoitoon kuuluvat tuki, lääkehoito, psykoterapia tai niiden yhdistelmä. Vaikeassa depressiossa myös muut hoitomuodot ovat mahdollisia. Surun hoitoon Käypä hoito -suositus ei ota kantaa.
Käypä hoito -suositukset laaditaan tieteellinen näyttö huolellisesti punniten. Suositukset ovat koko työryhmän hyväksymiä, ja ne käyvät läpi laajan lausuntokierroksen.
Depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja professori Erkki Isometsä on arvostettu masennuksen hoidon asiantuntija. Lääkärin etiikan mukaisesti kaikessa toiminnassa tavoitellaan potilaan parasta. Tämä pätee myös depression Käypä hoito -suositukseen.
Jorma Komulainen
Dosentti
Käypä hoito -suositusten päätoimittaja
Vuoden viimeinen Käypä hoito NYT on ilmestynyt! Uutiskirjeestä löydät Käypä hoito -toimituksen tuoreet kuulumiset.
Käyvän hoidon toimiston väki rauhoittuu joulun viettoon 21.12.2016−1.1.2017. Tuolloin ei pidetä kokouksia, mutta kiireelliset asiat hoidetaan. Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta!
/image/journal/article?img_id=160308&t=1481524457313Viestintä Käypä hoito -suosituksista
Käypä hoito -suosituksen sisältöön voi viitata ja siitä voidaan tiedottaa laajasti vasta kun suositus on julkaistu. Tämä on tärkeää siksi, että keskusteltaessa suosituksesta jokaisella keskusteluun osallistuvalla täytyy olla mahdollisuus tutustua suositukseen kokonaisuudessaan.
Valmisteilla olevista Käypä hoito -suosituksista tai niiden päivityksistä ei tiedoteta työn ollessa kesken.
Käypä hoito -toimituksen lisätiedot
JORMA KOMULAINEN
- LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri
- Päätoimi: Käypä hoito -suositusten päätoimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
- Sivutoimet: Konsultoiva lastenendokrinologi, Pohjois-Karjalan keskussairaala ja Etelä-Karjalan keskussairaala
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Guidelines International Network (G-I-N) hallituksen jäsen 2012-14; G-I-N Nordic ohjausryhmän jäsen
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Kelan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan jäsen; Fimean HTA neuvottelukunnan jäsen; STM:n palveluvalikoimaneuvoston vakituinen asiantuntija; STM:n valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän jäsen
- Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecimin EBMeDS toimituksen jäsen
RAIJA SIPILÄ
- Päätoimi: Toimituspäällikkö, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
- Sivutoimet: Prakticonova Oy, yleislääkäri
- LT
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen yleislääketieteen yhdistys ry hallituksen varajäsen 2010- ja edustaja EQuiP:ssä (The European Society for Quality in Family Practice) 2010-2015.
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa:Terveydenhuollon menetelmien arviointi -neuvottelukunnan varajäsen 2011-, THL:n Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman koulutuksen neuvottelukunnan jäsen 2011-2014.
- Muut sidonnaisuudet: Lääkärin tietokannat, neuvottelukunnan jäsen 2009-. Käypä hoito -toimituksen edustaja Lääketeollisuus ry:n rahoittaman tutkimushankkeen ohjausryhmässä
MARI HONKANEN
- Kehittämishankkeet
- Verkostovaliokunnan kokousten sihteeri
- Tekninen toimitus
TIINA LAMBERG
- Käypä hoito -suosituksiin liittyvät tiedonhaut
- Suositusten indeksointi (päivitetyt suositukset)
NIINA AHO
- Kokousjärjestelyt
- Laskujen tarkistukset
MINNA HAUKIO
- Käypä hoito -suositusten tekninen toimitus, päivitykset
- Aikakauskirja Duodecimin ja Käyvän hoidon yhteistyö
MARJO LEPISTÖ
- Lausuntokierrokset
- Kriittisen arvioinnin kurssit
- Käypä hoito NYT -uutiskirje
TIINA TALA
- Käypä hoito -suositusten käyttöönottoa tukevien materiaalien koordinointi
- Luentomateriaalien laatiminen ja päivitys, videoiden suunnittelu ja koordinointi
- Implementointisuunnitelmien laatiminen
- Kuvien muokkaus
KIRSI TARNANEN
- Potilasversioiden kirjoittaminen ja koordinointi
- Käypä hoito -suositusten tekninen toimitus, uudet suositukset
- Kielentarkastus
KARIN TORP
- Päävastuu työryhmiä koskevissa asioissa
- Sidonnaisuusilmoitukset
- Suositusten kustannussopimukset
- Käypä hoito -apurahat työryhmille
- Käypä hoito -toimituksen asiat
- Päätoimittajan sihteeri
Käypä hoito -toimittajat
SARI ATULA
- LT, neurologian erikoislääkäri
- Päätoimi: Osastonlääkäri, HYKS
- Sivutoimet: Lääkäritoimittaja, Kustannus Oy Duodecim; Käypä hoito -toimittaja
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Medisiinisen eettisen toimikunnan jäsen, HYKS
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: -
- Muut sidonnaisuudet: Luentopalkkio (Genzyme, Biogen, Novartis, Bayer, Merck Serono), Matkat: Genzyme, Sanofi-Aventis, Novartis
KATRIINA KUKKONEN-HARJULA
- LKT, dosentti (liikuntalääketiede), liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri
- Päätoimi: Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri), kuntoutus, Lappeenranta
- Sivutoimet: Lääkäritutkija / kuntoutus, Käypä hoito -toimittaja
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: -
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: -
- Muut sidonnaisuudet: Luentopalkkio (MSD Finland)
TANJA LAUKKALA
- LT, psykiatrian erikoislääkäri
- Päätoimi: Asiantuntijalääkäri, Kela
- Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja; Yksityislääkäri, Mehiläinen Kielotie
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: -
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
- Muut sidonnaisuudet: -
ANTTI MALMIVAARA
- LKT, dosentti (fysiatria), fysiatrian erikoislääkäri
- Päätoimi: ylilääkäri, Finohta
- Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja; Tutkimusasiantuntija, Sairaala Orton
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: TEO:n pysyvä asiantuntija; Jäsen, Editorial Board, Scandinavian Journal of Work and Environmental Health; Jäsen, Editorial Board, Cochrane Back Reviev Group; Puheenjohtaja, Suomalainen Selkätutkimusseura
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Aivovauriot Konsensuskokouksen suunnitteluryhmä; Vaikeavammaisten kuntoutushankkeen ohjausryhmän jäsen
- Muut sidonnaisuudet: -
VILLE MATTILA
- Päätoimi: vs. ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala; ortopedi, visiting professor, Karoliininen sairaala, Tukholma
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: -
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: -
- Muut sidonnaisuudet: -
TUULA MEINANDER
- Päätoimi: LL, sisätautien erikoislääkäri ja kardiologiaan erikoistuva lääkäri, Keski-Suomen keskussairaala
- Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; tutkija, Valtakunnallinen Kliininen Tutkijakoulu (VKTK) ja Tampereen yliopisto, Oikeuslääketiede; Sydänääni-lehden toimittaja ja nettitoimittaja, Suomen Kardiologinen Seura
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Nuorten Lääkärien Yhdistyksen Tampereen paikallisosaston johtokunnan jäsen 2006-2011 ja 2013-2014, Suomen Lääkäriliiton Tampereen Edunvalvontavaliokunnan jäsen 2013-2014, Suomen Lääkäriliiton luottamusmies Pshp/Tays 2014-2015
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
- Muut sidonnaisuudet:-
EERO MERVAALA
- LT, professori
- Päätoimi: Professori, Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto
- Sivutoimet: Käypä hoito- toimittaja; Lääketieteellinen asiantuntija (farmakologia), Yhtyneet Medix-laboratoriot
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: varajäsen, HUS hallitus; puheenjohtaja, Lääketutkimussäätiö; jäsen, Suomen Verenpaineyhdistyksen hallitus, jäsen, Suomen Farmakologiyhdistyksen hallitus; jäsen, Lääketietoverkosto, FIMEA
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: -
- Muut sidonnaisuudet: -
MARJA PÖLLÄNEN
- Päätoimi: Yksityishammaslääkäri Turku
- Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja, yliopisto-opettaja (osa-aikainen) Turun yliopisto
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Hammaslääkäriseura Apollonian hallituksen jäsen 2010-2015, Meritalon Hammaslääkärit Oy hallituksen pj 2016-
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: -
- Muut sidonnaisuudet: Luentopalkkio (Hammaslääkäriseura Apollonia, Novo Nordisk, Denstal, Lääkäriliitto, Turun hammaslääkäriseura, YTHS, MSD).
ARJA TUUNAINEN
- LT, dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri
- Päätoimi: Käypä hoito -suositusten toimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
- Sivutoimet: yksityislääkäri
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: -
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: -
- Muut sidonnaisuudet: -
42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät "Kuntoutusta arjen tukiverkoissa" järjestetään 10.–11.3.2014 Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä.
Käypä hoito järjestää maanantaina 10.3.2014 klo 13.15–16.00 seminaarin Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Seminaarin tavoitteena on edistää tietoa kuntoutusmenetelmistä ja niiden vaikuttavuudesta tutkimustiedon sekä hyvien käytäntöjen pohjalta.
Lisätietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisen Kuntoutuspäiville löydät tästä linkistä.
/image/journal/article?img_id=47502&t=1397202013637Vuoden viimeinen Käypä hoito NYT on ilmestynyt.
Uutiskirjeestä löydät Käyvän hoidon tuoreimmat kuulumiset ja mm. epävirallisen kilpailun "disclosure of interests" termin suomennoksesta.
Käypä hoito -toimiston väki rauhoittuu joulun viettoon 21.12.2015−3.1.2016. Tuolloin ei pidetä kokouksia, mutta kiireelliset asiat hoidetaan. Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta!
/image/journal/article?img_id=123318&t=1450351095307Juhannusviikolla ilmestyneessä Käypä hoito NYT -uutiskirjeessä kurkistetaan Käypä hoito -toimituksen kevään kuulumisiin.
Käypä hoito -toimisto on suljettuna kesälomien ajan 24.6.–31.7.2016. Hyvää kesää!
/image/journal/article?img_id=149521&t=1471591477321Pyelonefriitin hoidossa naisilla fluorokinolonia käytettäessä 7 vuorokauden hoito on riittävän tehokas. Beetalaktaameilla suositellaan edelleen 10-14 vuorokauden hoitoa. Miehillä kuumeettoman rakkotason infektion ensisijainen hoito on trimetopriimi tai fluorokinoloni vähintään 7 vuorokauden ajan.
Virtsatieinfektiot Käypä hoito -suositusta on päivitetty. Hoidon keston lisäksi muutoksia on diagnostiikassa, katetriperäisen virtsatieinfektion ehkäisyssä, estohoidossa ja lapsia koskevassa kappaleessa. Bakteerien resistenssitilannetiedot on myös päivitetty. Hoitoa valittaessa on hyvä huomioida, että erityisesti iäkkäiden miesten virtsatieinfektioiden aiheuttajien fluorokinoloniresistenssi on lisääntynyt merkittävästi.
Lue lisää: Virtsatieinfektiot
/image/journal/article?img_id=121313&t=1449217391667
Käypä hoito -toimituksen tuoreet kuulumiset löydät juuri ilmestyneestä uutiskirjeestämme!
Lue uutiskirje Käypä hoito NYT 3/2016
/image/journal/article?img_id=154807&t=1476267143983
Neuropsykiatristen häiriöiden hyvä hoito 24.8.2016
HYKS Psykiatria Gero-, Neuro- ja Päihdepsykiatrian linja järjestää koulutustilaisuuden Biomedicumissa 24.8.2016 klo 8–16, jonka aiheena on neuropsykiatristen häiriöiden hyvä hoito.
Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista. Suomessa on arviolta noin 500 000 alkoholin riskikäyttäjää. Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholin ongelmakäyttäjiä. Esimerkiksi vuonna 2007 alkoholinkäyttö aiheutti yhteiskunnalle 0,7–0,9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,2–6,0 miljardin euron välilliset kustannukset. Päivitetty alkoholiongelmaisen hoidon Käypä hoito -suositus painottaa alkoholin riskikäytön rajojen tiukentumista ja mini-intervention tehokkuutta hoitomuotona.
– Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskuulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt. Alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on selvä yhteys: haitat lisääntyvät suorassa suhteessa käyttömäärään, sanoo päivitetyn suosituksen työryhmän puheenjohtaja Hannu Alho.
Alkoholinkäyttöön liittyy monia terveysriskejä ja se on merkittävä työikäisten kuolemien aiheuttaja. Säännöllinen alkoholinkäyttö suurentaa kokonaiskuolleisuutta. Se myös suurentaa merkittävästi maksakirroosin, aivoverenvuodon, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin sekä ylähengitysteiden, ruoansulatuskanavan, maksa-, paksusuoli- ja naisten rintasyövän riskiä. Lisäksi alkoholi suurentaa psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä.
Alkoholin käytön suositeltavia rajoja on tiukennettu
Päivitetyssä alkoholiongelmaisen hoidon Käypä hoito -suosituksessa alkoholin käytölle on määritetty korkean ja kohtalaisen riskin tasot. Korkean riskin taso on hälytysraja, jolloin viimeistään asiaan tulee puuttua. Korkean riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Näillä annosmäärillä sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi.
– Aiempia alkoholinkäytön riskirajoja on pidetty liian korkeina. Aiemmassa suosituksessa riskirajaksi määriteltiin miehille 24 annosta ja naisille 16 annosta viikossa, Alho kertoo.
Uutta päivitetyssä suosituksessa ovat kohtalaisen riskin tason määritelmät. Kohtalaisen riskin raja on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Jo nämä annosmäärät suurentavat veren GT-arvoja (glutamyylitransferaasi).
– Todennäköisesti naisilla 0–1 ja miehillä 0–2 annosta alkoholia päivässä ei aiheuta riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, mutta vähäisen riskin tasoa ei pidä tulkita turvarajaksi. Sitä pienempikin alkoholinkäyttö voi suurentaa haittariskiä, Alho huomauttaa.
Mini-interventio on tehokas tapa puuttua riskikäyttöön
Alkoholin ongelmakäytön toteamisen tavoitteena on havaita ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia haittoja. Mini-interventio eli lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikäytössä ennen riippuvuuden kehittymistä. Myös riskikäytön hoitona lyhytneuvonta on yhtä tehokas kuin laajempi interventio. Mini-interventiossa potilaalle kerrotaan yksilöllisesti hänen alkoholinkäyttönsä haittavaikutuksista ja häntä motivoidaan sekä suullisilla että kirjallisilla ohjeilla vähentämään alkoholinkäyttöään. Tapaamisen lopuksi sovitaan tarvittaessa muutamasta seurantakäynnistä.
Alkoholiongelmaisen hoidossa kuntoutuksen ja jatkohoidon perustana on aina katkaisuhoito. Pelkkä vieroitushoito ilman kuntoutusta johtaa harvoin alkoholiriippuvuudesta toipumiseen. Psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa on tärkeää hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeistä on tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana.
– Potilaan mielipidettä on syytä kuulla hoitomuodon valinnassa, sillä hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin. Psykososiaaliset hoidot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon perusta, mutta tulosta voidaan parantaa lääkityksellä merkittävästi, eli keskimäärin 15–25 %. Alkoholista riippuvaiset potilaat kuitenkin sitoutuvat usein huonosti lääkehoitoon, Alho sanoo.
Lue päivitetty Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito >>
Lisätietoja:
Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 8123, hannu.alho @ thl.fi
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, anna.kojo @ duodecim.fi
Työryhmän jäsenet:
Puheenjohtaja:
Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jäsenet:
Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, (kokoava kirjoittaja)
Mauri Aalto, LT, professori, ylilääkäri; Tampereen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (psykiatria) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian dosentti, johtava ylilääkäri; Kelan terveysosasto
Antti Holopainen, ylilääkäri emeritus; Järvenpään sosiaalisairaala
Tiina Kaarne, LL, asiantuntijalääkäri; Kela ja Keva
Jorma Komulainen, LT, lastentautiopin dosentti, Käypä hoito -suositusten päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja
Solja Niemelä, professori, ylilääkäri; Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri
Onni Niemelä, LT, professori; Tampereen yliopisto ja Seinäjoen keskussairaala
Kaarlo Simojoki, LT; A-klinikkasäätiö
Markus Sundqvist; LL, ylilääkäri; A-klinikkasäätiö, Päihdesairaala
Helena Vorma, LT, lääkintöneuvos; Sosiaali- ja terveysministeriö
Asiantuntijat:
Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys, asiantuntijalääkäri; Kela
Satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala
Kimmo Kuoppasalmi, LKT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Alkoholiongelmaisen hoito -suositus on laadittu yhteistyössä Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
/image/journal/article?img_id=117802&t=1446639053477
Kesän Käypä hoito NYT -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeestä löydät Käypä hoito -toimituksen tuoreimmat kuulumiset.
Käypä hoito -toimisto on suljettuna 23.6.–7.8.2017.
Lämmintä kesää!
/image/journal/article?img_id=180118&t=1497607430773
Päivitetty suositus korostaa hampaan kiinnityskudosten (parodontaalikudosten) varhaisten tulehdusmuutosten diagnostiikkaa ja hoitoa. Parodontiitin ehkäisyn kannalta on tärkeää tunnistaa ja hoitaa ientulehdus. Taskumittauksen yhteydessä ilmenevä ienverenvuoto pitää kirjata, ja ienverenvuotoa suositellaan käytettäväksi myös yhtenä mittarina hoitotuloksen arvioinnissa ja seurannassa.
Riskitekijöiden kartoittaminen tutkimuksen yhteydessä on tärkeää. Savuttomuuteen kannustamisen ja tupakkatuotteista vieroittamisen sekä omahoidon merkitystä korostetaan parodontiitin ehkäisyssä kaikenikäisillä. Motivoivaa keskustelua voidaan käyttää potilasohjauksessa, ja siitä on tehty video suositukseen.
Uutena suositukseen on otettu mukaan peri-implanttisairauksien diagnostiikka ja peri-implanttimukosiitin hoito. Nyt suosituksesta löytyy myös taulukko yleisimpien parodontaali- ja peri-implanttisairauksien diagnooseista ja parodontiitin vaikeusasteen määrittämisestä.
Kun sairaus on diagnosoitu, se on hoidettava viipymättä. Anti-infektiivinen hoito, joka tehdään kaikille parodontiittipotilaille, käsittää bakteeripeitteiden ja niitä retentoivien tekijöiden, kuten hammaskiven ja täyteylimäärien, ammattimaisen poiston. Hyvän ja pysyvän hoitotuloksen edellytyksenä on potilaan toimiva omahoito. Ylläpitohoito on olennainen osa hampaan kiinnityskudos- ja peri-implanttisairauksien hoitoa ja ylläpitoväli määritetään potilaan yksilöllisen riskiprofiilin mukaisesti.
Terveet hampaan kiinnityskudokset ovat tärkeä osa yleisterveyttä.
Teimme touko-kesäkuussa käyttäjillemme kyselyn Käypä hoito -suositusten potilasversioiden kehittämiseksi.
Saimme rutkasti arvokasta palautetta, joka on nyt koostettu raportiksi.
/image/journal/article?img_id=113813&t=1443604417594Keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto Suomessa. Miesten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus on pienentynyt 1970-luvulta mutta tasoittunut 2000-luvulta alkaen. Naisilla ilmaantuvuus on jatkuvasti suurentunut. Miehillä keuhkosyöpä aiheuttaa eniten syöpäkuolemia ja naisilla toiseksi eniten. Kaikkien keuhkosyöpätapausten 5 vuoden elossaolo-osuus on edelleen miehillä vain 9 % ja naisilla 13 %.
Tehokkain keino pienentää keuhkosyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta on tupakoinnin vähentäminen väestössä. Tupakointiin verrattuna muiden riskitekijöiden merkitys on vähäinen.
Perusterveydenhuollossa anamneesissa tärkeintä on selvittää potilaan tupakointi ja altistuminen asbestille. Kliinisessä tutkimuksessa kuunnellaan sydän- ja keuhkoäänet ja tunnustellaan kaulan, soliskuoppien ja kainaloiden imusolmukkeet sekä arvioidaan maksan koko. Keuhkojen natiiviröntgenkuvaus on syytä tehdä aina, jos potilaalla on keuhko-oireita ja epäillään keuhkosyöpää. Normaali keuhkokuva ei sulje keuhkosyöpää pois. Jos oireet jatkuvat, potilas tulee lähettää jatkotutkimuksiin keuhkosairauksien yksikköön.
Erikoissairaanhoidossa hoitopäätökseen vaikuttavat kasvaimen mikroskooppinen tyyppi, levinneisyysaste (TNM-luokitus), potilaan yleiskunto, muut sairaudet ja keuhkojen toimintakyky. Pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on solunsalpaajalääkitys, joka rajoittuneessa taudissa yhdistetään sädehoitoon. Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensisijainen hoito on leikkaus. Leikkaushoidon jälkeen osa potilaista hyötyy liitännäissolunsalpaajahoidosta. Välikarsinan alueen imusolmukkeisiin levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on solunsalpaajahoidon ja sädehoidon yhdistelmä. Yksittäisissä tapauksissa täydentävä leikkaushoito voi olla mahdollinen. Laajemmalle levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on lääkitys, palliatiivinen sädehoito tai oireenmukainen hoito.
/image/journal/article?img_id=128904&t=1453467124237
Eteisvärinän Käypä hoito -suosituksen päivitys on ilmestynyt.
Merkittävimmät uudistukset koskevat tukosten estoon käytettävän antikoagulanttihoidon tarpeen arviointia ja toteutusta. Tukosvaaran arvioinnissa käytettävää CHA2DS2VASc-riskipisteytystä on tarkennettu, koska on ilmennyt, että naissukupuolen merkitys tukosten kannalta on oletettua vähäisempi.
Lyhytaikaisessa hoidossa (esim. kardioversion tai eteisvärinän ablaatiohoidon yhteydessä) suora antikoagulantti (apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani, rivaroksabaani) on ensisijainen valinta, koska varfariinin hoitotasapainon ja antikoagulaatiotehon saavuttaminen on hidasta. Pitkäaikaishoidossa hyvin toteutettua varfariinihoitoa voidaan jatkaa, mutta vaihto suoraan antikoagulanttiin on aiheellinen, jos varfariini ei sovi allergian tai muun haitan takia tai hoidon toteutumista mittaavan INR-arvon seuranta ei onnistu.
Jos INR-arvot ovat hoitotasolla (INR 2–3) alle 80 % ajasta (TTR < 80 %), selvitetään huonon tasapainon syy ja arvioidaan, voidaanko tilanne korjata vaihtamalla suoraan antikoagulanttiin tai tehostamalla varfariinihoitoa.
Rytmin- ja sykkeenhallinnassa korostetaan aiempaan tapaan yksilöllistä hoitoa.
Lue koko suositus >>
Syöpäsairauksien hoito etenee nopeasti. Keuhkosyövän Käypä hoito -suositusta on päivitetty molekyyli-, molekyylisytogeneettisia ja immunohistokemiallisia tutkimuksia sekä ensilinjan hoitoa, ylläpitohoitoa ja toisen linjan hoitoa koskevilta osilta.
Suosituksen päivitetyt osat näkyvät suosituksessa punaisella tekstillä, lue koko suositus >>
ADHD:n Käypä hoito -suositus
Aika: Torstai 12.10.2017, klo 10–16.30
Paikka: HYKS Psykiatriakeskus, Auditorium Christian Sibelius -sali, Välskärinkatu 12, Helsinki
Järjestäjät: ADHD-liitto, HUS ja Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 100 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä
Kohderyhmä: Terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat ADHD:ta sairastavia
Tavoitteet:
- Tuntea ADHD:n Käypä hoito -suositus
- Osata soveltaa ADHD:n Käypä hoito -suositusta eri ikäryhmien diagnostiikassa, hoidossa ja kuntoutuksessa
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.
Koulutusta anotaan erikoistuvien lääkäreiden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi.
HUOM! Valitettavasti tapahtuma on täynnä. Voit jättää yhteystietosi, niin lisäämme nimesi jonotuslistalle.
Seminaari tullaan videoimaan, jolloin sen tallenne on myöhemmin katsottavissa. Lisätietoa videoinnista tulossa elokuussa.
Myös luentoesitykset julkaistaan seminaarin jälkeen luennoitsijan luvalla.
Ilmoittautuminen jonotuslistalle >>
OHJELMA (Lataa PDF)
9.30–10.00
Aamukahvi ja ilmoittautuminen
10.00–10.10
Seminaarin avaus
Päätoimittaja Jorma Komulainen, Duodecim
Osa I: Lapset ja ADHD
Puheenjohtaja: Anita Puustjärvi (KYS)
10.10–10.40
Oirekuva ja diagnosointi
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi
KYS
10.40–11.10
Psykososiaaliset hoitomuodot
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Leena Pihlakoski
TAYS
11.10–11.30
Koulun tukitoimet
Dosentti Vesa Närhi
Jyväskylän yliopisto
11.30–12.00
ADHD:n lääkehoito lapsilla
LKT, lastenneurologi Arja Voutilainen
HYKS
12.00–13.00
Lounas
Osa II: Aikuiset ja ADHD
Puheenjohtaja: Pekka Tani (HUS)
13.00–13.30
Oirekuva ja diagnosointi
Psykiatrian erikoislääkäri Anniina Koski
HUS
13.30–14.00
Psykososiaaliset hoidot
PsT Maarit Virta
Helsingin yliopisto
14.00–14.30
Lääkehoito aikuisilla
Dosentti Sami Leppämäki
HYKS ja Diacor Terveyspalvelut Oy
14.30–14.50
Matkalla aikuisuuteen – nuorten ADHD:n erityispiirteitä
Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Maria Sumia
TAYS
14.50–15.20
Kahvitauko
15.20–15.40
Kuinka kohtaan ADHD:ta sairastavan ja autan häntä sitoutumaan hoitoon?
Kokemusasiantuntija Klaus Karkia
15.40–16.10
Hoitopolku eri ikäkausina
Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Pitkänen
Nokian kaupunki
16.10–16.30
Loppukeskustelu ja seminaarin päätös
Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela
ADHD-liitto
Lisätietoja:
Mari Honkanen, mari.honkanen(at)duodecim.fi, puh. (09) 6188 5456
 |  |  |  |
Julkisuudessa nousee aika ajoin esille epäily siitä, että Käypä hoito -suositusten laatijoiden sidonnaisuudet lääketeollisuuteen vääristäisivät suositusten sisältöä. Tunnistamme riskin ja teemme parhaamme suositustemme luotettavuuden puolesta.
Keinojamme varmistaa Käypä hoito -suositusten luotettavuus ovat:
- Suositusaiheet valitsee Käypä hoito -johtoryhmä, jossa on laaja terveydenhuollon eri toimijoiden edustus.
- Suositus laaditaan määritellyn prosessin mukaisesti. Prosessi on kuvattu Hoitosuositustyöryhmien käsikirjassa, joka on avoimesti saatavilla sivuiltamme
- Suosituksen tärkeimmät kohdat perustellaan näytönastekatsauksilla, jotka ovat arvioituja yhteenvetoja tieteellisistä tutkimuksista.
- Koko hoitosuositustyöryhmä hyväksyy näytönastekatsaukset ja hoitosuosituksen.
- Ennen hoitosuosituksen julkaisemista se käy lausuntokierroksella, josta saadut kommentit hoitosuositustyöryhmä käsittelee.
- Työryhmien jäsenten sidonnaisuudet käydään läpi työryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Hoitosuosituksen valmistumisvaiheessa kaikilta kerätään ICMJE-lomakkeen mukaisesti sidonnaisuusilmoitukset viimeisen kolmen vuoden ajalta. Ilmoitukset julkaistaan Käypä hoito -suosituksen html-versiossa.
Olemme keränneet ja julkaisseet sidonnaisuusilmoitukset vuodesta 2001 lähtien. Noudatamme ilmoituksissa kansainvälisesti käytettyä ICMJE-lomaketta. Ilmoituksissa on eritelty sidonnaisuuksien muodot, kuten luento- ja asiantuntijapalkkiot, koulutusmatkat, tutkimusapurahat ja osakeomistukset. Meillä ei ole mahdollisuutta varmistaa ilmoitusten oikeellisuutta, mutta pyrimme siihen keskustelemalla sidonnaisuuksista koko työryhmän kesken. Pidämme myönteisenä suunnitelmaa, jonka mukaan Lääketeollisuus ry ryhtyisi itse keräämään ja julkaisemaan terveydenhuollon ammattihenkilöille ja organisaatioille antamansa palkkiot ja tuen, rahasummat mukaan lukien.
Pyrimme kokoamaan hoitosuositustyöryhmät niin, että mukana ovat korkeatasoiset asiantuntijat, jotka edustavat kussakin suosituksessa tarpeellisia lääketieteen erikoisaloja ja ammattiryhmiä. Kokemuksemme mukaan suurella osalla tällaisista asiantuntijoista on vähäisiä taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka eivät estä heidän osallistumistaan hoitosuositustyöryhmän työhön. Emme valitse työryhmiin päätoimisesti lääketeollisuuden palveluksessa olevia henkilöitä. Jääviyttä osallistua suosituksen laatimiseen harkitsemme silloin, jos henkilö toimii terveydenhuollon yrityksen johdossa tai hänellä on merkittävä taloudellinen intressi hoitosuosituksessa käsittelevästä asiasta. Merkittävän taloudellisen intressin kohdistuessa tiettyyn suosituksen osaan, harkitsemme jääviyttä sen osan laatimisessa. Harkinnan jääviydestä tekee työryhmä ja epäselvissä tapauksissa työryhmä yhdessä Käypä hoito -päätoimittajan kanssa.
Suomen kielessä käytetty sidonnaisuus-termi synnyttää mielikuvan sidoksesta, josta seuraa toisen osapuolen edun ajaminen. Asiantuntijoiden sidonnaisuuksissa on useasti kuitenkin kyse yhteistyön tekemisestä esimerkiksi tutkimuksiin nojautuvan suosituksen levittämisessä terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Tällöin asiantuntijat saavat palkkion esimerkiksi luentotilaisuuden alustuksesta tai oppimateriaalin valmistamisesta. Lääkärin työn ensisijainen tavoite on toimia potilaan parhaaksi. Tämä pitää paikkansa myös Käypä hoito -suositustyöryhmien jäsenten kohdalla.
Lisätietoja:
Jorma Komulainen, Käypä hoito -päätoimittaja
050 591 2526
jorma.komulainen (at) duodecim.fi
www.kaypahoito.fi
Sepsiksen hoito kehittyy. Päivitetyn Sepsis Käypä hoito -suosituksen mukaan sepsiksen ilmaantuvuus on lisääntynyt, mutta sen ennuste on parantunut. Neste-, lääke- ja ravitsemushoidon toteutuksen ohjeisiin on tehty muutoksia. Mikrobilääkehoidon kohdalla noudatetaan kansainvälistä suositusta. Varhain aloitettu kuntoutus edistää toimintakyvyn palautumista vaikean sepsiksen jälkeen.
/image/journal/article?img_id=64707&t=1403689392000Jorma Komulainen
Käypä hoito -päätoimittaja, lääketieteen tohtori, dosentti, lastentautien erikoislääkäri
MTV3:n 45-minuuttia lähetys 27.11. käsitteli lasten ja nuorten ADHD:n hoitoa ja Käypä hoito -suosituksen laatijoiden sidonnaisuuksia.
Käypä hoito suosituksen mukaan "ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Keskeisiä keinoja ovat lapseen tai nuoreen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito". Suosituksen mukaan hoitoon "kuuluvat aina potilas- ja omaisneuvonta (psykoedukaatio) ADHD:stä sekä erilaiset yksilölliset tukitoimet ja hoitomuodot". Edelleen suosituksen mukaan "lapselle tai nuorelle tehdään yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan suunnitellut tukitoimet ja kuntoutus sekä asetetut hoitotavoitteet, -menetelmät, aikataulu, seuranta aikatauluineen ja vastuuhenkilöt".
MTV3:n ohjelmaan haastatellut asiantuntijat nostivat esiin juuri näitä tärkeitä asioita, painottaen lääkkeettömän hoidon ensisijaisuutta alle kouluikäisillä, ja ei-lääkkeellisten hoitojen välttämättömyyttä lääkehoidon rinnalla kouluikäisillä lapsilla. Nämä hoidon kulmakivet jäivät mainitsematta MTV3:n haastattelussa. Sen sijaan MTV3 halusi luoda kuvan, jonka mukaan ADHD:n hoidossa painotetaan lääkehoitoa, koska hoitosuosituksen laatijat ovat sidoksissa lääketeollisuuteen.
Haastattelussa esiintyneet kaksi asiantuntijaa ovat saaneet luentopalkkioita ollessaan kouluttamassa ADHD:n hyvää hoitoa suomalaisille lääkäreille ja laatiessaan koulutusmateriaalia. Koulutukset ja niihin liittyvät materiaalit eivät ole painottaneet lääkehoidon osuutta. Lisäksi asiantuntijat ovat saaneet tukea osallistumiseen tieteellisiin kongresseihin ja ADHD:n hoitoa kehittävään tutkimustyöhön, potilaille tarkoitetun materiaalin laatimiseen ja asiantuntijakonsultaatioihin.
MTV3:n haastattelemat lääkärit tekevät aktiivista, lääketeollisuudesta riippumatonta tutkimustyötä ADHD-potilaiden hoidon kehittämiseksi. Lääkehoidolla voidaan auttaa ADHD-potilaita selviytymään jokapäiväisessä elämässään. MTV3 toimii vastuuttomasti välittäessään kuvaa siitä, että lääkärit aiheettomasti suosittelevat ADHD:n lääkehoitoa. Lääkehoito ei kuitenkaan ole riittävä hoito, josta sekä MTV3 että Käypä hoito -suositus ovat samaa mieltä.
/image/journal/article?img_id=36380&t=1394445772368Keskiviikkona 11.1.2017
Miten hoidan paremmin psykoosia ja skitsofreniaa (Suomen Psykiatriyhdistys)
Do not do -suositukset
Torstaina 12.1.2017
Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti (pienryhmä)
Kutina haltuun - Atoopisen ekseeman Käypä hoito -suositus
Perjantaina 13.1.2017
Aivoinfarkti - liuotus vai trombektomia? Käypä hoito -päivitys
/image/journal/article?img_id=162004&t=1483002767522
Saamamme palautteen vuoksi olemme käyneet kriittisesti läpi osia Osteoporoosi Käypä hoito -suosituksesta.
Olemme tehneet tarkennuksia suosituksen näytönastekatsauksiin ja poistaneet raloksifeenia käsitelleen näytönastekatsauksen tarpeettomana. Lisäksi olemme laatineet uuden näytönastekatsauksen bisfosfonaateista kortikosteroidihoitoon liittyvien nikamamurtumien ehkäisyssä. Varsinaiseen suositustekstiin emme nähneet tarpeelliseksi tehdä merkittäviä muutoksia.
Osteoporoosi Käypä hoito -suosituksen laajempi päivittäminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2018.
/image/journal/article?img_id=173418&t=1492517629911Uniapnea on yleinen sairaus, joka hoitamattomana lisää monien pitkäaikaissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Uniapnea tulisikin todeta ja hoitaa nykyistä varhemmin, korostaa päivitetty Käypä hoito -suositus.
Kun ihminen nukahtaa, ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat. Lihasten rentoutuminen voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen tai vaikeutumiseen. Uniapnealla tarkoitetaan nukkuessa tapahtuvia toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta.
Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan vähintään 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa uniapneaa, mutta todennäköisesti määrä on vielä selvästi tätä suurempi. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, ja sitä esiintyy vaihdevuosien jälkeen naisilla suunnilleen saman verran kuin miehillä.
Uniapnean oireita ovat muun muassa päiväväsymys, keskittymisvaikeudet ja mielialahäiriöt. Nukkuessa uniapnean tyypillisiä oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkot, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja huonolaatuinen uni.
Hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa ja suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi sairauteen liittyvä päiväväsymys on merkittävä liikenneonnettomuuksien riskitekijä.
– Päiväväsymyksen tunnistaminen on joskus potilaalle vaikeaa, koska oire on saattanut kehittyä vähitellen tai hän liittää sen esimerkiksi työstressiin tai vuorotyöhön, kuvailee Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Tarja Saaresranta.
Nyt päivitetyn uniapnean Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa sairauden tunnistamista, hoitoa sekä ennaltaehkäisyä.
Uniapnean hoito tukee työkykyä
Uniapnean suurin riskitekijä on ylipaino: kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Terveydenhuollossa on kuitenkin tärkeää tunnistaa myös normaalipainoiset uniapneaa sairastavat, korostaa Käypä hoito -suositus.
Elämäntapahoito kuuluu keskeisenä osana jokaisen uniapneapotilaan hoitoon ja kuntoutukseen.
– Tupakoinnin lopettaminen tai painon pudotus saattavat riittää korjaamaan erityisesti lievän uniapnean, kertoo Saaresranta. Säännöllisen liikunnan on todettu vähentävän uniapnean oireita, vaikka paino ei putoaisikaan, hän jatkaa. Terveelliset elintavat vähentävät myös sydän- ja verisuonitautien vaaraa.
Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävällä ylipainehengityslaitteella (CPAP-hoito), joka pitää ylähengitystiet auki unen aikana. Muita hoitokeinoja ovat uniapneakisko, asentohoito eli selällään nukkumisen estäminen tai kirurgiset toimenpiteet.
– CPAP-hoidon on todettu vähentävän uniapneapotilaiden päiväväsymystä ja korjaavan muun muassa uniapneasta johtuvia muistin ja tarkkaavuuden ongelmia. Tämä kohentaa potilaan työkykyä ja vähentää poissaoloja, kertoo Saaresranta hoidon hyödyistä.
Tutustu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen >>
/image/journal/article?img_id=179304&t=1497506480946
ADHD-liitto, HUS ja Käypä hoito järjestävät seminaarin ADHD:n Käypä hoito -suosituksesta torstaina 12.10.2017 klo 10.00–16.30. Seminaari pidetään HYKS Psykiatriakeskuksen Auditorium Christian Sibelius -salissa Helsingissä.
Seminaari on kohdennettu erityisesti niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat ADHD:ta sairastavia. Tavoitteena on, että seminaariin osallistuneet tuntevat ADHD:n Käypä hoito -suosituksen ja osaavat soveltaa sitä eri ikäryhmien diagnostiikassa, hoidossa ja kuntoutuksessa.
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.
HUOM! Valitettavasti tapahtuma on täynnä. Voit jättää yhteystietosi, niin lisäämme nimesi jonotuslistalle.
/image/journal/article?img_id=181202&t=1498630499230Kipu on läsnä monen ihmisen elämässä. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 % aikuisista on kokenut vähintään 3 kuukautta kestänyttä kipua ja päivittäin kroonista kipua esiintyy 14 %:lla aikuisista. Uusi Käypä hoito -suositus Kivun hoidosta pyrkii edistämään kivun tehokasta ja turvallista hoitoa.
Yksilön kärsimyksen lisäksi kipu aiheuttaa seurauksia myös yhteiskunnalle. Kivun aiheuttamista kokonaiskustannuksista suurimman osan muodostavat epäsuorat kustannukset, kuten poissaolot työstä ja toimintakyvyn heikkeneminen. Esimerkiksi selkäkivun ja -sairauksien takia vuonna 2013 käytettiin Suomessa noin 2 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joiden kustannukset olivat 118,3 miljoonaa euroa.
Käypä hoito -suositus kivun hoidosta käsittelee muun muassa kipupotilaan kohtaamista ja kivun arviointia, lääke- ja lääkkeettömän hoidon periaatteita, kipulääkkeiden käyttöä, fibromyalgiaa ja kivun kroonistumisen ehkäisyä. Suositus korostaa kivun hoidossa lääkkeettömiä hoitoja.
Kipupotilas tarvitsee empatiaa
Potilaan kipu on aina todellinen riippumatta sen etiologiasta ja patofysiologiasta. Kipupotilaan hyvä hoito perustuu toimivaan hoitosuhteeseen, johon sisältyy empaattinen ja kuunteleva suhtautuminen. Pitkäkestoisen kivun hyvä hoito pohjautuu jatkuvaan hoitosuhteeseen. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa, jolloin molemmat osapuolet sitoutuvat siihen.
– Vastaanotolla kipupotilaan haastatteluun täytyy varata riittävästi aikaa. Potilaalle tehdään perusteellinen kliininen tutkimus, jonka löydökset ja taudinmääritys selitetään ymmärrettävästi. Vastaanottotilanteessa on tärkeää varmistaa, että potilaan kipuongelma, näkemykset ja tavoitteet on ymmärretty. Yksilölliseen ohjauksen tulee panostaa jokaisella vastaanottokäynnillä. Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tukea potilaan aktiivisuutta, pystyvyyttä, vastuuta ja rauhallista suhtautumista kipuun, sanoo kivun Käypä hoito -suosituksen työryhmän puheenjohtaja, LT, professori Pekka Mäntyselkä.
Lääkkeetön hoito ensisijaista kivun hoidossa
Kipupotilaan hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, ja lääkehoito yhdistetään muihin hoitomenetelmiin. Hoidon tavoitteita ovat kivun lievittyminen, toimintakyvyn koheneminen ja elämänlaadun paraneminen. Pitkäkestoista kipua ei yleensä pystytä kokonaan poistamaan, mutta sitä voidaan lievittää ja potilaan selviytymistä voidaan tukea.
Pitkäkestoisen kivun hoidossa ja kuntoutuksessa moniammatillinen lähestymistapa on tarpeen. Siihen voivat sisältyä esimerkiksi fysio- ja toimintaterapeuttinen ohjaus, psyykkinen tuki ja hoitajan antama ohjaus. Potilasta ohjataan myös sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Potilaalla itsellään on aktiivinen rooli kivun hoidossa ja kuntoutuksessa, jolloin potilaan selviytymiskeinojen käyttö tukee kivun kanssa selviytymistä.
– Kivun hoidossa voidaan käyttää lääkkeettöminä hoitona mm. liikuntaa, terapeuttista harjoittelua, kognitiivis-behavioraalista terapiaa, kylmä- ja lämpöhoitoa sekä TNS-hoitoa. Kognitiivis-behavioraaliset terapiat voivat auttaa kivunhallintamenetelmien oppimisessa, vaikka ne eivät itse kipua poistaisikaan, Mäntyselkä kertoo.
Lääkkeettömään hoitoon voidaan yhdistää myös lääkehoitoa, kuten parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden käyttöä. Mikäli muiden lääkkeiden teho on riittämätön, hoitoon voidaan yhdistää mieto opioidi, mutta vahvoja opioideja käytetään vain erityistilanteissa.
– Opioidilääkitys aloitetaan vain säännöllisessä pitkäaikaisessa hoitosuhteessa, ei ennestään tuntemattomalle potilaalle eikä päivystyksessä. Opioidilääkityksen harkitsematon aloitus ja käyttö pitkäaikaiseen kipuun voi altistaa potilaan pitkäaikaiskäytön haitoille, kuten toleranssin kehittymiselle, väärinkäytölle ja hormonaalisille vaikutuksille, Mäntyselkä sanoo.
Lisätietoja:
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, professori Pekka Mäntyselkä, etunimi.sukunimi@uef.fi, p. 050 4499 436
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, etunimi.sukunimi@duodecim.fi
/image/journal/article?img_id=122104&t=1449561645665Juuri julkaistun värttinäluun alaosan murtuman (rannemurtuman) Käypä hoito -suosituksen tavoite on yhdenmukaistaa murtuman hoitolinjoja ja vähentää murtumista aiheutuvaa työkyvyttömyyttä. Suosituksella pyritään myös vähentämään sellaisia hoitoja, jotka tutkimusten perusteella eivät ole vaikuttavia.
Värttinäluun alaosan murtuma on yleisin yläraajamurtuma, jota esiintyy eniten vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla ja toisaalta kasvuikäisillä pojilla. Se syntyy useimmiten ojennetun käsivarren varaan kaatuessa. Murtumia hoidetaan ensisijaisesti kipsaamalla, mutta uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan leikkaushoitoa tulisi harkita työikäisillä potilailla, jos murtumaa ei ilman leikkausta saada hyväksyttävään asentoon.
Hoidon tavoitteena on ranteen kivuttomuus ja toimintakyvyn palauttaminen mahdollisimman lähelle vammaa edeltänyttä tasoa. Murtumien paranemista voidaan arvioida erilaisilla mittareilla, jotka mittaavat ja pisteyttävät käden ja yläraajan toimintakykyä ja arvioivat potilaan kokemaa kipua.
– Hoidossa käytettävien menetelmien tulisi olla vaikuttavia ja turvallisia, korostaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja LT, dosentti Nina Lindfors. Esimerkiksi rannemurtumien leikkaushoidosta ei yli 65-vuotiailla todennäköisesti ole hyötyä. Heillä kirurgisen hoidon tarve tulee harkita tapauskohtaisesti.
Käytännössä hoidon valintaan vaikuttavat sekä potilaaseen että vammaan liittyvät tekijät kuten muu sairastavuus ja murtuman tyyppi.
Tavoitteena kivuton ranne ja hyvä toimintakyky
Värttinäluun alaosan murtumasta toipuminen kestää 6–12 kuukautta. Osalle potilaista jää ranteeseen toiminnallista haittaa riippumatta hoitomuodosta tai murtuman asennosta. Riski kuitenkin pienenee selvästi iän myötä.
Aiemmin värttinäluun alaosan murtuman sairastaneilla on todettu olevan 2,5-kertainen riski saada uusi murtuma. Uusi suositus ohjaa kiinnittämään huomiota kaatumisten ehkäisyyn erityisesti silloin, jos potilaalla on suuri kaatumisvaara. Kaatumisten ehkäisyssä on tärkeää arvioida muun muassa potilaan ravitsemustila ja kodin vaaratekijät sekä tarkistaa lääkehoito ja näkökyky.
Uudessa suosituksessa otetaan kantaa myös rannemurtuman jälkeiseen kuntoutukseen. Sen tavoitteena on vamman aiheuttaman toiminnanrajoituksen minimoiminen. Päämääränä ovat mahdollisimman kivuton ranne, nivelten täysi liikkuvuus ja käden hyvä puristusvoima. Valtaosalla potilaista vamma ei aiheuta pysyvää haittaa päivittäisiin toimintoihin.
– Toivomme että uusi Käypä hoito -suositus yhdenmukaistaa murtumien diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa ja edistää parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen pääsemistä kaikilla potilailla, toteaa Lindfors.
Katso esittelyvideo uudesta Käypä hoito -suosituksesta Värttinäluun alaosan murtuma (kesto 03:40).
Lisätietoja:
LT, dosentti Nina Lindfors, opetus- ja tutkimuslinjajohtaja, yl, Tukielin- ja plastiikkakirurgia, HYKS, p. 050 4270845, nina.c.lindfors(at)hus.fi,
viestintäpäällikkö Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5252, anu.koivusipila(at)duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistys ry:n, Suomen Käsikirurgiyhdistys ry:n ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut värttinäluun alaosan murtuman Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi
/image/journal/article?img_id=146502&t=1464772318502Jorma Komulainen
Käypä hoito -suositusten päätoimittaja
YLE:n MOT ohjelma "Masentavat lääkkeet" maanantaina 26.5. nosti esiin kaksi tärkeää ongelmaa: lääketeollisuuden tekemien tutkimusten valikoiva julkaiseminen ja lääkäreiden saaman lääkeinformaation lähde ja laatu.
Kaikki lääkehoitoihin liittyvä tutkimus olisi julkaistava. Tästä onkin tehty kansainvälinen aloite (www.alltrials.net). Hoitosuositusten laatijoiden järjestö Guidelines International Network, jonka yksi perustajajäsen Duodecim on, on päättänyt liittyä aloitteen tukijoihin. Erityisen tärkeää tavoite kaikkien tutkimusten julkaisemisesta on meille hoitosuositusten laatijoille, jotka olemme riippuvaisia siitä, mitä on julkaistu.
Lääkeinformaatiota ei saa jättää pelkästään lääketeollisuudelle, kuten MOT:n esimerkki osoittaa. Tämä on yksi tärkeä syy laatia kansallisia hoitosuosituksia. Käypä hoito -suosituksissa tuodaan esille linjauksia useimmille ihmisille hyvistä hoitopäätöksistä. Niiden soveltuvuus yksilön hoidosta päätettäessä on aina potilaan ja lääkärin yhteisesti harkittava.
MOT nosti esiin mahdolliset masennuslääkkeiden pitkäaikaishaitat. Tieto pitkäaikaishyödyistä ja erityisesti haitoista on puutteellista. Hoitopäätöksiä on kuitenkin tehtävä puutteellisenkin tiedon pohjalta. Depression Käypä hoito -suositus on paraikaa päivitettävänä, ja työryhmä tekee parhaansa ottaakseen huomioon kaiken käytettävissä olevan tutkimustiedon.
Depression Käypä hoito -suositus nostaa esille erilaisten psykoterapiamuotojen merkityksen lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Depressiohoitajien palveluja painotetaan, ja maassamme onkin hyviä esimerkkejä heidän panoksestaan hoidon onnistumisessa. Masennusta sairastavien ihmisten kannalta oleellista onkin hoitojärjestelmän kehittäminen niin, että se toimii heidän parhaakseen – olipa hoitomuoto sitten terapia, lääkehoito tai näiden yhdistelmä.
/image/journal/article?img_id=59313&t=1401182976955
Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan lasten alahengitystieinfektioiden hoidossa antibioottien käytön tulisi olla harkittua. Mykoplasmatutkimuksia ja keuhkokuvauksia tulisi tehdä vain tapauskohtaisesti. Influenssakautena alahengitystieinfektiota sairastavalta lapselta suositellaan influenssavirusten testaamista.
Lasten alahengitystieinfektioita koskevassa Käypä hoito -suosituksessa otetaan kantaa kurkunpääntulehduksen, virusinfektioon liittyvän yskän, virusinfektioon liittyvän alle 3-vuotiaan lapsen uloshengityksen vaikeuden, keuhkokuumeen sekä hinkuyskän hoitoon. Suosituksella halutaan parantaa diagnostiikan ja lääkehoidon osuvuutta sekä ohjata tutkimusten oikeaa käyttöä.
Lue lisää:
Alahengitystieinfektiot (lapset)
Tiedote
/image/journal/article?img_id=69816&t=1408089375402
Kosteus- ja homevauriot ovat tärkeä ympäristöterveydellinen ongelma Suomessa. Lähes joka kymmenennessä kodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Uusi Käypä hoito -suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille tutkimukseen perustuvia työkaluja ja yhtenäiset ohjeet kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon.
Juuri julkaistussa, ensimmäisessä Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä. Suosituksen laatineen työryhmän mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.
– Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen. Tämä vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa, hän lisää.
Suosituksessa korostetaan, että potilaan sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on tärkeää aloittaa hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Tämän lisäksi lääkärin tulee kuitenkin suosittaa, että rakennuksessa tehtäisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset, jos kosteusvaurioita epäillään.
Puuttumalla riskeihin ehkäistään haittoja
Kosteusvauriot edistävät muun muassa home- ja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä ja pölypunkkien esiintymistä. Sen lisäksi samanaikaisesti kosteus- ja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä monia muita sisäilman haittatekijöitä kuten puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma, jotka voivat pahentaa hengitystieoireilua.
– Näiden eri tekijöiden merkitystä oireiden kehittymiselle ja pahenemiselle on hyvin vaikea erotella väestötason tutkimuksissa, koska vain harva tutkimus on huomioinut yhtä aikaa useita sisäilman haittatekijöitä, kuvaa tutkimustiedon haasteita työryhmän jäsen, asiantuntijalääkäri Jussi Lampi.
Käypä hoito -suosituksessa todetaankin, että suoraa syysuhdetta terveysvaikutusten ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole tutkimuksissa voitu vahvistaa.
– Siitä huolimatta rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin riskeihin tulee puuttua, tähdentää Lampi. Tämä on määritelty jo terveyden- ja työsuojelulainsäädännössä, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy.
Ongelmien ratkaisu edellyttää yhteistyötä
Onnistunut kosteus- ja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijatahon yhteistyötä, jossa lääkärin vastuulla ovat erityisesti potilaan diagnostiikka ja hoito. Luottamukseen perustuva vahva potilas-lääkärisuhde on tärkeässä asemassa kosteusvaurioista oireilevien potilaiden kohtaamisessa, todetaan Käypä hoito -suosituksessa.
– Vaikka lääkärin keinot yhdistää potilaan oire rakennuksen kosteusvaurioon ovat rajallisia, on hyvä muistaa että lääkärillä on lääketieteen keinot potilaan oireiden arvioimiseen, toteaa suosituksen laatineen työryhmän jäsen ylilääkäri Kirsi Karvala. Lääkärin tulee panostaa hyvään vuorovaikutukseen vastaanottotilanteessa, jotta potilaan huoli tulee kuulluksi ja oireet huomioiduksi, hän lisää.
– Tulevaisuudessa on syytä paneutua erityisesti oireilun syiden tutkimiseen, jotta sisäilmaan liittyvät terveysongelmat voidaan entistä paremmin ehkäistä ja hoitaa. Näkökulmaa pitää laajentaa, koska kosteusvauriot eivät selitä kaikkea oireilua, Karvala toteaa lopuksi.
Lisätietoja:
LT, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 050 591 2526, jorma.komulainen@duodecim.fi
viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 741 8654, anu.koivusipila@duodecim.fi
/image/journal/article?img_id=152504&t=1474959614269
Olemme huolissamme kansallisten Käypä hoito -suositusten tulevaisuudesta!
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa on 20 vuoden ajan laatinut ja ylläpitänyt kansallisia näyttöön perustuvia Käypä hoito -suosituksia. Työhön on ilman taloudellista korvausta osallistunut 1 400 terveydenhuollon huippuasiantuntijaa. Terveydenhuollon ammattilaisten ja väestön käytössä on runsaat 100 Käypä hoito -suositusta, joita käyttäjät arvostavat, jotka vaikuttavat hoitopäätöksiin, ja jotka osaltaan ylläpitävät suomalaisen terveydenhuollon toimijoiden korkeaa osaamista, hoitopäätösten laatua ja kansalaisten terveyttä.
Vuodesta 2011 alkaen Käypä hoito -toiminta on ollut riippuvainen sen saamasta valtionavusta, joka kattaa noin kaksi kolmasosaa toiminnan kustannuksista. Vuonna 2011 valtionavustuksen määrä oli 1,15 miljoonaa euroa. Viimeisten kolmen vuoden aikana valtionavun määrä on euromääräisesti koko ajan laskenut niin, että vuonna 2015 se on 977 000 euroa (15 % alenema). Valtionavun vähenemisestä johtuen vuosittaisten Käypä hoito -suositusten määrä laskee aiemmasta 20–25 julkaisun tasosta noin 15 vuosittaiseen julkaisuun. Vuodesta 2016 alkaen se tulee näkymään käytössä olevien ajanmukaisten Käypä hoito -suositusten määrän vähenemisenä nykyisestä runsaasta sadasta suosituksesta 70–80 suositukseen.
Kansainvälisesti katsoen Käypä hoito -suosituksia, kiitos suuren vapaaehtoistyön määrän, laaditaan ja ylläpidetään huomattavan vähäisin kustannuksin. Riippumattomana toimijana Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, maamme suurin tieteellinen yhdistys, on osaava, uskottava ja arvostettu toimija. Suomalaiset lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät Käypä hoito -suosituksia hoitopäätöksissään, ja ne ovat oleellinen osa terveydenhuollon tieto-ohjausta.
Vetoamme suomalaisen terveyspolitiikan päättäjiin sen puolesta, että valtiovalta turvaa Käypä hoito -toiminnan tulevaisuuden palauttamalla sen saaman valtionavustuksen vuoden 2011 tasolle.
Kari-Matti Hiltunen
Dosentti, johtava ylilääkäri
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopistollinen sairaala
Samuli Saarni
Johtajaylilääkäri
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopistollinen sairaala
Markku Mäkijärvi
Johtajaylilääkäri
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin yliopistollinen sairaala
Jorma Penttinen
Johtajaylilääkäri
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion yliopistollinen sairaala
Aino-Liisa Oukka
Johtajaylilääkäri
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopistollinen sairaala
Kati Myllymäki
LT, johtajaylilääkäri
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Hannu Leskinen
TtT, sairaanhoitopiirin johtaja
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Pekka Honkanen
Professori, terveyskeskuslääkäri
Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Timo Närhi
Professori
Turun yliopisto
Arja Holopainen,
TtT, johtaja
Hoitotyön Tutkimussäätiö
Kristian Taipale
Lääketieteen kandidaatti
Helsingin yliopisto
Mirva Matikka
Lääketieteen kandidaatti
Turun yliopisto
Kari-Pekka Martimo
LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Johtaja, työterveysyhteistyön palvelukeskus
Työterveyslaitos
Jukkapekka Jousimaa
LT, päätoimittaja
Kustannus Oy Duodecim, Lääkärin tietokannat
Otto Helve
LT, lastentautien erikoislääkäri
Hyks, Lastenklinikka
Harri Hyppölä
Dosentti, päivystyksen ylilääkäri
KYS, päivystysalue
Jorma Lahtela
LT, Dosentti, osastonylilääkäri
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Maarit Wuorela
LT, ylilääkäri
Turun kaupunginsairaala
Juha Hartikainen
Professori, LKT, ylilääkäri
Itä-Suomen yliopisto, KYS, Sydänkeskus
Mervi Väisänen-Tommiska
Dosentti, LT, Toiminnanjohtaja, gynekologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Kätilöopiston sairaala, Pro Medico
Markku Timonen
Professori, LT
Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
MS-taudin Käypä Hoito-suositukseen on päivitetty lääkehoidon magneettikuvausseurantaa koskeva osio uusimman tiedon mukaiseksi. Lisäksi mukaan on otettu uudet myyntiluvan saaneet valmistemuodot pegyloitu interferoni ja kolmesti viikossa pistettävä glatirameeriasetaatti, ja dimetyylifumaraatin turvallisuusseurantaohjetta on muutettu. Näyttö on myös entistä vahvempi pahenemisvaiheissa suun kautta otettavan metyyliprednisoloni 1000 mg:n päiväannoksen siedettävyydestä ja tehosta.
Lue lisää: MS-tauti
/image/journal/article?img_id=122804&t=1450254137110Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian Käypä hoito -suositus on päivitetty. Suosituksessa esitellään aiempaa tarkemmin SLT:n yleisiä riskitekijöitä, keuhkoemboliapotilaan kuolemanriskin arviointi, potilaan kotihoidon mahdollisuudet ja tukoksen uusiutumisen vaaratekijät. Uudet antikoagulaatiohoitovaihtoehdot ovat käytettävissä laskimotukoksen hoitoon komplisoitumattomissa tapauksissa ja estoon elektiivisessä ortopediassa. Hoitavien tahojen tulee olla selvillä kunkin AK-hoitovaihtoehdon valintaperusteista, lääkkeiden ominaisuuksista ja hoitojen aloituksen ja annossäädön periaatteista.
Asetyylisalisyylihappoa harkitaan käytettäväksi antikoagulaatiohoidon jälkeen tukoksen uusiutumisen estossa. Potilasohjaus on erittäin tärkeässä asemassa, sillä potilas hyötyy tiedosta, joka valaisee tukoksille altistavia tiloja, tukosprofylaksin ja hoitosukkien käyttöä sekä muita käytännön kysymyksiä. Potilas tarvitsee antikoagulaatiohoidosta potilaskortin ja sairauskertomukseen riskitiedoksi merkinnän antikoagulaatiohoidosta. Potilaiden tulee ymmärtää ja tiedostaa antikoagulaatiolääkkeiden edut ja riskit ja toimintatavat erityistilanteissa. Hoitavan tahon yhteystietojen mahdollisia ongelmia varten tulee olla potilaiden saatavilla.
Lue koko suositus >>
/image/journal/article?img_id=136608&t=1457078637629
Merkittävimmät uudistukset koskevat antikoagulaatiohoitoa (tukosten estäminen lääkkeillä). Suosituksessa esitetään, että myös suoria antikoagulantteja (apiksabaani, dabigatraani ja rivaroksabaani) on mahdollista käyttää eteisvärinän rytminsiirron yhteydessä, mikä nopeuttaa ja helpottaa rytminsiirron toteutusta. Lisäksi annetaan tarkempia ohjeita antikoagulaatiohoidon valinnasta.
Lyhytkestoisessa hoidossa – esimerkiksi kardioversion tai ablaatiohoidon yhteydessä – suositellaan käytettäväksi suoria antikoagulantteja. Pitkäaikaishoidossa suorat antikoagulantit ovat paremman hoitomyöntyvyyden ansiosta hyvä valinta useille uusille potilaille. Varfariinia käyttävillä potilailla pikainen vaihto suoraan antikoagulanttiin on aiheellinen, jos lääkityksen toteutus on ongelmallista tai jos hoito ei toteudu riittävän hyvin (INR hoitotasolla alle 70 % ajasta). Sen sijaan hyvin toteutettua varfariinihoitoa ei tarvitse vaihtaa. Rytmin- ja sykkeenhallinnassa korostetaan aiempaan tapaan yksilöllistä hoitoa.
Lue lisää: Eteisvärinä
/image/journal/article?img_id=100207&t=1430125996516Suomen Psykiatriyhdistys järjestää Depression Käypä hoito -suosituksen 2014 päivityksen julkistamisseminaarin torstaina 27.11.2014 klo 12.30-16.00 Haartman-instituutissa.
Julkisuudessa on käyty keskustelua depression hoidon vaikuttavuudesta ja eri hoitomuotojen paremmuuksista. Tässä seminaarissa on tavoitteena esitellä asiaan liittyvää uusinta tutkimustietoa ja tuoda siten keskusteluun ja hoitokäytäntöihin paras käytettävissä olevan tietämys.
Ohjelma ja ilmoittautuminen >>
/image/journal/article?img_id=81302&t=1417180272453
Tiedote 9.12.2013
Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat yleisiä vaivoja ja hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka vuoksi hakeudutaan hoitoon. Hoidon tavoitteena on kipuoireiden vähentäminen ja purentaelimistön hyvän toiminnan varmistaminen. Suurin osa näistä häiriöistä kärsivistä potilaista pystytään hoitamaan perusterveydenhuollossa suhteellisen yksinkertaisilla hammaslääketieteellisillä hoitomuodoilla.
Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille ja toimintahäiriöille. Niiden hoidon tavoitteena on vähentää kipua ja palauttaa ja ylläpitää purentaelimistön hyvä toiminta.
Oireina tylppä, jomottava ja häiritsevä kipu ja alaleuan liikevaikeudet
Purentaelimistön toimintahäiriöiden tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita ovat päänsärky, kasvokipu ja korvakipu. TMD-vaivat ovat yleisiä, ja ne ovat hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka takia potilas hakeutuu hoitoon. Vaivat voivat olla lihasperäisiä, nivelperäisiä tai niiden yhdistelmiä. Vaivat alkavat yleensä vähitellen ja voimistuvat hiljalleen. Tyypillinen TMD-kipu on toispuolista ja vaihtelee vuorokaudenaikojen mukaan niin, että kipu on voimakkainta aamuisin. Kipua kuvataan tylpäksi, jomottavaksi ja häiritseväksi. Myös bruksismi eli hampaiden narskuttelu tai yhteen pureminen voi aiheuttaa TMD-oireita.
Purentaelimistön toimintahäiriöiden diagnostiikka voi usein olla vaikeaa oireiden epämääräisyyden vuoksi. Potilaat voivat ensin hakeutua muualle kuin hammaslääkärin vastaanotolle ja jäädä ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa. Purentaelimistön toimintahäiriöiden mahdollisuus tulee sekä hammaslääkärien että lääkärien pitää mielessä myös päivystystilanteissa. Suppea TMD-tutkimus tulisi olla osa jokaiselle potilaalle tehtävää suun tutkimusta.
Hammaslääkäri tutkii alaleuan liikekapasiteetin, leukanivelet ja puremalihakset sekä hampaat ja niiden kosketussuhteet. Vakavien sairauksien poissulkemiseksi kuvantamisessa käytetään panoraamakuvausta ja tarvittaessa magneettikuvausta ja kartiokeilatietokonetomografiaa. Hammasperäisten syiden lisäksi huomioon on otettava myös päänsäryn eri muodot, muut korvasäryn syyt, kaularangan toimintahäiriöt, fibromyalgia ja muihin yleissairauksiin liittyvät nivelperäiset kiputilat.
Omahoito ja purentakiskot avainasemassa
Akuutteja kiputiloja voi hoitaa kotona alaleuan rentoutuksella, puremalihasten hieronnalla ja käyttämällä lämpö- tai kylmäpakkauksia kipualueilla, esimerkiksi poskilihasten kohdalla. Lääkehoitoina käytetään kuuriluonteisesti ensisijaisesti tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia.
Stabilisaatiokiskon käyttöä suositellaan sekä lihas- että nivelperäisten TMD-vaivojen hoidossa. Kisko voi olla tehokas hoito myös lapsilla ja nuorilla, joilla kiskon käyttö on kuitenkin rajoitettua. Heillä sitä ei pidä käyttää muutamaa kuukautta pidempään, jottei se estä hampaiden puhkeamista kasvun aikana.
Myös fysioterapiasta voi olla hyötyä, vaikka sen tehosta ei olekaan tieteellistä näyttöä. Hammaslääkäri kannustaa potilasta myös aktiiviseen ohjattuun alaleuan liikeharjoitteluun. Lisäksi voidaan käyttää akupunktiota ja kognitiivisia hoitomuotoja.
Akuutin tilanteen jälkeen voidaan tarvita korjaavia toimenpiteitä toimivan purennan aikaansaamiseksi. Myös bruksismin haittavaikutuksia voidaan vähentää purentakiskon käytöllä. Vaikeiden purentaelimen häiriötilojen korjaamisessa voidaan tarvita myös hammasproteeseja, oikomishoitoa tai leukakirurgisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole ensisijaisia TMD:n hoidossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2007 laaditun purentaelimen toimintahäiriöitä käsittelevän Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus potilasversioineen on luettavissa Internetissä, osoitteessa www.kaypahoito.fi
Lisätietoja:
Puheenjohtaja: Yrsa Le Bell, HLT, professori h.c., purentafysiologian erikoishammaslääkäri, Turun yliopisto; puh. 040 553 6553, sposti: yrsa.lebell (at) utu.fi
Työryhmän muut jäsenet:
Jari Ahlberg, dosentti, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri; PKS-SEHYK, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto; sposti: etunimi.sukunimi (at) helsinki.fi
Pentti Kemppainen, professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri; Turun yliopisto ja TYKS; sposti: etunimi.sukunimi (at) utu.fi
Seppo Kuttila, LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri; Jyväskylä; sposti: etunimi.sukunimi (at) otonhammas.fi
Mauno Könönen, professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS; sposti: etunimi.sukunimi (at) helsinki.fi
Matti Närhi, professori; Itä-Suomen yliopisto; sposti: etunimi.sukunimi (at) uef.fi
Marja Pöllänen, HLT, parodontologian erikoishammaslääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; sposti: etunimi.sukunimi (at) duodecim.fi
Aune Raustia, professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri; Oulun yliopisto ja OYS; sposti: etunimi.sukunimi (at) oulu.fi
Taina Remes-Lyly, HLL, johtava hammaslääkäri; Kirkkonummen terveyskeskus; sposti: etunimi.sukunimi (at) kirkkonummi.fi
Päivitetty Käypä hoito -suositus liikunnasta korostaa liikunnan merkitystä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Liikuntahoidon toteutumisessa on edelleen parannettavaa. Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus on kysyä potilaan liikuntatottumuksista. Hoitavan ammattilaisen on myös tärkeää kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan varsinkin, jos liikunnan lisääminen on aiheellista jonkin sairauden vuoksi.
Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, polven ja lonkan nivelrikkoa, niska- ja alaselkäkipuja, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, masennusta ja monia syöpäsairauksia.
Liikuntamuodolla ei ole väliä, kunhan liikkuu
Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa kuten reipasta kävelyä ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa kuten juoksua 75 minuuttia viikossa. Lisäksi suositukseen kuuluu lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Kaikki liikunta voidaan toteuttaa vähintään 10 minuutin pätkissä. Ikääntyneillä suositellaan kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti kaatumisvaarassa oleville sekä niille, joilla on liikkumiskykyyn vaikuttavia pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita.
Liikunta tehoaa depressioon yhtä hyvin kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito
Paljon liikkuvilla on vähemmän itse ilmoitettuja depressio-oireita. Vähän liikkuvat sairastuvat useammin depressioon kuin paljon liikkuvat. Liikunta vähentää masennusoireita kääntämällä huomion pois negatiivisista ajatuksista. Ryhmäliikunta antaa sosiaalista tukea. Liikunta lievittää masennusoireita myös iäkkäillä ja toimintakyvyltään heikompikuntoisilla henkilöillä. Aiemmin vähän liikkuneiden iäkkäiden henkilöiden psyykkisen hyvinvoinnin parantamisessa saadaan edullisia vaikutuksia jo liikunnan yleisiä suosituksia vähäisemmillä liikuntamäärillä, kuten kahdesti viikossa toistuvilla 45 minuutin kestoisilla liikuntaharjoituksilla.
Liikuntaharjoittelu näyttää olevan yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito. Mitä raskaampaa ja useammin toistuvaa liikunta on, sitä enemmän se vähentää depressio-oireita, mutta vaikuttavimmasta liikuntamuodosta ei toistaiseksi ole varmuutta.
Iäkkäänäkin aloitettu liikunta tuo terveyshyötyjä
Suositukseen on päivitetty iäkkäiden liikuntaa koskeva osio. Liikunta hidastaa lihaskatoa, lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä, luukatoa, aerobisen kestävyyden huononemista, notkeuden vähenemistä sekä tasapainon ja kävelykyvyn huononemista. Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, kuten päivittäinen reipas kävely sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu, jotka voi toteuttaa kotivoimisteluna, ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Vielä iäkkäänäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista. Kaatumisten ehkäisemiseksi liikunnan pääpainon pitää olla alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. Liikuntaharjoittelu saattaa lisäksi parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastumisriskissä olevilla tai siihen jo sairastuneilla.
Liikkuminen suojaa syövältä
Tutkimusnäyttö liikunnan vaikuttavuudesta on vahvistunut syöpäsairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunnan määrän kasvaessa erityisesti rinta- ja paksusuolisyövän riski pienenee. Liikunta pidentää myös syöpäpotilaiden elossa oloaikaa erityisesti paksusuolisyöpää ja vaihdevuosien jälkeen ilmenevää rintasyöpää sairastavilla. Liikuntaharjoittelu edistää syöpäpotilaiden toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.
Lisätietoja:
LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri Rainer Rauramaa, p. 044 037 5513, etunimi.sukunimi@uef.fi
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, etunimi.sukunimi@duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä on laatinut Liikunnan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa tiedotteen julkaisun aikaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
/image/journal/article?img_id=127302&t=1452848682024Depression Käypä hoito -suosituksen kohdennettu päivitys on ilmestynyt. Uudistuksia on tehty lääkehoitoa, psykoterapiaa sekä liikuntaa koskeviin suosituksen osuuksiin.
Lääkehoidon osalta suosituksessa on täsmennetty tietoa serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI-lääkkeet) annostelusta. Useimpia masennuslääkkeitä käytettäessä annoksen suurentamisesta matalaa aloitusannosta korkeammaksi tiedetään saatavan lisähyötyä. Nyt tämä lääkeannoksen suurentamisen hyöty on voitu osoittaa myös SSRI-lääkkeitä käytettäessä. Suosituksen masennuslääkkeiden luettelo on päivitetty ajan tasalle siten, että luetteloon on lisätty myös uusi lääkevalmiste vortioksetiini.
Psykoterapiaosuudessa uudistukset koskevat tarkennettua ohjeistusta Mielenterveystalon nettiterapiaan ohjaamiseen sekä Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena myöntämän psykoterapiakuntoutuksen hakemiseen.
Liikuntaa depression hoidossa koskeva näytönastekatsaus on päivitetty. Aiempaa laajemman tutkimustiedon pohjalta todetaan edelleen, että depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta. Liikunnan vaikuttavuudesta yksinomaisena hoitokeinona diagnosoidussa kliinisessä depressiossa ei ole olemassa vankkaa näyttöpohjaa. Harvoista julkaistuista vertailevista tutkimuksista ei voi vielä luotettavasti arvioida liikunnan mahdollista tehoa masennuslääkehoitoon tai psykoterapiaan verrattuna.
/image/journal/article?img_id=143204&t=1461591784940Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä näyttää viimeaikaisten tutkimusten mukaan olevan voimakasta taipumusta reagoida häpeän tunteella tilanteissa, joissa hän kokee tulleensa torjutuksi.
Näyttö uusien psykoterapeuttisten menetelmien tehosta on lisääntynyt viime vuosien aikana.
Perheiden tapaaminen voi keventää omaisten taakkaa, ja se voi lievittää mahdollisia konflikteja potilaan ja omaisten sekä omaisten ja hoitoyksiköiden kesken.
Epävakaa persoonallisuus on vaikea, potilaan toimintakykyä merkittävästi heikentävä häiriö, joka kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää laajasti. Häiriön esiintyvyys väestössä on arviolta 0,7 %. Epävakaan persoonallisuuden kolme keskeistä oireulottuvuutta ovat tunne-elämän epävakaus, käyttäytymisen säätelyn häiriö ja alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin. Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy runsasta psykiatrista ja somaattista oheissairastavuutta sekä merkittävä itsemurhariski.
Epävakaassa persoonallisuushäiriössä käsitys omasta itsestä on epäjohdonmukainen ja vaihteleva. Minäkäsitystä leimaa rajoittuneisuus, heikko omanarvontunto ja käsitys itsestä vajavaisena tai hävettävänä. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä näyttää viimeaikaisten tutkimusten mukaan olevan voimakasta taipumusta reagoida häpeän tunteella tilanteissa, joissa hän kokee tulleensa torjutuksi; näissä tilanteissa potilas reagoi joko toisiin kohdistuvalla vihan tunteella tai häiriön oireet, etenkin vetäytyminen vuorovaikutussuhteissa, saattavat voimistua.
Näyttö uusien psykoterapeuttisten menetelmien tehosta on lisääntynyt viime vuosien aikana. Häiriön hoitoon kehitetyt yksilö- ja ryhmäpsykoterapiat tai näiden yhdistelmät ovat todennäköisesti tavanomaista psykiatrista hoitoa tehokkaampia oireiden lievittämisessä, tunteiden säätelyn kohentamisessa ja sairaalahoidon tarpeen vähentämisessä. Perheterapioista saattaa olla myös hyötyä. Psykoterapeuttinen hoito perustuu usein tunteiden tunnistamista ja säätelykykyä lisääviin keinoihin. Lisäksi hoitosuhteessa ilmenevien tunnereaktioiden järjestelmällinen arviointi ja ymmärtäminen ovat tehokkaita lievittämään häiriötä. Potilaille kohdennettava tieto häiriön luonteesta edistää oireiden hallintaa ja hoitoon sitoutumista. Useimmat uusista psykoterapiamenetelmistä eivät valitettavasti ole vielä saatavilla suomalaisessa erikoissairaanhoidossa.
Perheiden tapaaminen voi keventää omaisten taakkaa, ja se voi lievittää mahdollisia konflikteja potilaan ja omaisten sekä omaisten ja hoitoyksiköiden kesken. Tavallisimpia perheessä esiintyviä ongelmia ovat kommunikaatiovaikeudet, vaikeudet suhtautumisessa potilaan vihamielisiin reaktioihin ja pelko potilaan itsemurhasta.
Joitakin epävakaan persoonallisuushäiriön oireita voidaan lievittää lääkehoidolla. Potilailla on usein samanaikaisesti jokin muu psykiatrinen häiriö, joka saattaa edellyttää lääkehoitoa. Viime vuosina on saatu enemmän tietoa tiettyihin oireisiin tehoavasta lääkehoidosta. Useiden eri lääkkeiden samanaikainen käyttö saattaa kuitenkin altistaa potilasta lääkkeiden aiheuttamille haittavaikutuksille.
Epävakaan persoonallisuushäiriön ennuste on uusimpien tutkimusten mukaan hyvä: oireet lievittyvät usein myös ilman hoitoa kymmenen vuoden kuluessa. Tunteiden säätelyn ongelmat lievittyvät hitaammin kuin muut oireet.
Lue lisää: Epävakaa persoonallisuus
/image/journal/article?img_id=107304&t=1435052574835
Työkaluja atooppisen ekseeman omahoidon toteutukseen
Atooppisen ekseeman hoidon kulmakiviä ovat perusvoiteiden säännöllinen käyttö, ihoa ärsyttävien tekijöiden välttäminen ja lääkärin ohjeiden mukaan lääkevoiteiden käyttö aktiivisen ekseeman aikana. Koska potilasohjauksella voidaan parantaa hoidon onnistumista, päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen on laadittu ohjeet atooppisen ekseeman ohjatusta omahoidosta aikuisille ja lapsille ja videot aikuisten ja lasten atooppisen ekseeman paikallishoidosta.
Atooppinen ekseema on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, jolle tyypillisiä ovat vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet. Ihon kutina ja arkuus sekä raapiminen voivat johtaa unihäiriöihin sekä yhdessä näkyvän ihottuman kanssa heikentää elämänlaatua. Omahoito ja hoidon hyvä ohjaus ovat atooppisen ekseeman hoidon kulmakiviä.
Pahentavat tekijät on hyvä oppia tunnistamaan ja välttää niitä mahdollisuuksien mukaan. Ihon päivittäinen pesu ja kuivan ihon rasvaus perusvoitein ovat ihon hoidon perusta. Atooppinen ekseema hoidetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti kortikosteroidivoiteilla kuuriluontoisesti. Jos tälle hoidolle ei saada riittävää vastetta,
käytetään aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla takrolimuusivoidetta (keskivaikea tai vaikea) tai pimekrolimuusiemulsiovoidetta (lievä tai keskivaikea) ihottuman hoitoon. Vaikeaa atooppista ekseema sairastavat hoidetaan erikoissairaanhoidossa.
Lue koko suositus >>
/image/journal/article?img_id=151502&t=1474269453314
Traumaperäiset stressihäiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa terveydenhuollossa. Nyt päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa on käsitelty entistä laajemmin eri erityisryhmien tarpeita näiden häiriöiden diagnostiikassa ja hoidossa. Stressihäiriöiden diagnostiikka perustuu lääkärin tekemään haastatteluun ja niiden hoidossa olennaisia tekijöitä ovat psykososiaalisen tuen ja arjessa tarvittavan avun järjestäminen.
Pitkäkestoisen traumaperäisen stressihäiriön ensisijainen hoito on psykoterapia ja toissijainen hoito lääkitys SSRI -tyyppisillä masennuslääkkeillä tai psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä.
Lue lisää Traumaperäinen stressihäiriö -suosituksesta.
/image/journal/article?img_id=84651&t=1418810072675Kansallisten Käypä hoito -suositusten laatimista varten on kehitetty uusi toimintamalli, joka mahdollistaa suosituksen entistä nopeamman valmistumisen. Uusi, juuri julkaistu Käypä hoito -suositus kostean silmänpohjan ikärappeumasta (AMD) on ensimmäinen uuden käytännön mukaan tehty suositus. Poikkeuksellisesti suosituksen rahoitukseen osallistuivat sairaanhoitopiirien silmätautien klinikat yhdessä Silmälääkäriyhdistyksen kanssa.
Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten yhdessä tuottamien kansallisten hoitosuositusten valtionrahoitus on viime vuosina vähentynyt noin neljänneksellä. Samaan aikaan terveydenhuollon ammattilaiset ovat korostaneet näyttöön perustuvien hoitosuositusten merkitystä päätöksenteon tukena. Uudella Käypä hoito -suositusten tilaajamallilla pyritään turvaamaan riippumattomien Käypä hoito -suositusten laatiminen tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa.
Sairaanhoitopiirien silmätautien klinikat ehdottivat kostean silmänpohjarappeuman Käypä hoito -suosituksen laatimista terveysongelman yleisyyden ja hoidon korkeiden kustannusten vuoksi. Sekä sairaanhoitopiirit että Silmälääkäriyhdistys pitivät suosituksen nopeaa laatimista niin tärkeänä, että olivat valmiita osallistumaan myös suosituksen rahoitukseen.
Suositus laadittiin aivan uuden käytännön mukaan, jossa Käypä hoito -toimituksen työntekijät, jotka itsekin ovat lääketieteen ammattilaisia, tekivät varsinaisen kirjoittamistyön. Kirjoittajaryhmän apuna toimi kaksi silmälääkäriasiantuntijaa. Lisäksi sairaanhoitopiirien silmätautien klinikoiden nimeämistä asiantuntijoista koottiin suosituspaneeli, joka valvoi työn etenemistä.
Uuden käytännön avulla suositus valmistui noin puolessa vuodessa. Mallin avulla säästettiin aikaa ja resursseja, kun lääketieteellisten asiantuntijoiden osaamista käytettiin tarkoituksenmukaisella tavalla.
– Kokemuksemme tästä toimintatavasta oli erinomaisen myönteinen, kertoo Käyvän hoidon päätoimittaja Jorma Komulainen. Komulaisen mukaan myös suosituspaneelin asiantuntijat olivat tyytyväisiä työprosessiin ja tuloksiin. Olemme ehdottomasti halukkaita jatkamaan tällaisten nopeiden hoitosuositusten laatimista muista meille ehdotetuista ja tärkeiksi arvioiduista Käypä hoito -suositusten aiheista, Komulainen jatkaa.
AMD-suosituksessa toteutettiin myös uudenlainen Käypä hoito -suosituksen rakenne, jossa on kuvattu taustatiedot etiologiasta ja epidemiologiasta suppeasti. Hoitosuositus sisältää 15 selkeää, käytännönläheistä suositusta, joita perustellaan näytönastekatsauksilla, tieteellisellä kirjallisuudella ja suosituspaneelin asiantuntijoiden yhteisillä näkemyksillä.
Uuden suosituksen tavoitteena on yhtenäistää ja parantaa kostean AMD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa Suomessa. Suosituksen ensisijainen kohderyhmä ovat kosteaa AMD:tä diagnosoivat, hoitavat ja seurantaa toteuttavat lääkärit ja silmätautien yksiköt.
/image/journal/article?img_id=144304&t=1463030840656Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Kansaneläkelaitos ovat solmineet 10.3.2015 yhteistyösopimuksen Käypä hoito -suositusten implementoinnin kehittämisestä erityisesti kuntoutussuositusten osalta. Hanke on kolmivuotinen.
Kuntoutussuositusten implementointi -hanke kohdistuu hoitosuosituksissa suositeltavien vaikuttavien kuntoutuskäytäntöjen implementointiin yhteistyössä kansanterveysjärjestöjen ja terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää vaikuttavia kuntoutuskäytäntöjä edistäviä implementoinnin välineitä ja etsiä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa yhteistyön menetelmiä implementoinnin edistämisessä.
Kuntoutussuositusten implementointi -hanke on jatkoa aiemmille Käyvän hoidon Kelan kanssa yhteistyössä toteutetuille kuntoutukseen liittyville hankkeille: vuoden 2011 hankkeelle Hoitosuositusten laadun ja käytettävyyden parantaminen ja vuosien 2012–14 Käypä kuntoutus -hankkeelle.
Lisätietoja Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, puh. 09 6188 5435, etunimi.sukunimi@duodecim.fi
/image/journal/article?img_id=99315&t=1428992012332
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on yleinen, toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö. Sen tyypillisiä oireita ovat tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet sekä impulsiivisuus. Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, ja moni kärsii ADHD:stä ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa.
Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden liikakäytön riskiä. Oireiden aktiivisella hoidolla voidaan tutkimusten mukaan vähentää ADHD:hen liittyviä kielteisiä seurannaisvaikutuksia ja terveysriskejä sekä parantaa elämänlaatua.
Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhtenäistää ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta ja tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisujen tueksi. Käypä hoito -suositus käsittelee nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.
Suosituksessa todetaan, että ADHD heikentää elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysinen krooninen sairaus, mutta psykososiaalisella osa-alueella. Oireyhtymään liittyy monilla aikuisilla myös muita mielenterveyden häiriöitä. ADHD voi olla taustatekijä esimerkiksi mieliala- tai ahdistuneisuushäiriön takana, mikä tulisi terveydenhuollossa aina huomioida.
Oikea diagnoosi auttaa ymmärtämään paremmin niitä ongelmia, joita ADHD-oireet voivat aiheuttaa, ja vastaavasti löytämään keinoja, jotka vähentävät oireita, parantavat toimintakykyä ja helpottavat arkea.
– Asianmukaisen hoidon ja yksilöllisten tukitoimien avulla yksilön vahvuudet ja voimavarat pääsevät esiin. Onnistumisten myötä itsetunto vahvistuu ja liitännäissairauksien kuten masennuksen riski vähenee, kuvailee Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Anita Puustjärvi.
Diagnoosi voidaan tehdä lapselle, nuorelle tai aikuiselle
Jos lapsella huomataan toiminta- tai opiskelukykyä haittaavia tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä ongelmia, tukitoimet koulussa tai päiväkodissa tulisi aloittaa heti. Tämän jälkeen oma neuvola- tai koululääkäri voi arvioida lisätutkimusten tarvetta.
Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää, että aikuiset käyttävät lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä johdonmukaisesti kaikissa ympäristöissä: kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
– Koko perheen toimintakykyä ja jaksamista tulee aktiivisesti tukea, korostaa Puustjärvi. Ohjeita tähän on koottu myös Käypä hoito -suosituksen lisätietoartikkeliin "Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta".
ADHD:hen liittyvien perinnöllisten tekijöiden vuoksi on tavallista, että samassa perheessä sekä vanhemmalla että lapsella on ADHD. Lapsen ADHD-oireiden arviointi voi johtaa tarpeeseen arvioida vanhemman ADHD-oireita.
Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä, linjataan Käypä hoito -suosituksessa.
Hoidon tavoite on parantaa toimintakykyä
ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito. Suosituksessa todetaankin, että lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut.
– Suuret elämänmuutokset, kuten opiskelujen aloittaminen, työelämään siirtyminen tai lasten syntymä, aiheuttavat kuormitusta, joka voi lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta, kertoo suosituksen laatineen työryhmän jäsen Sami Leppämäki. Siksi hoidon seurannan on oltava pitkäjänteistä ja eri hoitomuotojen tarve ja järjestys tulee arvioida yksilöllisesti.
Aikuisten ADHD:n hoitoon kuuluvat keskeisesti psykoedukaatio ja arkea helpottavien taitojen opettelu.
– Henkilö, jolla on ADHD, on elänyt oireidensa ja niiden aiheuttamien vaikeuksien kanssa koko elämänsä, ja hän saattaa kokea, että niihin ei voi vaikuttaa, kuvailee Käypä hoito -työryhmän jäsen Maarit Virta.
Omia opittuja toimintamalleja on kuitenkin mahdollista arvioida ja muuttaa ja siten vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa. Tässä auttavat esimerkiksi erilaiset ajanhallinnan keinot, ympäristön muokkaaminen omaa keskittymistä tukevaksi ja yleinen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen.
Lisää keinoja arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi on listattu Käypä hoito -suosituksen lisätietoartikkelissa "Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi".
/image/journal/article?img_id=176313&t=1496214294684
Kohdunulkoinen raskaus suositus on päivitetty. Päivityksesssä Käypä hoito -työryhmä suosittaa, että kohdunulkoinen raskaus -termin asemasta käytetään jatkossa termiä ektooppinen raskaus, sillä kohdunulkoinen raskaus ei sisällä tapauksia, joissa raskausmuodostuma sijaitsee kohdunkaulassa, -sarvessa tai sektioarvessa. Suomessa noin 1–2 % kaikista raskauksista vuosittain on ektooppisia. Aktiivinen epäily, varhainen taudinmääritys ja nopea hoitoonohjaus vähentävät ektooppisesta raskaudesta aiheutuvia komplikaatioita ja tukevat hedelmällisyyden säilymistä.
Linkki Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus -suositukseen.
/image/journal/article?img_id=77202&t=1414062331058Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on suurin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Valtakunnallinen kohdunkaulasyövän seulontaohjelma kohdistetaan 5 vuoden välein kunnittain (25)30–60(65)-vuotiaisiin naisiin.
Seulontaohjelmassa voidaan käyttää ensisijaisesti joko high-risk HPV (hrHPV, ihmisen papilloomavirus) testiä tai papa-testiä. Suomessa tehdään paljon ohjelman ulkopuolista spontaaniseulontaa, erityisesti alle 25-vuotiaille, joiden seulonta ei ole vaikuttavaa. Seulontaluonteista papa- tai hrHPV-testiä ei pitäisi ottaa alle 20-vuotiailta naisilta lainkaan. Organisoituun seulontaan osallistumista pitää kannustaa sen paremman kustannusvaikuttavuuden takia. Myös ohjelman ulkopuoliset papa- ja hrHPV-testit ja jatkotutkimukset pitäisi rekisteröidä organisoidun seulonnan tapaan.
Kohdunkaulasyövän ehkäisyyn pyritään lisäksi kansallisella 11–12-vuotiaisiin tyttöihin kohdistetulla HPV-rokotusohjelmalla, joka on aloitettu vuonna 2013. Myös rokotettujen seulonta on tarpeellista.
Kohdunkaulan solumuutosten diagnoosi ja hoito perustuvat sytologiaan (irtosolunäyte), kolposkopiaan (kohdunkaulan tähystys suurentavalla optiikalla) ja sen yhteydessä otettujen kudosnäytteiden histopatologiseen tutkimukseen. Histologisia LSIL-muutoksia ja sitä lievempiä muutoksia seurataan yleensä ilman hoitoa (muutosalueen kirurginen poisto), koska niistä suurin osa paranee itsestään, erityisesti nuorilla naisilla. Histologiset HSIL- ja sitä vahvemmat muutokset pääsääntöisesti hoidetaan (muutosalueen kirurginen poisto). Hoito tehdään kolposkopiaohjauksessa. Syövän riski on muutosten yhteydessä selvästi suurentunut myös hoidon jälkeen.
Lue koko suositus >>
/image/journal/article?img_id=158406&t=1479878435692
Aikuisten alahengitystieinfektioita koskeva Käypä hoito -suositus on päivitetty. Suositus auttaa tunnistamaan akuutin keuhkoputkitulehduksen ja keuhkokuumeen eron. Keuhkokuume ja sen vahva epäilykin tulee aina hoitaa mikrobilääkityksellä. Keuhkoputkitulehdukseen mikrobilääkehoito ei tehoa. Käsienpesu, tupakoinnin lopettaminen ja influenssa- sekä pneumokokkirokote vähentävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen.
– Akuutin keuhkoputkitulehduksen ja keuhkokuumeen oireet ovat pitkälti samankaltaiset. Kun potilas tulee vastaanotolle akuutisti alkaneen yskän takia, tulee pohtia johtuuko yskä esimerkiksi flunssasta vai onko kyseessä alahengitystietulehdus. Jos taudinmääritys viittaa alahengitystietulehdukseen, on keuhkokuumeen tunnistaminen olennaista, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, dosentti, professori ma., yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri Pekka Honkanen.
Keuhkokuumeeseen viittaavat kuume, tihentynyt hengitys, yleiskunnon lasku, nopea oireiden kehittyminen tai uudelleen vaikeutuminen sekä happikyllästeisyyden lasku ja takykardia. Keuhkokuumeen diagnoosin varmistus perustuu röntgentutkimukseen. Normaali keuhkokuva ei kuitenkaan sulje keuhkokuumetta varmasti pois. Keuhkokuumetta ja sen vahvaa epäilyä tulee hoitaa ensisijaisesti amoksisilliinilla. Valtaosa keuhkokuumeista voidaan hoitaa kotona.
Keuhkoputkitulehdukseen ei mikrobilääkehoitoa
– Äkillinen keuhkoputkitulehdus on viruksen aiheuttama tulehdus, jota ei hoideta mikrobilääkkeillä. Hunaja ja eukalyptusöljy saattavat helpottaa yskää. Yskänlääkkeiden tehosta ei sen sijaan löydy näyttöä.
Akuutin keuhkoputkitulehduksen yskävaihe voi kestää kolmekin viikkoa. Toipuminen on yksilöllistä. Yleensä sairauslomaa ei tarvita, mutta työkuntoon palautuminen riippuu ammatista ja saattaa kestää useita viikkoja.
Äkillinen keuhkoputkitulehdus voi muuttua keuhkokuumeeksi. Potilasta kehotetaan ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin missä tahansa sairauden vaiheessa, jos hänen kuntonsa heikkenee uudelleen tai oireet, erityisesti kuume, eivät helpota kahden vuorokauden kuluessa.
Muista pestä kädet!
– Keuhkokuumetta edeltää usein ylähengitystieinfektio tai keuhkoputkitulehdus. Näitä infektioita voi ehkäistä yksikertaisesti käsien pesulla ja käsihuuhteen käytöllä. Samalla tulee vähentäneeksi riskiä sairastua keuhkokuumeeseen. Myös tupakoinnin lopettaminen vähentää riskiä, sanoo Honkanen.
Aikuisten pneumokokki-infektion ehkäisyyn on olemassa myös rokote, jota suositellaan niille, joilla on kohonnut riski saada vakava pneumokokki-infektio. Koska influenssa on merkittävä keuhkokuumeen riskitekijä, influenssarokotetta suositellaan myös keuhkokuumeen ehkäisyssä.
Keuhkoputkitulehdukset ovat yleisiä kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Riskiä sairastua keuhkokuumeeseen lisäävät mm. krooniset keuhkosairaudet (erityisesti keuhkoahtaumatauti), tupakointi, alkoholismi, muu vaikea yleissairaus (diabetes, sydämen, maksan ja munuaisten vajaatoiminta, syövät ja aivoverenkiertohäiriöt), immuunivajaus (kuten pernan poisto tai HIV-infektio), immunosupprimoiva lääkitys (esim. biologiset lääkkeet ja korkea-annoksinen kortisoni) ja yli 65 vuoden ikä. Myös aikaisemmin sairastettu keuhkokuume, huono suuhygienia ja runsaat lapsikontaktit lisäävät riskiä. Riski lisääntyy influenssakausien aikana.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut aikuisten alahengitystieinfektioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Lisätietoja
työryhmän puheenjohtaja: Pekka Honkanen, dosentti, professori ma., yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri, Oulun yliopisto ja Kainuun SOTE-kuntayhtymä, pekka.honkanen@oulu.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi
työryhmän muut jäsenet:
Markku Broas, LL, infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, Lapin sairaanhoitopiiri; infektio-sairaalahygieniayksikkö
Jouni Hedman, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Airi Jartti, LT, radiologian erikoislääkäri, OYS Sairaanhoidolliset palvelut, Kuvantaminen
Asko Järvinen, dosentti, ylilääkäri, sisätautien, infektiosairauksien ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, HYKS infektiosairauksien klinikka
Markku Koskela, dosentti, ylilääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, sairaalamikrobiologi, Nordlab Oulu
Tuula Meinander, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri, Tays (Käypä hoito -toimittaja)
Hannu Puolijoki, professori, johtajaylilääkäri, sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Ulla-Maija Rautakorpi, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri, Terveystalo, Tampere
Hannu Syrjälä, dosentti, osastonylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, OYS, infektioiden torjuntayksikkö
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
/image/journal/article?img_id=86008&t=1420784357046Depression tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka on tärkeää, jotta hoitoa vaativa masennustila voidaan erottaa lievistä masennusoireista. Tehokkain hoitovaste saadaan lääkehoidon ja psykoterapian samanaikaisella käytöllä. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat keskeinen osa hoitoa.
Arvioidaan, että noin viisi prosenttia suomalaisista kärsii masennustilasta. Depressiot ovat naisilla noin 1,5–2 kertaa yleisempiä kuin miehillä. Vain vähemmistö depressiota potevista hakeutuu aktiivisesti hoitoon. Heistä enemmistö kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psyykkisestä oireyhtymästä. Samanaikaista päihderiippuvuutta tai päihteiden väärinkäyttöä esiintyy 10–30 %:lla depressiopotilaista.
Depressio on keskeisin yksittäinen itsemurhan riskitekijä. Suomessa kaksi kolmesta itsemurhatapauksesta liittyy masennustiloihin. Vuositasolla kyse on noin 600 itsemurhasta, ja arviolta yli kymmenkertaisesta määrästä itsemurhayrityksiä.
Depressio alentaa merkittävästi toimintakykyä. Suomessa masennuksen vuoksi eläkkeellä on noin 35 500 henkilöä. Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan vuonna 2013 masennusperusteiset eläkemenot olivat Suomessa 509 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahakustannukset 108 miljoonaa euroa.
Depression Käypä hoito -suosituksen tuoreessa päivityksessä kerrotaan miten depressiota tulisi hoitaa. Suosituksella pyritään parantamaan depression diagnostiikkaa ja vaikeusasteen tunnistamista sekä helpottamaan oikeiden hoitomuotojen valintaa.
Masennustilojen tunnistaminen tärkeää
Masennustila on oireyhtymä, jonka tunnistamisessa keskeistä on havaittujen masennustilan oireiden päivittäinen ja yhtäjaksoinen esiintyminen. Masennuksen vaikeusastetta arvioidaan oireiden lukumäärän, erilaisten oiremittareiden tai masennustilaan liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen perusteella.
Lievään masennustilaan liittyy subjektiivista kärsimystä, mutta se ei yleensä juuri heikennä potilaan toimintakykyä. Keskivaikea masennustila yleensä huonontaa selvästi toimintakykyä, ja vaikeasta masennustilasta kärsivä tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Lievä masennustila ja toistuva masennus on tärkeää erottaa lievistä masennusoireista, jotka eivät kuulu suosituksen piiriin.
– Suosituksessa korostuu nyt aiempaa enemmän huolellisen diagnosoinnin merkitys. Se on tärkeää sekä hoidon oikean kohdentamisen kannalta, että suojana lievien masennusoireiden mahdolliselta ylihoidolta, sanoo psykiatrian professori Erkki Isometsä.
On myös syytä selvittää, ettei masennuksen oireiden syynä ole jokin somaattinen sairaus, lääkehoito tai päihteiden käyttö. Depressiodiagnoosia ei myöskään tule tehdä mikäli kyseessä on lähiomaisen kuolemaan liittyvä normaali surureaktio. Raja surureaktion ja depression välillä on kuitenkin häilyvä.
Lääkkeitä vai psykoterapiaa?
Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita hoitomuotoja. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Ylläpitolääkehoito on suositeltavaa potilaille, joilla masennus toistuu jo kolmatta kertaa.
– Uusimpien tutkimusten mukaan masennuslääkkeiden ja psykoterapian yhtäaikainen käyttö on tehokkain hoitomuoto. Mitä vaikeammasta psykoterapialla hoidettavasta masennustilasta on kyse, sitä tärkeämpää on samanaikainen lääkehoito, sanoo Isometsä.
Elämäntilanteen kartoittaminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat osa hyvää hoitoa. Toipumisen jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa on jatkettava masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi noin puolen vuoden ajan.
Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työssäkäyvän depressiopotilaan työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa. Perusterveydenhuollossa hoito kannattaa toteuttaa yleislääkärin, hoitajan ja psykiatrin suunnitelmallisella yhteistyöllä. Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuuluvat vaikeasta tai psykoottisesta depressiosta ja vakavasti monihäiriöisestä depressiosta kärsivät potilaat sekä potilaat, joihin tavanomainen hoito ei ole tehonnut tai joilla esiintyy vakavaa itsetuhoisuutta.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2004 laaditun ja vuonna 2009 ensimmäisen kerran päivitetyn Depression Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi
Depression Käypä hoito -suositukseen >>
Lisätietoja:
psykiatrian professori Erkki Isometsä, p. 050 3467163 erkki.isometsa@hus.fi
toimituspäällikkö Raija Sipilä, p. 050 3554 153, raija.sipila@duodecim.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä:
Puheenjohtaja:
Erkki Isometsä, psykiatrian professori; Helsingin yliopisto
Jäsenet:
Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri; Kuntoutuskeskus Petrea, Turku
Teija Kivekäs, LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos
Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori; Helsingin yliopisto
Jarmo Lappalainen, perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri; Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Olavi Lindfors, PsT, kehittämispäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mauri Marttunen, nuorisopsykiatrian professori; Helsingin yliopisto
Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori; Tampereen yliopisto
Pekka Jousilahti, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Käypä hoito -toimittaja
Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, psykiatrian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, Käypä hoito -vastuutoimittaja
Laskimovajaatoiminnan diagnostiikka ja hoidon suunnittelu perustuvat oireisiin, kliiniseen tutkimukseen ja laskimoiden kaikukuvaukseen. Haittaavista oireista kärsivät ja komplisoitua laskimovajaatoimintaa sairastavat hoidetaan kajoavasti.
Laskimoiden kaikukuvauksen keskeinen merkitys diagnostiikassa ja hoidossa korostuu, koska kaikukuvaus on diagnostiikan lisäksi aina tarpeen laskimosisäisten hoitojen toteutuksessa. Kompressiohoidon merkitys vähenee. Se lievittää oireita, mutta hoitomyöntyvyys on heikkoa eikä kompressiohoito estä laskimovajaatoiminnan etenemistä.
Ensisijainen kajoavan hoidon menetelmä pinnallisten päärunkojen hoidossa on termoablaatio (laser tai lämpötaajuushoito), joka voidaan tehdä valtaosalle poliklinikalla paikallispuudutuksessa. Sivuhaarat (näkyvät kohjut) voidaan tarvittaessa poistaa kirurgisesti tai vaahtoskleroterapialla.
/image/journal/article?img_id=157602&t=1479209929246
Lihottavatko ehkäisyvalmisteet? Tekevätkö hormonaaliset ehkäisymenetelmät "hulluksi"? Milloin ehkäisyn voi aloittaa? Saako alaikäinen ostaa jälkiehkäisytabletteja? Aiheuttavatko kaikki hormonaaliset ehkäisyvalmisteet laskimotukoksia? Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suositus antaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin sekä auttaa terveydenhuollon ammattilaisia sopivan ehkäisymuodon valinnassa yhdessä potilaan kanssa.
Raskauden ehkäisy on ajankohtainen asia lähes jokaiselle ihmiselle jossain elämänvaiheessa. Turvallisia ehkäisyvalmisteita on tarjolla laaja kirjo, joten ilman ehkäisyä ei tarvitse olla. Valitettavasti edelleen raskauden ehkäisyyn liittyy monia uskomuksia, joita tieteelliset tutkimukset eivät tue.
Raskauden ehkäisyn sekä ehkäisypalveluiden tulee olla helposti saatavilla läpi vuoden. Ehkäisymenetelmän valinnan tulee perustua potilaan toiveisiin ja realistiseen tilanneselvitykseen. Ehkäisyn valinnan ja aloittamisen jälkeen seurantakäynneillä on tärkeä merkitys, sillä niiden avulla voidaan todeta mahdolliset ongelmat ehkäisyn käytössä, kiinnittää huomiota terveydelle haitallisiin elintapoihin ja mahdolliseen seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen sekä ehkäistä ja hoitaa seksitauteja.
Tervetuloa tiedotustilaisuuteen, jossa julkistetaan uusi Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suositus
Tiistaina 17.11. klo 10–11.30
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Kalevankatu 11 A, 4. krs, Helsinki
Ilmoittautumiset 12.11. mennessä osoitteeseen viestinta[at]duodecim.fi
Ohjelma:
Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suosituksen esittely
Mervi Halttunen-Nieminen, LKT, dosentti, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS:n naistenklinikka
Raskauden ehkäisyyn liittyvät väärät uskomukset
Eija Väänänen, sairaanhoitaja, kätilö, seksuaalineuvoja; Vantaan kaupunki, Myyrmäen terveysaseman ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola
Lisätietoja:
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, anna.kojo[at]duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa tiedotustilaisuuden aikaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
/image/journal/article?img_id=119213&t=1447747240070Satunnainen ja pitkäaikainen unettomuus on lisääntynyt erityisesti työtätekevällä väestöllä viime vuosikymmenien aikana. Väestötutkimusten mukaan aikuisväestöstä noin kolmannes kärsii ajoittain unettomuusoireista. Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii liki 12 % aikuisväestöstä. Unettomuuden päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhtenäistää unettomuuden diagnostiikkaa ja syiden selvittämistä, hoitoa ja hoidon porrastusta, unettomuuden vaikutusten arviointia sekä unettomuuden ehkäisyä.
Päivitetty Unettomuuden Käypä hoito -suositus painottaa, että tilapäinen unettomuus kuuluu tavanomaiseen elämään. Äkillisissä elämänmuutoksissa unettomuus on luonnollinen reaktio ja tällöin tuki, lohduttaminen ja neuvonta ovat ensisijaisia. Unettomuuden taustalla olevat syyt ja laukaisevat tekijät tulee selvittää ja käsitellä. Jos unettomuus jatkuu, on tärkeä kiinnittää huomiota unirytmiin ja muuhun unihuoltoon, eli otollisten olosuhteiden luomiseen nukkumiselle.
– Elleivät tuki ja unihuolto tuo apua tai oirehdinta on kovin voimakasta, lyhytkestoinen pienellä annoksella aloitettu unilääkitys saattaa joskus olla tarpeen pitkäkestoisen unettomuuden kehittymisen ehkäisemiseksi. Lääkityksen aloitus tulee kuitenkin harkita yksilöllisesti, sillä tilapäisen unettomuuden pitkittynyt hoito unilääkkeellä on yleinen pitkäaikaisen unettomuuden syy.
Pitkäaikainen eli yli 3 kuukautta kestävä unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Unettomuutta voivat aiheuttaa myös muut sairaudet, jolloin ne tulee hoitaa asianmukaisesti. Kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä pidetään ensisijaisina hoitoina pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja niiden teho säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivis-behavioraalisilla menetelmillä pyritään vaikuttamaan erityisesti unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja katkaisemaan noidankehä.
– Unilääkkeiden käytön aloittaminen suurentaa riskiä olla selvittämättä unettomuuden syitä: mitä vähemmän hoitavalla lääkärillä on aikaa potilaalle, sitä todennäköisemmin tämä saa unilääkereseptin. Unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön hyödystä ei ole näyttöä. Pitkäaikaiskäytön haitoista on sen sijaan useita tutkimuksia. Esimerkiksi yli 60-vuotiailla unilääkkeen pitkäaikaiskäytön haitat ovat hyötyjä suurempia. Jatkuva unilääkkeen käyttö on harvoin aiheellista.
Unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa käsitellään aikuisten, ikääntyneiden, nuorten ja kouluikäisten (yli 6-vuotiaiden lasten) unettomuutta. Päivitettyyn suositukseen on lisätty tietoa raskauteen, vaihdevuosi-ikään, kipuun ja uniapneaan liittyvästä unettomuudesta sekä unilääkkeiden käytön vaikutuksesta ajokykyyn.
Lisätietoja:
LKT, neurologian dosentti, professori Markku Partinen, Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed ja Helsingin yliopiston kliinisten neurotieteiden laitos, p. 010 2311481, markku.partinen@helsinki.fi (suosituksen yleiset linjaukset, lääkitys)
PsL, psykoterapeutti Soili Kajaste, p. 050 5770229, soili.kajaste@pp.inet.fi (kognitiivis-behavioraaliset menetelmät)
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, anna.kojo@duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä asettama työryhmä on laatinut Unettomuuden Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.
/image/journal/article?img_id=121102&t=1449135999728Suomessa itsehoitoon hyväksytyt lääkkeet ovat oikein käytettynä turvallisia ja riski vaarallisille haittavaikutuksille on pieni. Ilman reseptiä saatavaa lääkettä valittaessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon muut samanaikaisesti käytössä olevat lääkkeet ja näiden mahdolliset haitalliset yhteisvaikutukset. Juuri valmistuneen, uuden itsehoitolääkitystä käsittelevän Käypä hoito -suosituksen tavoite on ohjata ilman reseptiä saatavien lääkkeiden käyttöä siten, että ne ovat osa vaikuttavaa ja turvallista hoitoa.
Suosituksessa otetaan kantaa muun muassa päänsäryn, äkillisen selkäkivun, allergiaoireiden, yskän ja muiden yleisten vaivojen itselääkitykseen. Suositus esittelee tutkimustietoon perustuen näiden terveysongelmien hoitoon parhaiten sopivat itsehoitolääkkeet sekä tilanteet, joissa potilas voi hoitaa vaivaansa ilman, että on tarpeen hakeutua lääkäriin.
Itsehoitolääkityksessä käytettävillä lääkkeillä on kuitenkin myös haitta- ja yhteisvaikutuksia, jotka voivat tulla esille jo lyhytaikaisessa käytössä. Siksi on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilainen arvioi potilaan antamien tietojen perusteella lääkityksen kokonaisuuden.
– Asiakkaan kannattaa itsehoitolääkkeitä apteekista ostaessaan neuvotella apteekin henkilökunnan kanssa ja kertoa paitsi vaivastaan myös siitä, mitä lääkkeitä ja rohdoksia hän muutoin käyttää, toteaa Käypä hoito suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja LT, dosentti Jorma Komulainen. Esimerkiksi jos asiakkaalla on käytössä kaksi kipulääkevalmistetta, on yliannosvaaran vuoksi varmistettava, etteivät ne sisällä samaa lääkeainetta. Myös flunssan hoitoon käytettävät lääkkeet saattavat sisältää tulehduskipulääkettä, joten yliannoksen vaara on todellinen, jos käyttää samanaikaisesti muita kipulääkkeitä, Komulainen jatkaa.
Itsehoitolääkkeet sopivat allergiaoireisiin hyvin
Uusi suositus sisältää hyviä uutisia siitepölyallergiasta kärsiville. Tyypillisiä allergiaoireita, nuhaa ja silmien kutinaa ja valumista voi tutkimusnäytön perusteella lievittää tehokkaasti paikallisesti
annosteltavilla itsehoitolääkkeillä kuten glukokortikoidinenäsuihkeilla ja antihistamiinisilmätipoilla. Lisäksi näillä lääkevalmisteilla haittavaikutukset ovat lieviä ja niiden riski pieni.
– Suun kautta otettavien antihistamiinien käyttö yhdessä glukokortikoidisuihkeiden kanssa ei näyttäisi parantavan merkitsevästi hoidon tehoa verrattuna pelkän paikallisvalmisteen käyttöön. Joissakin tapauksissa antihistamiinin käytöstä lisälääkkeenä voi toki olla hyötyä, toteaa suosituksen laatineen työryhmän jäsen FaT, apteekkari Janne Mikkola. Allergiaoireiden takia ei ole siis välttämätöntä hakeutua lääkärin vastaanotolle, itselääkityksellä on mahdollista saada riittävä helpotus, Mikkola jatkaa.
Tutkittu ja kriittisesti arvioitu lääketieto palvelee niin ammattilaista kuin maallikkoakin
Itselääkityksen Käypä hoito -suositus laadittiin yhteistyössä Apteekkariliiton kanssa, ja siinä käsiteltyjä terveysongelmia valittaessa kuultiin myös potilasjärjestöjen edustajia.
– Suosituksessa käsitellyistä terveysongelmista on laadittu yleiskielisiä potilasohjeita, joita apteekin henkilökunta voi suositella asiakkaille. Potilasohjeissa on kuvattu sairauksien oireet, syyt hakeutua lääkäriin, suositeltu itsehoito sekä itselääkityksessä huomiotavat asiat. Toivon näiden käytön vakiintuvan apteekkien arkipäivään, korostaa työryhmän puheenjohtaja Komulainen.
Lisätietoja:
LT, dosentti Jorma Komulainen, p. 050 591 2526, jorma.komulainen(at)duodecim.fi
FaT, apteekkari Janne Mikkola, p. 040 526 0360, janne.mikkola(at)apteekit.net
viestintäpäällikkö Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim,
p. 040 741 8654, anu.koivusipila(at)duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä on laatinut Itselääkitys Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa tiedotteen julkaisun aikaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Suomen Apteekkariliitto ry (www.apteekkariliitto.fi) on yksityisiä apteekkeja edustava yhdistys. Apteekkariliitto kehittää eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoista apteekkitoimintaa osana terveydenhuoltoa ja tuottaa jäsenilleen apteekkitoimintaa tukevia palveluita.
/image/journal/article?img_id=142710&t=1461311685010
Tiedote 23.9.2014
Kohonneen verenpaineen ja sen haittojen tehokas ehkäisy edellyttää vaikuttavia toimenpiteitä koko väestön natriuminsaannin vähentämiseksi. Lääkehoitoa suositellaan, jos elintapahoidot eivät laske verenpainetta yleiselle tavoitetasolle, joka on alle 140/90mmHg. Ennen lääkityksen aloittamista verenpainetaso tulee varmistaa kotimittausten tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. Hyvin toteutettu yhdistelmälääkehoito alentaa tehokkaasti verenpainetta.
Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpaine kohoaa iän myötä, ja siihen vaikuttavat perinnöllinen alttius sekä elintavat. Suolan ja alkoholin runsas käyttö sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino lisäävät riskiä kohonneeseen verenpaineeseen.
Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta lähtien. Myönteinen kehitys on kuitenkin hidastunut 2000-luvulla, ja vuosikymmenen lopulla diastolinen paine on kääntynyt uudelleen nousuun. Aikuisikäisistä suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine.
Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa, ja siten vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja niihin liittyviä kuolemia. Suosituksessa on tarkennettu verenpaineen tavoitetasoa, joka yleisesti on alle 140/90mmHg, alle 150/90 mmHg jos potilas on yli 80-vuotias ja alle 140/80 mmHg jos potilaalla on diabetes.
Elintapojen muutos ensisijainen hoitomuoto
Verenpainetta alentavat ja muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä vähentävät elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa. Niiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa. Keskeisiä riskitekijöitä ovat natriumin liiallinen saanti, alkoholin runsas kulutus, vähäinen liikunta ja ylipaino.
– Uusi suositus korostaa suolan käytön vähentämisen merkitystä kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa. Suomalaisten päivittäinen suolansaanti tulisi vähentää nykytasolta noin puoleen, eli aikuisten kohdalla alle viiteen grammaan, sanoo LKT, tutkimusprofessori ja sisätautien erikoislääkäri Antti Jula.
Suomalaisten natriuminsaanti on 1970-luvun alusta pienentynyt kolmanneksen ja kasvisten ja hedelmien käyttö on kolminkertaistunut. Ravinnon kovat rasvat ovat korvautuneet osin pehmeillä kasvisperäisillä rasvoilla. Ruokavalion edullinen kehitys on kuitenkin 2000-luvulla pysähtynyt. Natriuminsaanti on edelleen runsasta ja se on kääntynyt vuoden 2007 jälkeen lievään nousuun. Kovien rasvojen käyttö on lisääntynyt. Ylipainoisuus ja alkoholinkäyttö ovat lisääntyneet tasaisesti 1970-luvulta alkaen.
Yhdistelmälääkehoito toimii tehokkaasti
– Lääkehoito tulee aloittaa, mikäli verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena. Lääkehoidon aloitustasoa on laskettu vastaamaan tuoreimpia kansainvälisiä suosituksia. Niistä poiketen suomalainen suositus kuitenkin edellyttää, että kohonnut verenpainetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.
Hoito aloitetaan pienellä lääkeannoksella. Mikäli haittavaikutuksia ilmenee, tilalle vaihdetaan toinen lääke. Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmälääkehoitoa.
– Erityisesti ACE:n estäjiin tai ATR-salpaajiin, kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä. Suomessa runsaasti käytettäviä beetasalpaajia suositellaan ensisijaiseksi lääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista, Jula sanoo.
Verenpaineen seuranta perustuu pääosin kotona tehtyihin mittauksiin. Seurantakäyntien ja laboratoriokokeiden määrä ja tiheys ovat yksilöllisiä ja riippuvat verenpainetasosta, kohde-elinvaurioista, lääkitysmäärästä ja lisäsairauksista. Mekaaninen reseptien uusiminen ilman tilannearviota ei ole hyväksyttävä käytäntö.
Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä. Heistä noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa. Lääkehoidon tehottomuus voi johtua huonosta hoitoon sitoutumisesta, riittämättömästä lääkeannoksesta tai huonosta lääkeyhdistelmästä, puutteellisesta diureettihoidosta ja liian suuresta natriuminsaannista tai yksilöllisistä eroista lääkevasteissa tai lääkeaineinteraktioissa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2001 laaditun ja vuosina 2005 ja 2009 päivitetyn kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.käypähoito.fi.
Työryhmän jäsenet:
Puheenjohtaja:
Antti Jula, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jäsenet:
Ilkka Kantola, LKT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, toimialuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue
Päivi Korhonen, LT, dosentti, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri, ma. yleislääketieteen professori; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Turun yliopiston yleislääketieteen laitos
Seppo Lehto, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri; KYS:n sisätautien klinikka
Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos, farmakologia, Käypä hoito -toimittaja
Kaj Metsärinne, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, nefrologian ylilääkäri ja vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue
Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, sisätautien ja geriatrian klinikka, ja HUS Medisiininen tulosyksikkö: Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos/geriatria ja OYS, yleislääketieteen yksikkö
Ilkka Tikkanen, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS:n nefrologian klinikka
Mikko Syvänne, LT, dosentti, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Suomen Sydänliitto ry.
Lisätietoja:
LKT, tutkimusprofessori Antti Jula, p. 02 9524 6701, antti.jula@thl.fi
/image/journal/article?img_id=74302&t=1411475781976
Lihottavatko ehkäisyvalmisteet? Tekevätkö hormonaaliset ehkäisymenetelmät "hulluksi"? Missä iässä ehkäisyn voi aloittaa? Saako alaikäinen ostaa jälkiehkäisytabletteja? Aiheuttavatko hormonaaliset ehkäisyvalmisteet laskimotukoksia? Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suositus antaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin sekä auttaa terveydenhuollon ammattilaisia sopivan ehkäisymuodon valinnassa yhdessä potilaan kanssa.
Ehkäisymenetelmän valinnan tulee perustua potilaan toiveisiin ja realistiseen tilanneselvitykseen. Ehkäisyn valinnan ja aloittamisen jälkeen seurantakäynneillä on tärkeä merkitys, sillä niiden avulla voidaan todeta mahdolliset ongelmat ehkäisyn käytössä, kiinnittää huomiota terveydelle haitallisiin elintapoihin ja mahdolliseen seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen sekä ehkäistä ja hoitaa seksitauteja.
– Turvallisia ehkäisyvalmisteita on tarjolla laaja kirjo, joten ilman ehkäisyä ei tarvitse olla. Ehkäisyn aloittaminen ei edellytä gynekologista tutkimusta, vaikka niin usein luullaan. Valitettavasti edelleen raskauden ehkäisyyn liittyy monia uskomuksia, joita tieteelliset tutkimukset eivät tue, sanoo Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suosituksen työryhmän puheenjohtaja, LKT, dosentti Mervi Halttunen-Nieminen.
– Käytännössä tehokkaimpia ehkäisymenetelmiä ovat kierukat ja implantit, koska niihin ei liity unohtamisen riskiä. Kierukka sopii ehkäisyksi myös synnyttämättömille naisille, sillä markkinoilla on tarjolla erikokoisia kierukoita. Kierukan ehkäisymuodoksi valitseva nainen voi valita joko hormoni- tai kuparikierukan, joista jälkimmäinen sopii ehkäisyksi myös niille, joille hormonaalinen ehkäisy ei sovi, Halttunen-Nieminen kertoo.
Väärät uskomukset vaarantavat ehkäisyn onnistumisen
Raskauden ehkäisyyn liittyy edelleen paljon vääriä uskomuksia sekä pelkoja. Jopa 62 %:lla on ehkäisyyn liittyviä huolia. Aktiivisella neuvonnalla voidaan vähentää uskomuksiin tai mediakeskusteluun perustuvia pelkoja.
– Hormonaalisten ehkäisymenetelmien haitat on yleisin aihe, josta naiset hakevat lisää tietoa muun muassa keskustelupalstoilta. Naiset usein yliarvioivat hormoniehkäisyn riskejä. Eniten pelätään – aiheettomasti – hormonaalisen ehkäisyn aiheuttavan lapsettomuutta. Hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen hedelmällisyys palautuu ikää vastaavalle tasolle, sanoo sairaanhoitaja, kätilö, seksuaalineuvoja Eija Väänänen.
Toinen yleinen väärinkäsitys on, että hormoniehkäisyssä tulee pitää taukoja. Jatkuvan ohjeen mukaisen käytön keskeyttäminen tai tauottaminen ei ole tarpeellista. Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttöön liittyvä laskimotukosvaara on suurimmillaan heti aloituksen aikana ja myös lyhyenkin (1 kk) tauon jälkeen, joten tämänkään vuoksi tauottaminen ei ole suositeltavaa. Usein myös luullaan, että laskimotukosriki liittyy kaikkiin hormonaalisiin ehkäisyvalmisteisiin, vaikka riski liittyy ainoastaan yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttöön. Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden aiheuttama laskimotukosriski arvioidaan usein korkeammaksi kuin se todellisuudessa on. Jo itse raskaus tai esimerkiksi tupakointi ovat huomattavasti isompia riskejä saada laskimotukos. Tulppariskiä voi ja kannattaa pienentää olemalla tupakoimatta, liikkumalla säännöllisesti ja välttämällä ylipainoa.
– Muita yleisiä uskomuksia on muun muassa se, että omassa suvussa hormoniehkäisy ei sovi. Tälle väitteelle ei ole mitään lääketieteellistä perustetta, sillä hormonivalmisteiden sopivuus ei ole periytyvää. Turhaan pelätään myös hormonivalmisteiden nostavan painoa tai hormonivalmisteiden vaikutusta mielialaan. Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet voivat kyllä vaikuttaa mielialaan, mutta vaikutukset ovat yksilöllisiä. Ehkäisyvalmisteet voivat myös parantaa mielialaa ja PMS-oireilua, Väänänen huomauttaa.
Ikä ei ole este ehkäisyn käytölle
Nuoruus ei ole este ehkäisyn käytölle, mutta etenkin alle 15-vuotiaiden osalta kokonaistilanne on selvitettävä huolellisesti, eli varmistettava ettei nuorta hyväksikäytetä tai ettei ehkäisyn tarpeeseen liity riskikäyttäytymistä. Alaikäinen ehkäisyä hakeva nuori voi itse päättää ehkäisyn käytöstä, eli vanhempien suostumusta ei tarvita. Myöskään jälkiehkäisylle ei ole ikärajaa.
– Raskauden ehkäisyn sekä ehkäisypalveluiden tulee olla helposti saatavilla nuorille läpi vuoden. Nuorten tulee päästä palveluiden asiakkaaksi viikon sisällä. THL:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma suosittelee ehkäisyn antamista maksutta alle 20-vuotiaille. Oli valittu ehkäisymenetelmä mikä hyvänsä, ehkäisyn hakijaa tulee aina muistuttaa, että kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka ehkäisee myös seksitauteja, Väänänen kertoo.
Lue koko suositus >>
Lisätietoja:
LKT, dosentti, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Mervi Halttunen-Nieminen, mervi.halttunen-nieminen[at]hus.fi (haastattelupyynnöt sähköpostin välityksellä)
sairaanhoitaja, kätilö, seksuaalineuvoja Eija Väänänen, eijai.vaananen[at]vantaa.fi (haastattelupyynnöt sähköpostin välityksellä)
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, anna.kojo[at]duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa tiedotustilaisuuden aikaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
/image/journal/article?img_id=119204&t=1447747205615Hoidossa korostetaan yksilöllisyyttä. Hoitosuunnitelman perusteet ja hoitosuunnitelma kuvataan aiempaa tarkemmin. SGLT-2:n estäjät on sijoitettu hyperglykemian hoidon interaktiivisiin kaavioihin. Dyslipidemioiden hoidosta on uudet linjaukset. Suun terveydestä huolehtiminen on tärkeää diabeteksen hoitotasapainon kannalta. Psykososiaalisen tuen ja omahoidon tuen merkitystä korostetaan. Sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutuksen näkökulma tulee liittää hoidon suunnitteluun jo varhain.
/image/journal/article?img_id=139213&t=1458631374453Uusi lasten ruoka-allergioita käsittelevä Käypä hoito -suositus painottaa lievien ja vaikeiden allergioiden erottamisen tärkeyttä. Vaikeissa tapauksissa hoitona on ruoka-aineen välttäminen, lievissä tapauksissa ruoka-ainetta voi käyttää oireiden sallimissa rajoissa tai välttää määräaikaisesti. Imettävälle äidille ei lähtökohtaisesti suositella välttämisruokavaliota lapsen allergian takia. Vaikeaoireiset ja keskeisten ruoka-aineiden allergiat diagnosoidaan altistuskokeen avulla. Uuden komponenttidiagnostiikan avulla voidaan ennustaa vaikeiden oireiden ilmaantumista.
Lasten ruoka-allergioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lasten ruokiin liitettyjen oireiden selvittämistä sekä ruoka-allergian taudinmääritystä ja vaikeusasteen tunnistamista. Suosituksella halutaan edistää vaikeiden ruoka-allergioiden havaitsemista ja hoitoa sekä välttämisruokavalion oikeaa kohdistamista sekä mahdollisimman monipuolisen ruokavalion toteutumista allergiasta huolimatta.
– Määräaikainen välttämisruokavalio tulisi kohdentaa erityisesti vaikeisiin allergioihin. Lieväoireisissa tapauksissa ruoka-aineiden käyttö oireiden sallimissa rajoissa saattaa nopeuttaa ruoka-allergiasta toipumista. Lapsen kokemus oireista tulee ottaa huomioon, ja käytännössä on tilanteita, jolloin lievissäkin tapauksissa ruoka-ainetta on parempi välttää määräaikaisesti. Imettävälle äidille ei lähtökohtaisesti suositella eliminaatioruokavaliota, koska äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien määrät ovat äärimmäisen pieniä, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori, vastaava ylilääkäri Mika Mäkelä.
Sietokyky ruoka-aineille näyttää tutkimusten mukaan syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Aloituksen lykkääminen ei ehkäise allergioita. Imetystä suositellaan jatkettavan lisäruoan ohella yhteen ikävuoteen saakka. Allergiariskiperheissä ei ole tarpeen poiketa terveen lapsen ravitsemussuosituksista.
Diagnoosin perustana valvottu välttämis-altistuskoe
Ravitsemuksessa keskeisten ruokien, kuten maidon ja viljojen osalta allergian diagnoosin perustana on valvottu välttämis-altistuskoe. Muissa tapauksissa riittää kotona tehtävä kokeilu. Kaksoissokkoaltistusta käytetään viivästyneiden ja vaikeasti tulkittavien reaktioiden tutkimiseen. Uuden komponenttidiagnostiikan avulla voidaan IgE-välitteisissä allergioissa arvioida reaktion vaikeusastetta. Sen avulla voidaan tunnistaa voimakkaasti reagoivat potilaat. Iho- ja laboratoriotestien hyöty diagnostiikassa on rajallinen.
Pelkkä välttämiseen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian diagnoosiin, ruoka-aineen sopivuus paljastuu vasta kun lapsi saa välttämisen jälkeen uudelleen kyseistä ruoka-ainetta.
Altistuskoetta suositellaan erityisesti keskeisten ruoka-aineiden kohdalla, kun on odotettavissa voimakas reaktio, lapselta on eliminoitu useita ruoka-aineita tai välttämisruokavaliota on jatkettu tarpeettoman pitkään.
– Näytön mukaan lähes puolet maitoallergisiksi epäillyistä lapsista, joiden oireet olivat helpottuneet välttämisruokavalion avulla, eivät lopulta saaneet mitään oireita altistuskokeessa. Välttämisruokavalion jatkamisen tarpeellisuutta onkin arvioitava neuvolassa ja varmistettava uusinta-altistusten tai kotikokeilujen toteutuminen hoitosuunnitelman mukaisesti. Imeväisillä ruoka-aine altistetaan 6–12 kuukauden välein, sillä valtaosalla oireilu lievittyy tai häviää 3–4 ikävuoteen mennessä. Esimerkiksi lähes puolet maitoallergiapotilaista toipuu 18–24 kuukauden ikään mennessä.
Ruoka-allergioiden esiintyvyys lapsilla on iästä riippuen 3–9 %. Tavallisimmat ruoka-allergiat Suomessa ovat maito- ja kananmuna-allergiat. Suurelta osalta pikkulapsia ruoka-allergiat häviävät 1-2 vuoden kuluessa, mutta pienellä osalla oireilua voi jatkua kouluikään. Ruoka-aineiden anafylaktiset reaktiot ovat lapsilla harvinaisia. Tavallisimmin allergia aiheuttaa iho- tai suolisto-oireita.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut lasten ruoka-allergioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Lisätietoja:
Puheenjohtaja:
Mika Mäkelä, professori, vastaava ylilääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto, mika.makela@hus.fi, p. 09 -4718 6305
Työryhmän muut jäsenet:
Kokoava kirjoittaja:
Tuomas Jartti, dosentti, lastenallergologian erikoislääkäri; TYKS:n Lasten- ja nuorten klinikka
Kaija-Leena Kolho, dosentti, apulaisylilääkäri; HUS:n lastenklinikka ja Helsingin yliopisto
Sanna Poikonen, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; Jokilaakson sairaala
Sami Remes, dosentti, osastonylilääkäri; KYS:n lasten ja nuorten klinikka
Ursula Schwab, FT, apulaisprofessori, laillistettu ravitsemusterapeutti; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja KYS:n Medisiininen keskus, kliinisen ravitsemuksen yksikkö
Raija Sipilä, LT; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)
Johanna Tulonen-Tapio, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, yhteistyöylilääkäri, koulutusylilääkäri; Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote
Helena Voutilainen, THM, laillistettu ravitsemusterapeutti; HYKS:n iho- ja allergiasairaala, Raviolin kliinisen ravitsemusterapian yksikkö
ST-nousuinfarktien määrä ja suhteellinen osuus ovat pienentyneet ja NSTEMI:n vastaavasti suurentuneet viime vuosina. Päivitetyssä suosituksessa tuodaan esille uusien herkkien troponiinimääritysmenetelmien käyttöön liittyviä näkökulmia. Uutta tietoa esitetään myös sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen käytöstä.
Sairaaloissamme hoidetaan nykyisin noin 17 000 sepelvaltimotautikohtausta. Lisäksi noin 6 000 ihmistä kuolee vuosittain sepelvaltimotautiin kotona tai matkalla sairaalaan. Sepelvaltimotautikohtausten tautikirjo on muuttunut siten, että NSTEMI-tapausten määrä on suurentunut ja vastaavasti STEMI- ja UAP-tapausten osuudet ovat pienentyneet. Tyyppipotilas 2010-luvulla on iäkäs nainen. Sydäninfarktin diagnostiikka perustuu oireisiin ja löydöksiin, EKG:hen ja merkkiaineisiin. Kuvantamistutkimuksia käytetään tarvittaessa lisänä. Uudet herkät troponiinimääritysmenetelmät ovat nopeuttaneet diagnostiikkaa, sillä kontrollinäyte voidaan tutkia jo 3 tunnin kuluttua.
Lue koko suositus tästä linkistä.
Päivitykseen on lisätty tietoa niskapotilaan kliinisestä tutkimuksesta. Kaularangan röntgenkuvausta suositellaan niskapotilaille perusterveydenhuollossa vain erityistilanteissa.
Passiivisten hoitomenetelmien vaikuttavuudesta - mukaan lukien niskan mobilisaatio - ei ole tullut lisää näyttöä vuoden 2009 jälkeen. Sen sijaan potilaan aktivoinnin merkitys on korostunut. Spesifisti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua kun taas hartia-olkalihasten dynaamiset lihasharjoitteet kevyillä punnuksilla ja yhdistettynä venytysharjoituksiin eivät toimistotyötä tekevillä naisilla vähentäne kroonista niskakipua.
/image/journal/article?img_id=163502&t=1484569437923MS-taudin Käypä hoito -suositus on päivitetty. Suositus sisältää kolme uutta MS-taudin hoitoon käytettyä lääkettä: alemtutsumabi, dimetyylifumaraatti ja teriflunomidi.
Nämä ovat tulleet markkinoille vuoden sisällä, tosin dimetyylifumaraatin korvattavuuspäätöstä vielä odotetaan. Dimetyylifumaraatti ja teriflunomidi tulevat suun kautta otettavina valmisteina käyttöön ensilinjan hoitoon, suonensisäisesti annosteltava alemtutsumabi toisen linjan hoitoon. MS-taudin hoitoon on nyt jo merkittävä määrä lääkkeitä käytössä, mutta käytössä ei ole mittaria, millä voisi arvioida kullekin potilaalle tehokkaimman vaihtoehdon. Joka MS-potilaan kohdalla tulisi eri hoitovaihtoehtoja puntaroida yksilöllisesti huomioiden taudin luonne, lääkkeiden eri vaikutusmekanismit ja riskiprofiilit sekä potilaan omat toiveet.
Lue lisää: MS-tauti
/image/journal/article?img_id=86802&t=1421232408012Keskiviikkona 7.1.2015
Arvioidaan kriittisesti tutkimustietoa (pienryhmä)
Käypä hengenveto
Käyvät keinot masennuksen ja traumaperäisten stressihäiriöiden hallintaan
Torstaina 8.1.2015
Syömishäiriöt
Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun (yhteistyössä Hjelt-instituutin kanssa)
Käyvän hoidon 20. toimintavuosi käynnistyy Helsingin Lääkäripäivillä, jossa olemme mukana Duodecimin osastolla 1b21 sekä seuraavissa koulutustapahtumissa:
Keskiviikkona 8.1.
• Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti (pienryhmä)
Torstaina 9.1.
• Uusi lääke, hyvä vai paha? Ja entäs raha?
Yhteistyökumppanit Fimea, Helsingin yliopiston Hjelt-instituutti ja Suomen Kliinisen Farmakologian Yhdistys
• Vieläkö haet neulaa heinäsuovasta? Opi nyt tehokas EBM-tiedonhaku
Yhteiskumppani Helsingin yliopiston Hjelt-instituutti
• Lonkkamurtumapotilaan hoitoketju kuntoon (pienryhmä)
• Mitä uutta psykiatrisissa Käypä hoito -suosituksissa?
Perjantaina 10.1.
• Diabeteksen Käypä hoito
Kuntoutusseminaari 30.1.
Järjestämme seminaarin Näyttöön perustuva kuntoutus läpi hoitoketjun: Miten edistämme moniammatillisesti potilaittemme kuntoutumista?
Käyvän hoidon kotisivut
Käyvän hoidon uudistetut kotisivut julkaistaan vuoden 2014 alkupuolella. Sivusto saa uuden, raikkaan visuaalisen ilmeen, ja sen värimaailma muuttuu lähemmäs tuttua Duodecimin sinistä.
Artikkeleja Käyvästä hoidosta
Aikakauskirja Duodecimissa julkaistaan Käypä hoito -aiheisia artikkeleja läpi vuoden.
Käypä hoito näkyy vuoden aikana myös muissa terveydenhuollon ammattilaisten medioissa.
Alueelliset Lääketiedetapahtumat
Osallistumme myös alueellisiin Lääketiedetapahtumiin, joissa tulemme esittelemään uusia kotisivujamme.
Opi ja ota käyttöön
Käypä hoito -suositusten käyttöönoton tueksi laaditaan luentomateriaaleja, interaktiivisia diagnoosi- ja hoitokaavioita, verkkokursseja, videoita ja muita implementoinnin materiaaleja. Ne ovat vapaasti käytettävissä ja apuna ammattilaisen arjessa esimerkiksi henkilökunnan työpaikkakoulutuksissa ja muissa terveydenhuollon koulutustilaisuuksissa. Käyvän hoidon tuottamat materiaalit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
| Suositus | Materiaalit |
|---|---|
| ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) | Luentomateriaali (PDF) |
| Alaraajojen tukkiva valtimotauti | Luentomateriaali (PDF) |
| Alkoholiongelmaisen hoito | Luentomateriaali (PDF) |
| Astma | Luentomateriaali (PDF) |
| Depressio | Luentomateriaali (PDF) |
| Diabeettinen retinopatia | Verkkokurssi: tunnetko diabeettisen retinopatia |
| Diabetes | Luentomateriaali (PDF) |
| ... | ... |
Opi ja ota käyttöön
Käypä hoito -suositusten käyttöönoton tueksi laaditaan muun muassa interaktiivisia diagnoosi- ja hoitokaavioita, potilasohjeita, lomakkeita, videoita, luentomateriaaleja ja verkkokursseja.
Materiaalit on koottu suosituskohtaisesti tälle sivulle. Ne löytyvät myös kunkin suosituksen yhteydessä sivun oikeasta laidasta kohdasta Opi ja ota käyttöön.
Kaikki materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja apuna ammattilaisten arjessa sekä esimerkiksi henkilökunnan työpaikkakoulutuksissa. Lisää verkkokursseja löytyy Oppiportista.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (29.6.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-lapsen tai -nuoren ohjaamisesta
Aivovammat
Potilasohje: Ohjeita lievän pään vamman saaneille
Alaraajojen tukkiva valtimotauti
Luentomateriaali (12.5.2010, PowerPoint -esitys)
Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta
Potilasohje: Hoitosukan käyttö
Alaselkäkipu
Luentomateriaali (16.9.2014, PowerPoint -esitys)
Alkoholiongelmaisen hoito
Luentomateriaali (21.4.2010, PowerPoint -esitys)
Diaserie: Vård av personer med alkoholproblem (21.4.2010, PowerPoint -presentation)
Verkkokurssi: Testaa tietosi alkoholiongelmaisen hoidosta (14.9.2010, Duodecimin verkkokurssit)
Astma
Luentomateriaali (15.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: PEF-kotiseuranta
Depressio
Luentomateriaali (27.1.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Keinot, joilla voi itse vaikuttaa mielialaansa
Diabeettinen retinopatia
Laatumittari: Diabetesta sairastavien potilaiden silmänpohjaseulonta
Verkkokurssi: Tunnetko diabeettisen retinopatian? (tarkastettu 9.6.2015, Duodecimin verkkokurssit)
Diabeetikon jalkaongelmat
Potilasohje: Jalkojen omahoito-ohje
Diabetes
Interaktiivinen diabeteksen hoitokaavio
Luentomateriaali (12.9.2013, PowerPoint -esitys)
Dyslipidemiat
Interaktiivinen kaavio: Valtimosairauksien kokonaisriskin arviointi
Luentomateriaali: Valtimosairauksien riskinarvio (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Statiinit valtimosairauksien ehkäisyssä (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Sydänystävällinen ravinto (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus (kesto 3:43 minuuttia)
Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden avohoito
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden sairaalahoito
Elvytys
Aikuisen painelu-puhalluselvytys, ohje maallikolle
Lapsen painelu-puhalluselvytysohje, ohje maallikolle
Verkkokurssi (päivitetty 18.3.2011, Duodecimin verkkokurssit)
Elvytys (vastasyntynyt)
Luentomateriaali (22.9.2014, PowerPoint -esitys)
Ennenaikainen synnytys
Luentomateriaali (10.1.2011, PowerPoint -esitys)
Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Potilasohje: Epilepsiakohtauksen ensiapu
Glaukooma
Luentomateriaali (19.11.2014, PowerPoint -esitys)
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
Luentomateriaali (27.5.2011, PowerPoint -esitys)
Huumeongelmaisen hoito
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Luentomateriaali (19.6.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Mielialapäiväkirja
Karies
Potilasohje: Fluorihammastahnan käyttösuositus
Keuhkoahtaumatauti
Luentomateriaali (1.9.2014, PowerPoint -esitys)
Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (27.4.2010, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus
Potilasohje: Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa (Lähde: Aivoliitto)
Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset
Verkkokurssi: Osaatko ehkäistä kohdunkaulan syöpää? (päivitetty 2.5.2014, Duodecimin verkkokurssit)
Kohonnut verenpaine
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Verenpainekortti (Lähde: Suomen Verenpaineyhdistys)
Kuolevan potilaan oireiden hoito
Luentomateriaali: Yleinen osa (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Gastrointestinaaliset oireet (8.7.2013,PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hengitystieoireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Kipu (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Psyykkiset oireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Lihavuus (aikuiset)
Interaktiivinen kaavio: Aikuisten lihavuuden hoito
Laatuindikaattori: BMI:n kirjaamisen arviointilomake ja ohje
Luentomateriaali (18.1.2011, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (15.2.2011, Duodecimin verkkokurssit)
Video: Aikuisten lihavuuden hoito (kesto 29 minuuttia)
Lihavuus (lapset)
Interaktiivinen kaavio: Lihavan lapsen diagnostinen hoitopolku
Interaktiivinen kaavio: Lapsen painon taustatekijät
Luentomateriaali (14.6.2013, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (9.10.2013, Oppiportti)
Liikunta
Luentomateriaali (21.3.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Luuliikuntasuositus aikuisille
Potilasohje: Luuliikuntasuositus ikääntyville
Potilasohje: Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50–64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon
Lonkkamurtuma
Luentomateriaali (10.6.2011, PowerPoint -esitys)
Lyhentyneen hammaskaaren hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Lyhentynyt ja lyhentymisvaarassa oleva hammaskaari
Luentomateriaali (3.9.2013, PowerPoint -esitys)
Migreeni
Luentomateriaali (18.9.2008, PowerPoint -esitys)
Muistisairaudet
Interaktiivinen kaavio: Muistioireiden perusselvitys
Luentomateriaali: Diagnostiikka ja lääkehoito (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Tunnistus ja perusselvitykset (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Käytösoireiden hoito (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoidon kokonaisuus (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ehkäisy
Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?
Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)
Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)
Nivelreuma
Interaktiivinen taulukko: Nivelreuman luokittelukriteerit (ACR/EULAR) 2010
Olkapään jännevaivat
Videot: Olkapään kliininen tutkiminen (kestot 0:26–2:48 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Videot: Olkanivelen ja lapaluun tukilihasten spesifejä harjoitteita (kestot 0:50–4:14 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Osteoporoosi
Kaavio: Osteoporoosin lääkehoidon aiheet
Luentomateriaali (24.4.2014, PowerPoint -esitys)
Polvi- ja lonkkanivelrikko
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Liike- ja liikuntaharjoittelu polvi- ja lonkkanivelrikossa
Psoriaasi
Potilasohje: Sisäiset lääkkeet (metotreksaatti, siklosporiini, asitretiini) ihopsoriaasin hoidossa
Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)
Video: Jäljennösten ja indeksin otto
Video: Stabilisaatiokiskon suuhun sovitus
Raskaudenkeskeytys
Luentomateriaali (6.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys imukaavinnalla
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto alle 9 viikkoa, osittainen kotitoteutus)
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (kesto raskauden alle 12 viikkoa, sairaalassa)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys (raskauden kesto yli 12 viikkoa)
Raskausdiabetes
Liikuntaohjeita raskaana oleville (kohdassa "Asiakkaille")
Luentomateriaali (26.6.2013, PowerPoint -esitys)
Runsaat kuukautisvuodot
Ruoka-allergia (lapset)
Potilasohje: Imettävän äidin maidoton ruokavalio
Potilasohje: Kala-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Kananmuna-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maapähkinä-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maitoallergisen ruokavalio
Potilasohje: Vehnäallergisen ruokavalio
Video: Maitoa-allergian diagnostiikka (kesto 2:17 minuuttia)
Video: Maidon eliminaatiodieettiä ei suositella imettävälle äidille (kesto 1:57 minuuttia)
Video: Ruoka-allergian altistuskokeet (kesto 1:24 minuuttia)
Video: Mitä yleislääkärin tulee tietää komponenttidiagnostiikasta (kesto 2:02 minuuttia)
Sepsis (aikuiset)
Luentomateriaali (2.1.2014, PowerPoint -esitys)
Siedätyshoito
Potilasohje: Kielenalussiedätyshoito
Potilasohje: Pistossiedätyshoito
Skitsofrenia
Laatuindikaattori: Skitsofrenian hoito
Luentomateriaali: Diagnosointi ja tutkimukset (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoito ja kuntoutus (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
ST-nousuinfarkti
Luentomateriaali (29.3.2012, PDF)
Sukupuolitaudit
Luentomateriaali (30.6.2010, PowerPoint -esitys)
Suusyöpä
Luentomateriaali (20.9.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet
Potilasohje: Kotihoito-ohjeet suun punajäkälää sairastaville potilaille
Video: Suun limakalvojen tutkiminen (kesto 5:42 minuuttia)
Syömishäiriöt
Internetpohjainen itsehoito-ohjelma: Irti ahminnasta (Lähde: Mielenterveystalo)
Luentomateriaali (9.2.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ruokapäiväkirja
Tulehduskipulääkkeet
Luentomateriaali (20.1.2009, PowerPoint -esitys)
Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
Verkkokurssi: Tupakasta vieroitus: riippuvuuden hoito ja motivoiva haastattelu (20.1.2012, Duodecimin verkkokurssit)
Unettomuus
Potilasohje: Uni-valvepäiväkirja
Viisaudenhammas
Luentomateriaali (10.9.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkihoito
Virtsankarkailu (naiset)
Potilasohje: Lantionpohjan lihasten omatoiminen harjoittelu
Potilasohje: Virtsarakon kouluttaminen pakkoinkontinenssin hoidossa
Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen
Luentomateriaali (23.5.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Perusgastroskopia (kesto 0:59 minuuttia)
Video: Fundoplikaatioleikkaus (kesto 5:21 minuuttia)
Käypä hoito suosituksia kritisoidaan aika ajoin julkisuudessa ja useammin ottamalla yhteyttä Käypä hoito -toimitukseen. Kaikki asiallinen kritiikki on meille tervetullutta. Erityisesti sähköisissä tiedotusvälineissä keskustelu helposti jää pinnalliseksi, jolloin sitä on tarpeen jatkaa väljemmissä puitteissa.
Käyvän hoidon tavoitteena on rohkaista kriittistä ja rakentavaa keskustelua hoitosuosituksista. Emme hyväksy keskustelun rajoittamista, vaan toivomme sen jatkuvan avoimin kortein. Mielestämme kaikkien terveydenhuollon ratkaisuihin liittyvään keskusteluun osallistujien tulee tuoda esiin mahdolliset taloudelliset ja muut sidonnaisuutensa.
Jorma Komulainen
Käypä hoito -päätoimittaja
Psoriaasi (iho ja nivelet) -suositus on päivitetty. Päivitys keskittyi erityisesti sisäisen lääkehoidon ja nivelpsoriaasin hoidon uuden tutkimusnäytön kokoamiseen. Uutena aiheena suosituksessa käsitellään lasten nivelpsoriaasia.
Hoidon tavoitteena on minimoida oireet ja parantaa elämänlaatua sekä säilyttää potilaan työ- ja toimintakyky. Hoito valitaan aina yksilöllisesti ja onnistunut hoito vaatii potilaan sitoutumista. Ihopsoriaasissa biologisen hoidon tavoitteena on vähintään hyvä hoitovaste (PASI-75-vaste), mutta mielellään erinomainen hoitovaste (PASI-90-vaste). Erinomaisen hoitovasteen saavuttaneilla potilailla on merkittävästi parempi elämänlaatu kuin PASI-75-vasteen saavuttaneilla. Tuoreessa nivelpsoriaasissa remissioon pyrkivä hoito saattaa merkittävästi parantaa nivelten tilaa.
Indikaattoreista työkaluja terveydenhuollon arviointiin
Mitä ovat laatuindikaattorit?
Laatuindikaattorit ovat mitattavissa olevia terveydenhuollon ominaisuuksia, jotka pohjautuvat näyttöön tai konsensukseen siitä, että niiden avulla voidaan mitata laatua ja kehittää toimintaa. Indikaattoreilla voidaan mitata rakenteita, toimintaa tai kliinistä lopputulosta.
Käypä hoito -indikaattorit
Käypä hoito -indikaattorityö käynnistyi keväällä 2009. Tavoitteena on alkuvaiheessa määritellä muutamaan suositukseen 1–3 indikaattoria. Tavoitteena on saada työkaluja Käypä hoito -suositusten keskeisten asioiden toteutumisen seurantaan ja terveydenhuollon toiminnan arviointiin. Indikaattoreita määritetään kolmelle eri tasolle: kansallinen, organisaatio ja terveydenhuollon ammattilainen. Hankkeessa on verkostoiduttu kansallisten indikaattoriosaajien kanssa.
Ensimmäinen Käypä hoito -indikaattori valmistui alkuvuodesta 2011
Indikaattorien määrittämisen prosessia on pilotoitu Aikuisten lihavuuden hoidon Käypä hoito -suosituksen osalta. Asiantuntijapaneelin arvioinnin ja keskustelun pohjalta kolme indikaattoria valittiin jatkotyöstöön, ja näistä indikaattoreista yksi on jo valmis (ks. Käypä hoito -suositus Aikuisten lihavuuden hoito, BMI:n kirjaamisen arviointilomake ja ohje). Työn alla on vielä sähköiseen päätöksentukeen (EBMeDS) tulevat indikaattorit.
Työn alla ovat indikaattorit myös Käypä hoito -suosituksiin Aivoinfarkti ja Lonkkamurtumapotilaiden hoito.
Lisätietoja
Käypä hoito -toimituspäällikkö Raija Sipilä, sähköposti etunimi.sukunimi@duodecim.fi, matkapuhelin 050 355 4153
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Ydinsanoma aiheesta sisältyy ennenaikaista synnytystä käsittelevään Käypä hoito -suositukseen.
Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista tiistaina 6.6.2017.
/image/journal/article?img_id=177402&t=1496812164737Opi ja ota käyttöön
Tähän vielä selittävä teksti, jossa kerrotaan mitä käyttöönoton välineitä sivulle on kerätty.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (29.6.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-lapsen tai -nuoren ohjaamisesta
Aivovammat
Potilasohje: Ohjeita lievän pään vamman saaneille
Alaraajojen tukkiva valtimotauti
Luentomateriaali (12.5.2010, PowerPoint -esitys)
Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta
Potilasohje: Hoitosukan käyttö
Alaselkäkipu
Luentomateriaali (16.9.2014, PowerPoint -esitys)
Alkoholiongelmaisen hoito
Luentomateriaali (21.4.2010, PowerPoint -esitys)
Diaserie: Vård av personer med alkoholproblem (21.4.2010, PowerPoint -presentation)
Verkkokurssi (14.9.2010, Duodecimin verkkokurssit)
Astma
Luentomateriaali (15.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: PEF-kotiseuranta
Depressio
Luentomateriaali (27.1.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Keinot, joilla voi itse vaikuttaa mielialaansa
Diabeettinen retinopatia
Verkkokurssi (9.1.2008, Duodecimin verkkokurssit)
Diabeetikon jalkaongelmat
Potilasohje: Jalkojen omahoito-ohje
Diabetes
Interaktiivinen diabeteksen hoitokaavio
Luentomateriaali (12.9.2013, PowerPoint -esitys)
Dyslipidemiat
Interaktiivinen valtimosairauksien kokonaisriskin arviointikaavio
Luentomateriaali: Valtimosairauksien riskinarvio (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Statiinit valtimosairauksien ehkäisyssä (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Sydänystävällinen ravinto (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus (kesto 3:43 minuuttia)
Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden avohoito
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden sairaalahoito
Elvytys
Aikuisen painelu-puhalluselvytys maallikolle
Lapsen painelu-puhalluselvytysohje maallikoille
Verkkokurssi (päivitetty 18.3.2011, Duodecimin verkkokurssit)
Elvytys (vastasyntynyt)
Luentomateriaali (22.9.2014, PowerPoint -esitys)
Ennenaikainen synnytys
Luentomateriaali (10.1.2011, PowerPoint -esitys)
Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Glaukooma
Luentomateriaali (19.11.2014, PowerPoint -esitys)
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
Luentomateriaali (27.5.2011, PowerPoint -esitys)
Huumeongelmaisen hoito
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Luentomateriaali (19.6.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Mielialapäiväkirja
Karies
Potilasohje: Fluorihammastahnan käyttösuositus
Keuhkoahtaumatauti
Luentomateriaali (1.9.2014, PowerPoint -esitys)
Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (27.4.2010, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus
Potilasohje: Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa (Lähde: Aivoliitto)
Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset
Verkkokurssi (päivitetty 2.5.2014, Duodecimin verkkokurssit)
Kohonnut verenpaine
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Verenpainekortti (Lähde: Suomen Verenpaineyhdistys)
Krooninen alaraajahaava
Verkkokurssi (5.5.2011, Duodecimin verkkokurssit) Verkkokurssia ei päivitetä ja se tullaan poistamaan 5/2015
Kuolevan potilaan oireiden hoito
Luentomateriaali: Yleinen osa (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Gastrointestinaaliset oireet (8.7.2013,PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hengitystieoireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Kipu (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Psyykkiset oireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Lihavuus (aikuiset)
Aikuisten lihavuuden interaktiivinen hoitokaavio
Luentomateriaali (18.1.2011, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (15.2.2011, Duodecimin verkkokurssit)
Lihavuus (lapset)
Lihavan lapsen diagnostinen hoitopolku -kaavio
Lapsen painon taustatekijät
Luentomateriaali (14.6.2013, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (9.10.2013, Oppiportti)
Video: Aikuisten lihavuuden hoito (kesto 29 minuuttia)
Liikunta
Luentomateriaali (21.3.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Luuliikuntasuositus aikuisille
Potilasohje: Luuliikuntasuositus ikääntyville
Potilasohje: Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50–64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon
Lonkkamurtuma
Luentomateriaali (10.6.2011, PowerPoint -esitys)
Lyhentyneen hammaskaaren hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Lyhentynyt ja lyhentymisvaarassa oleva hammaskaari
Luentomateriaali (3.9.2013, PowerPoint -esitys)
Migreeni
Luentomateriaali (18.9.2008, PowerPoint -esitys)
Muistisairaudet
Interaktiivinen kaavio: Muistioireiden perusselvitys
Luentomateriaali: Diagnostiikka ja lääkehoito (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Tunnistus ja perusselvitykset (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Käytösoireiden hoito (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoidon kokonaisuus (13.8.2010, PowerPoint -esitys)
Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ehkäisy
Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?
Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)
Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)
Olkapään jännevaivat
Videot: Olkapään kliininen tutkiminen (kesto 1:25, 2:31, 1:01, 2:48, 0:43, 1:07 ja 0:26 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Videot: Olkanivelen ja lapaluun tukilihasten spesifejä harjoitteita ((kesto 0:50, 4:14 ja 3:50 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Osteoporoosi
Kaavio: Osteoporoosin lääkehoidon aiheet
Luentomateriaali (24.4.2014, PowerPoint -esitys)
Polvi- ja lonkkanivelrikko
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Liike- ja liikuntaharjoittelu polvi- ja lonkkanivelrikossa
Psoriaasi
Potilasohje: Sisäiset lääkkeet (metotreksaatti, siklosporiini, asitretiini) ihopsoriaasin hoidossa
Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)
Video: Jäljennösten ja indeksin otto
Video: Stabilisaatiokiskon suuhun sovitus
Raskaudenkeskeytys
Luentomateriaali (6.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys imukaavinnalla
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto alle 9 viikkoa, osittainen kotitoteutus)
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (kesto raskauden alle 12 viikkoa, sairaalassa)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys (raskauden kesto yli 12 viikkoa)
Raskausdiabetes
Liikuntaohjeita raskaana oleville (kohdassa "Asiakkaille")
Luentomateriaali (26.6.2013, PowerPoint -esitys)
Runsaat kuukautisvuodot
Ruoka-allergia (lapset)
Potilasohje: Imettävän äidin maidoton ruokavalio
Potilasohje: Kala-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Kananmuna-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maapähkinä-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maitoallergisen ruokavalio
Potilasohje: Vehnäallergisen ruokavalio
Video: Maitoa-allergian diagnostiikka
Video: Maidon eliminaatiodieettiä ei suositella imettävälle äidille
Video: Ruoka-allergian altistuskokeet
Video: Mitä yleislääkärin tulee tietää komponenttidiagnostiikasta
Sepsis (aikuiset)
Luentomateriaali (2.1.2014, PowerPoint -esitys)
Siedätyshoito
Potilasohje: Kielenalussiedätyshoito
Potilasohje: Pistossiedätyshoito
Skitsofrenia
Luentomateriaali: Diagnosointi ja tutkimukset (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoito ja kuntoutus (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
ST-nousuinfarkti
Luentomateriaali (29.3.2012, PDF)
Sukupuolitaudit
Luentomateriaali (30.6.2010, PowerPoint -esitys)
Suusyöpä
Luentomateriaali (20.9.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet
Potilasohje: Kotihoito-ohjeet suun punajäkälää sairastaville potilaille
Video: Suun limakalvojen tutkiminen
Syömishäiriöt
Internetpohjainen itsehoito-ohjelma: Irti ahminnasta (Lähde: Mielenterveystalo)
Luentomateriaali (9.2.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ruokapäiväkirja
Tulehduskipulääkkeet
Luentomateriaali (20.1.2009, PowerPoint -esitys)
Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
Verkkokurssi (20.1.2012, Duodecimin verkkokurssit)
Unettomuus
Potilasohje: Uni-valvepäiväkirja
Viisaudenhammas
Luentomateriaali (10.9.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkihoito-ohjeet
Virtsankarkailu (naiset)
Potilasohje: Lantionpohjan lihasten omatoiminen harjoittelu
Potilasohje: Virtsarakon kouluttaminen pakkoinkontinenssin hoidossa
Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen
Luentomateriaali (23.5.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Perusgastroskopia
Video: Fundoplikaatioleikkaus
Opi ja ota käyttöön
Käypä hoito -suositusten käyttöönoton tueksi laaditaan muun muassa interaktiivisia diagnoosi- ja hoitokaavioita, potilasohjeita, lomakkeita, videoita, luentomateriaaleja ja verkkokursseja sekä laatuindikaattoreita.
Pääosa materiaaleista on koottu suosituskohtaisesti tälle sivulle. Ne löytyvät myös kunkin suosituksen yhteydessä sivun oikeasta laidasta kohdasta Opi ja ota käyttöön.
Laatuindikaattorit löydät omalta sivultaan. Samoin terapeuttisen harjoittelun videot löytyvät omalta sivultaan.
Kaikki materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja apuna ammattilaisten arjessa sekä esimerkiksi henkilökunnan työpaikkakoulutuksissa. Lisää verkkokursseja löytyy Oppiportista.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
Implementointisuunnitelma
Potilasohje: Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi
Potilasohje: Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-lapsen tai -nuoren ohjaamisesta
Aivoinfarkti ja TIA
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (14.11.2016, PowerPoint -esitys)
Aivovammat
Potilasohje: Ohjeita lievän pään vamman saaneille
Alaraajojen tukkiva valtimotauti
Luentomateriaali (12.5.2010, PowerPoint -esitys)
Alaselkäkipu
Luentomateriaali (16.9.2014, PowerPoint -esitys)
TULES-vaivojen yleinen hoitoketju
Alkoholiongelmaisen hoito
Implementointisuunnitelma
Lomake: Alkoholinkäyttöpäiväkirja
Lomake: AUDIT-kysely
Luentomateriaali (4.11.2015, PowerPoint -esitys)
Astma
Luentomateriaali (15.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: PEF-kotiseuranta
Atooppinen ekseema
Implementointisuunnitelma
Potilasohje: Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla
Potilasohje: Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla
Potilasohje: Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta
Potilasohje: Potilasohje kostean kääreen käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa
Videoita atooppisesta ekseemasta ja sen hoidosta aikuisilla
Videoita atooppisesta ekseemasta ja sen hoidosta lapsilla
Depressio
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (27.1.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Keinot, joilla voi itse vaikuttaa mielialaansa
Diabeettinen retinopatia
Laatumittari: Diabetesta sairastavien potilaiden silmänpohjaseulonta
Verkkokurssi: Tunnetko diabeettisen retinopatian? (tarkastettu 9.6.2015, Duodecimin verkkokurssit)
Diabeetikon jalkaongelmat
Potilasohje: Jalkojen omahoito-ohje
Diabetes
Interaktiivinen diabeteksen hoitokaavio
Luentomateriaali (22.3.2016, PowerPoint -esitys)
Dyslipidemiat
Interaktiivinen kaavio: Valtimosairauksien kokonaisriskin arviointi
Luentomateriaali: Valtimosairauksien riskinarvio (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Statiinit valtimosairauksien ehkäisyssä (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Sydänystävällinen ravinto (8.4.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus (kesto 3:43 minuuttia)
Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden avohoito
Vuokaavio: Ektooppisen (kohdunulkoinen) raskauden sairaalahoito
Elvytys
Kaavio: Aikuisen peruselvytys
Kaavio: Lapsen peruselvytys
Kaavio: Maallikon toiminta sydänpysähdyksessä
Kaavio: Aikuisen hoitoelvytys
Kaavio: Lapsen hoitoelvytys
Kaavio: Vammapotilaan elvytys
Elvytys (vastasyntynyt)
Luentomateriaali (22.9.2014, PowerPoint -esitys)
Ennenaikainen synnytys
Luentomateriaali (10.1.2011, PowerPoint -esitys)
Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Potilasohje: Epilepsiakohtauksen ensiapu
Epävakaa persoonallisuus
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (17.11.2015, PowerPoint -esitys)
Glaukooma
Luentomateriaali (19.11.2014, PowerPoint -esitys)
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
Luentomateriaali (27.5.2011, PowerPoint -esitys)
Hampaan juurihoito
Hoitokaavio
Video: Kavumavaus (kesto 4:10 minuuttia)
Video: Kofferdam alamolaari (kesto 2:06 minuuttia)
Video: Kofferdamin laitto (kesto 2:26 minuuttia)
Huumeongelmaisen hoito
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Itselääkitys
Implementointisuunnitelma
Potilasohje: Flunssa (aikuiset)
Potilasohje: Flunssa (lapset)
Potilasohje: Emättimen hiivatulehdus
Potilasohje: Jännityspäänsärky
Potilasohje: Kuukautiskipu
Potilasohje: Migreeni
Potilasohje: Närästys
Potilasohje: Ripuli
Potilasohje: Selkäkipu
Potilasohje: Siitepölyallergia
Potilasohje: Ummetus (aikuiset)
Potilasohje: Ummetus (lapset)
Potilasohje: Varvasvälisilsa
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Luentomateriaali (19.6.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Mielialapäiväkirja
Karies
Luentomateriaali (18.1.2016, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Fluorihammastahnan käyttösuositus
Keuhkoahtaumatauti
Luentomateriaali (1.9.2014, PowerPoint -esitys)
Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)
Luentomateriaali (27.4.2010, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus
Potilasohje: Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa (Lähde: Aivoliitto)
Kipu
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen kaavio: Kipulääkkeen valinta
Luentomateriaali (4.12.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Fibromyalgiakysely
Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset
Verkkokurssi: Osaatko ehkäistä kohdunkaulan syöpää? (päivitetty 2.5.2014, Duodecimin verkkokurssit)
Kohonnut verenpaine
Luentomateriaali (23.10.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Verenpainekortti (Lähde: Suomen Verenpaineyhdistys)
Kostea silmänpohjan ikärappeuma (AMD)
Kosteus- ja homeongelmista oireileva potilas
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (6.10.2016, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ohjeita epäiltäessä kosteus- ja homevaurioita
Kuolevan potilaan oireiden hoito
Luentomateriaali: Yleinen osa (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Gastrointestinaaliset oireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hengitystieoireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Kipu (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Psyykkiset oireet (8.7.2013, PowerPoint -esitys)
Laskimotukos ja keuhkoembolia
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (30.3.2016, PowerPoint -esitys)
Lihavuus (aikuiset)
Interaktiivinen kaavio: Aikuisten lihavuuden hoito
Laatuindikaattori: BMI:n kirjaamisen arviointilomake ja ohje
Luentomateriaali (18.1.2011, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (15.2.2011, Duodecimin verkkokurssit)
Video: Aikuisten lihavuuden hoito (kesto 29 minuuttia)
Lihavuus (lapset)
Interaktiivinen kaavio: Lihavan lapsen diagnostinen hoitopolku
Interaktiivinen kaavio: Lapsen painon taustatekijät
Luentomateriaali (14.6.2013, PowerPoint -esitys)
Verkkokurssi (9.10.2013, Oppiportti)
Liikunta
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen kaavio: Liikuntakelpoisuuden arviointi
Luentomateriaali: Liikuntasuositukset, liikuntakelpoisuus ja liikuntaharjoittelun perusteet (7.3.2016, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Keskeiset pitkäaikaissairaudet sekä raskaana olevat ja ikääntyneet (7.3.2016, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Liikuntasuositus 65 vuotta täyttäneille tai niille 50-64-vuotiaille, joilla on pitkäaikaissairaus tai liikkumiseen vaikuttava toimintakyvyn rajoite
Potilasohje: Yleinen liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitteiden mukaan
Potilasohje: Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma
Potilasohje: Liikuntaan liittyviä vinkkejä keuhkopotilaille
Potilasohje: Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja
Potilasohje: Liikkumisresepti (UKK-instituutti)
Videot: TULE-vaivoihin liittyviä terapeuttisia harjoitteita
Lonkkamurtuma
Luentomateriaali (10.6.2011, PowerPoint -esitys)
Lyhentyneen hammaskaaren hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Lyhentynyt ja lyhentymisvaarassa oleva hammaskaari
Luentomateriaali (3.9.2013, PowerPoint -esitys)
Migreeni
Luentomateriaali (4.9.2015, PowerPoint -esitys)
Muistisairaudet
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen kaavio: Muistioireiden perusselvitys
Luentomateriaali: Yhteenveto
Luentomateriaali: Muistioireiden tunnistus ja perusselvitykset
Luentomateriaali: Lääkehoito
Luentomateriaali: Käytösoireiden hoito
Luentomateriaali: Hoidon kokonaisuus
Kaavio: Dementian käytösoireiden hoitomuotojen porrastus
Kaavio: Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta
Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ehkäisy
Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?
Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus
Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti
Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)
Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)
Video: Ajoterveyden arviointi (kesto 5:06 min)
Video: Muistikoordinaattorin rooli (kesto 3:53 min)
Niskakipu (aikuiset)
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (27.3.2017, PowerPoint -esitys)
Lomake: NDI-FI-kysely (niskakipuindeksi)
Video: Niskakivun diagnostiikasta ja hoidosta – tietoa Käypä hoito -suosituksen päivityksestä (kesto 4:34 min)
Nivelreuma
Implementointisuunnitelma
Interaktiivinen taulukko: Nivelreuman luokittelukriteerit (ACR/EULAR) 2010
Olkapään jännevaivat
Videot: Olkapään kliininen tutkiminen (kestot 0:26–2:48 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
Videot: Olkanivelen ja lapaluun tukilihasten spesifejä harjoitteita (kestot 0:50–4:14 minuuttia; käyttö vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden)
TULES-vaivojen yleinen hoitoketju
Osteoporoosi
Kaavio: Osteoporoosin lääkehoidon aiheet
Luentomateriaali (24.4.2014, PowerPoint -esitys)
Parkinsonin tauti
Implementointisuunnitelma
Kaavio: Suositus hoidon aloittamisesta
Kaavio: Geenitesti Parkinsonin taudin diagnostiikassa
Polvi- ja lonkkanivelrikko
Luentomateriaali (13.12.2012, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Liike- ja liikuntaharjoittelu polvi- ja lonkkanivelrikossa
Psoriaasi
Potilasohje: Sisäiset lääkkeet (metotreksaatti, siklosporiini, asitretiini) ihopsoriaasin hoidossa
Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)
Video: Jäljennösten ja indeksin otto
Video: Stabilisaatiokiskon suuhun sovitus
Päänsärky (lapset)
Potilasohje: Päänsärkypäiväkirja (Lähde: Suomen Migreeniyhdistys ry)
Raskauden ehkäisy
Luentomateriaali (21.12.2015, PowerPoint -esitys)
Video: Raskauden ehkäisy (kesto 3:20 minuuttia)
Raskaudenkeskeytys
Luentomateriaali (6.2.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys imukaavinnalla
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto alle 9 viikkoa, osittainen kotitoteutus)
Potilasohje: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (kesto raskauden alle 12 viikkoa, sairaalassa)
Potilasohje: Raskaudenkeskeytys (raskauden kesto yli 12 viikkoa)
Raskausdiabetes
Liikuntaohjeita raskaana oleville (kohdassa "Asiakkaille")
Luentomateriaali (26.6.2013, PowerPoint -esitys)
Runsaat kuukautisvuodot
Ruoka-allergia (lapset)
Luentomateriaali (12.3.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Imettävän äidin maidoton ruokavalio
Potilasohje: Kala-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Kananmuna-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maapähkinä-allergisen ruokavalio
Potilasohje: Maitoallergisen ruokavalio
Potilasohje: Vehnäallergisen ruokavalio
Video: Maitoa-allergian diagnostiikka (kesto 2:17 minuuttia)
Video: Maidon eliminaatiodieettiä ei suositella imettävälle äidille (kesto 1:57 minuuttia)
Video: Ruoka-allergian altistuskokeet (kesto 1:24 minuuttia)
Video: Mitä yleislääkärin tulee tietää komponenttidiagnostiikasta (kesto 2:02 minuuttia)
Sepsis (aikuiset)
Luentomateriaali (2.1.2014, PowerPoint -esitys)
Siedätyshoito
Potilasohje: Kielenalussiedätyshoito
Potilasohje: Pistossiedätyshoito
Skitsofrenia
Laatuindikaattori: Skitsofrenian hoito
Luentomateriaali: Diagnosointi ja tutkimukset (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
Luentomateriaali: Hoito ja kuntoutus (14.2.2013, PowerPoint -esitys)
Stabiili sepelvaltimotauti
Luentomateriaali (13.4.2015, PowerPoint -esitys)
ST-nousuinfarkti
Luentomateriaali (29.3.2012, PDF)
Sukupuolitaudit
Luentomateriaali (30.6.2010, PowerPoint -esitys)
Suusyöpä
Luentomateriaali (20.9.2013, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet
Potilasohje: Kotihoito-ohjeet suun punajäkälää sairastaville potilaille
Video: Suun limakalvojen tutkiminen (kesto 5:42 minuuttia)
Sydämen vajaatoiminta
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (27.3.2017, PowerPoint -esitys)
Syömishäiriöt
Internetpohjainen itsehoito-ohjelma: Irti ahminnasta (Lähde: Mielenterveystalo)
Luentomateriaali (9.2.2015, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Ruokapäiväkirja
Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
Verkkokurssi: Tupakasta vieroitus: riippuvuuden hoito ja motivoiva haastattelu (20.1.2012, Duodecimin verkkokurssit)
Unettomuus
Implementointisuunnitelma
Luentomateriaali (10.2.2016, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Uni-valvepäiväkirja
Video: Unettomuus-suosituksen keskeiset asiat
Viisaudenhammas
Luentomateriaali (10.9.2014, PowerPoint -esitys)
Potilasohje: Viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkihoito
Virtsankarkailu (naiset)
Potilasohje: Lantionpohjan lihasten omatoiminen harjoittelu
Potilasohje: Virtsarakon kouluttaminen pakkoinkontinenssin hoidossa
Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma)
Implementointisuunnitelma
Potilasohje: Ranteen liikeharjoitukset (PDF)
Potilasohje: Ranteen liikeharjoitukset (diasarja)
Video: Rannemurtuma (kesto 3:41 minuuttia)
Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito
Interaktiivinen vuokaavio: Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen
Luentomateriaali (23.5.2013, PowerPoint -esitys)
Video: Perusgastroskopia (kesto 0:59 minuuttia)
Video: Fundoplikaatioleikkaus (kesto 5:21 minuuttia)
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Sen ydinsanoma huomioidaan ennenaikaista synnytystä käsittelevässä Käypä hoito -suosituksessa.
Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista tiistaina 6.6.2017.
/image/journal/article?img_id=172212&t=1490857961247Käypä hoito -suositukset ja -potilasversiot ovat huoltokatkon aikana normaalisti käytettävissä Terveysportissa Lääkärin tietokannoissa ja Terveyskirjastossa. Pahoittelemme huoltotöistä aiheutunutta haittaa. /image/journal/article?img_id=74817&t=1412082979058
Seuraava Käypä hoito -työryhmien jäsenille järjestettävä Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpaja eli NAK-paja pidetään keskiviikkona 4.2.2015 klo 15.30-18.30 Käypä hoito -toimistolla.
Lue lisää ja ilmoittaudu
NAK-paja
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Crohnin tauti Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan.
Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista torstaina 31.8.2017.
/image/journal/article?img_id=180602&t=1498045007046Käyttöoikeudet
Käypä hoito -suosituksia tehdään julkisin varoin. Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien hoidon ja diagnostiikan vaikuttavuudesta. Tavoitteena on laatia ja ylläpitää sekä levittää näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia ja tukea tällä tavoin terveydenhuollon ammattilaista hoitopäätöstä tehtäessä.
Käypä hoito -suositus on Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin rekisteröity tavaramerkki.
Osittainenkin lainaaminen kaupallisiin tarkoituksiin ilman lupaa on kielletty. Käypä hoito -suosituksista on hyvän tavan mukaisesti lupa ottaa lainauksia ei-kaupallisiin tarkoituksiin niiden edellyttämässä laajuudessa, kuitenkin niin, että lähde on ilmoitettava.
Jos suosituksen yhteydessä halutaan markkinoida tiettyä tuotetta, kaupalliset tiedotteet liitetään suosituksen loppuun. Käypä hoito -logo tai tavaramerkki ei saa näkyä samalla alustalla kaupallisten logojen tai tietyn lääkemerkin kanssa, esimerkiksi esitteessä tai PowerPoint-esityksessä.
Lupa-asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä toimituspäällikkö Raija Sipilään (etunimi.sukunimi@duodecim.fi). Katso myös ohjeet linkittämiseen, viittaamiseen ja uudelleenjulkaisuun.
Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa kroonisen alaraajahaavan diagnostiikkaa, hoitoa ja hoidon porrastusta. Tuoreessa päivityksessä mm. haavapotilaan ravitsemus on huomioitu aiempaa laajemmin.
Krooninen alaraajahaava on yleinen ja väestön ikääntymisen myötä yleistyvä ongelma, jonka hoidon tulee kohdistua haavan syyn korjaamiseen. Huolellinen kliininen tutkimus on diagnostiikan kulmakivi.
Avaa päivitetty Käypä hoito -suositus.
/image/journal/article?img_id=47512&t=1397202056485
Hoitosuositustyön prosessikaaviot
Käypä hoito -suosituksen laatimisen prosessit on kuvattu prosessikaavioin.
 | Käypä hoito -suosituksen laatimisen prosessikuvaus ja sen osaprosessit |
Juuri päivitetty Käypä hoito -suositus Parkinsonin tauti päätyy suosittamaan ensilinjan hoidoksi alle 60-65-vuotiaille dopamiiniagonisteja tai MAO B:n estäjiä. Tätä vanhemmilla hoito voidaan aloittaa suoraan myös levodopalla. Keskivaiheen taudin hoidossa levodopan ohella hyödyllisiä lääkkeitä ovat dopamiiniagonistit, COMT:n estäjä, apomorfiini-injektiot ja mahdollisesti myös MAO-B:n estäjät.
Edenneessä taudissa voidaan käyttää syväaivostimulaatiota (DBS), duodenaalista levodopainfuusiota tai apomorfiini-infuusiota (ei vielä myyntilupaa Suomessa), mikäli asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta esiintyy vaikeita tilanvaihteluita ja häiritseviä tahattomia liikkeitä.
Omatoimiseen liikuntaan tulisi ohjata heti diagnoosin varmistuttua. Kuntoutuksella voidaan parantaa kävelynopeutta, askelpituutta ja tasapainon hallintaa, vähentää kaatumisia ja parantaa puheäänen voimakkuutta. Etenevässä sairaudessa kuntoutuksen tulos ei kuitenkaan ole pysyvä, vaan harjoittelua tulee toistaa toimintakyvyn säilyttämiseksi.
Lue lisää: Parkinsonin tauti
/image/journal/article?img_id=117302&t=1446101049741Hoitoketjut ja oppaat käyttöönoton tukena
Hoitoketjut
Hoitoketju (alueellinen hoito-ohjelma) on ohje tiettyä sairautta potevien hoidon ja siihen liittyvän työnjaon järjestämiseksi tietyllä alueella. Hoitoketjuja laadittaessa Käypä hoito -suosituksia käytetään niiden perustana.
Terveydenhuollon ammattilaisten käytössä oleva Terveysportti-portaali sisältää satoja alueellisten hoitoketjujen kuvauksia.
Oppaat
 | Hoitosuosituksesta hoitoketjuksi - opas hoitoketjun laatimiseen ja toimeenpanoon |
 | Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien hoitoketjuopas |
 | Hoitosuositusten toimeenpano |
Julkisuudessa on viime päivinä esitetty mielipiteitä liikunnan merkityksestä depression ehkäisyssä ja hoidossa. Aihetta käsitellään kahdessa Käypä hoito -suosituksessa (Liikunnan Käypä hoito -suositus ja Depression Käypä hoito -suositus).
Depressio-suosituksessa liikuntaa lähestytään depression ja sitä sairastavan henkilön näkökulmasta. Sen mukaan kohtalainen määrä liikuntaa edistää yksilötasolla mielenterveyttä ja voi vähentää depression vaaraa. Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä liikunnasta yksin tai ryhmässä, joten sitä voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, ellei lääketieteellisiä esteitä ole. Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa.
Liikunta-suositus lähtee liikkeelle liikunnan suotuisista vaikutuksista useissa terveysongelmissa ja niiden ehkäisyssä. Sen mukaan liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien, mukaan lukien depressio, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Vähän liikkuvat sairastuvat useammin depressioon kuin paljon liikkuvat. Liikunta lieventää depression oireita ainakin osalla niistä kärsivistä.
Depression pääasiallisia hoitoja ovat psykoterapiat ja masennuslääkkeet. Säännöllinen liikunta tekee hyvää, ja myös depressiosta kärsivä henkilö voi harjoittaa sitä omien tuntemustensa mukaisesti oman terveytensä ja hyvinvointinsa tukemiseksi. Varsinaisena depression hoitona liikunnasta tarvitaan vielä lisää tutkimusta esimerkiksi sen selvittämiseksi, kenelle se sopii hoidoksi, millä tavoin sitä on parasta harjoittaa ja miten se parhaiten on yhdistettävissä muihin hoitoihin.
Jorma Komulainen
Käypä hoito -suositusten päätoimittaja
Tietoa päätöksentuesta (EBMeDS)
Käypä hoito -suositukset ovat mukana EBMeDS-päätöksentukipalvelussa, joka yhdistää potilaskertomuksen henkilön tilaa kuvaavat tiedot hoidossa tarvittavaan lääketieteelliseen tietoon. Lisää tietoa päätöksentuesta EBMeDS-sivustolla.
Kiitos kaikille uudistuvan Käypä hoito -sivuston online-käytettävyystestiin osallistuneille! Saimme testaajilta arvokasta palautetta uudistuvasta sivustosta ja löysimme muutamia kehityskohteita. Testaajien kesken arvoimme vapaavalintaisen kirjan Kustannus Oy Duodecimin valikoimasta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
Uudistuvaan sivustoon voit vielä tutustua osoitteessa beta.kaypahoito.fi ja antaa palautetta sivuston palautelomakkeen kautta. Uudistunut Käypä hoito -sivusto julkaistaan viikolla 17.
/image/journal/article?img_id=50085&t=1397633803338
Vuonna 2014 julkaistun Lasten alahengitystieinfektiot Käypä hoito -suosituksen jälkeen on julkaistu 2 tasokasta tutkimusta, englantilainen Sabre-tutkimus (Everard 2014) ja hollantilainen (Teunissen 2014) tutkimus, joiden perusteella hypertonisen keittosuolan käyttöön bronkioliitissa tulee tässä vaiheessa suhtautua varauksellisesti.
Työryhmä on päivittänyt Lasten alahengitystieinfektiot Käypä hoito -suosituksen tältä osin ja pitää tässä vaiheessa hypertonisen keittosuolan käyttöä bronkioliitissa ilmeisesti hyödyttömänä.
Lue lisää: Alahengitystieinfektiot (lapset)
/image/journal/article?img_id=108402&t=1435668295977Lasten päänsäryn Käypä hoito -suosituksessa lasten migreenin diagnostiikka on päivitetty vastaamaan tarkastettua kansainvälistä suositusta.
Lasten päänsäryn lääkkeettömäksi hoidoksi ovat vakiintuneet asianmukainen potilaan tuki ja informointi päänsärystä, sen hoito- ja itsehoitokeinoista ja myös pois suljetuista sairauksista kivun taustalla. Lasten migreenin kohtaushoidossa parasetamoli ja ibuprofeeni suun kautta annettuina ovat ensisijaislääkkeitä.
Lue lisää: Päänsärky (lapset)
/image/journal/article?img_id=118614&t=1447317968517Sidonnaisuuksien ilmoittaminen
Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Käypä hoito -suosituksia tehtäessä koskee suositustyöryhmän jäseniä ja Käypä hoito -toimittajia. Kansainvälisten läpinäkyvyysperiaatteiden mukaisesti Käypä hoito -suositusten tekijöitä pyydetään ilmoittamaan edeltävien kolmen vuoden ajalta sellaiset taloudelliset tai muut merkittävät sidonnaisuudet, joilla voisi olla merkitystä hoitosuosituksen sisältöön. Sidonnaisuudet ilmoitetaan kansainvälisellä ICMJE-lomakkeella.
Työryhmien jäsenten sidonnaisuustiedot ilmoitetaan suositusten verkkoversioiden lopussa. Toimittajien sidonnaisuustiedot ilmoitetaan sekä suositusten verkkoversioiden lopussa että Käyvän hoidon verkkosivuilla toimituksen yhteystiedoissa.
Sidonnaisuustiedot kerää Käypä hoito -sihteeri Karin Torp (etunimi.sukunimi@duodecim.fi).
Käypä hoito -suositukset ja niiden laatijoiden sidonnaisuudet
Julkisuudessa nousee aika ajoin esille epäily siitä, että Käypä hoito -suositusten laatijoiden sidonnaisuudet lääketeollisuuteen vääristäisivät suositusten sisältöä. Tunnistamme riskin ja teemme parhaamme suositustemme luotettavuuden puolesta.
Keinojamme varmistaa Käypä hoito -suositusten luotettavuus ovat:
- Suositusaiheet valitsee Duodecimin verkostovaliokunta, jossa on laaja terveydenhuollon eri toimijoiden edustus.
- Suositus laaditaan määritellyn prosessin mukaisesti. Prosessi on kuvattu Hoitosuositustyöryhmien käsikirjassa, joka on avoimesti saatavilla sivuiltamme
- Suosituksen tärkeimmät kohdat perustellaan näytönastekatsauksilla, jotka ovat arvioituja yhteenvetoja tieteellisistä tutkimuksista.
- Koko hoitosuositustyöryhmä hyväksyy näytönastekatsaukset ja hoitosuosituksen.
- Ennen hoitosuosituksen julkaisemista se käy lausuntokierroksella, josta saadut kommentit hoitosuositustyöryhmä käsittelee.
- Työryhmien jäsenten sidonnaisuudet käydään läpi työryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Hoitosuosituksen valmistumisvaiheessa kaikilta kerätään ICMJE-lomakkeen mukaisesti sidonnaisuusilmoitukset viimeisen kolmen vuoden ajalta. Ilmoitukset julkaistaan Käypä hoito -suosituksen verkkoversiossa.
Olemme keränneet ja julkaisseet sidonnaisuusilmoitukset vuodesta 2001 lähtien. Noudatamme ilmoituksissa kansainvälisesti käytettyä ICMJE-lomaketta. Ilmoituksissa on eritelty sidonnaisuuksien muodot, kuten luento- ja asiantuntijapalkkiot, koulutusmatkat, tutkimusapurahat ja osakeomistukset. Meillä ei ole mahdollisuutta varmistaa ilmoitusten oikeellisuutta, mutta pyrimme siihen keskustelemalla sidonnaisuuksista koko työryhmän kesken. Pidämme myönteisenä sitä, että Lääketeollisuus ry julkaisee terveydenhuollon ammattihenkilöille ja organisaatioille antamansa palkkiot ja tuen, rahasummat mukaan lukien.
Pyrimme kokoamaan hoitosuositustyöryhmät niin, että mukana ovat korkeatasoiset asiantuntijat, jotka edustavat kussakin suosituksessa tarpeellisia lääketieteen erikoisaloja ja ammattiryhmiä. Kokemuksemme mukaan suurella osalla tällaisista asiantuntijoista on vähäisiä taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka eivät estä heidän osallistumistaan hoitosuositustyöryhmän työhön. Emme valitse työryhmiin päätoimisesti lääketeollisuuden palveluksessa olevia henkilöitä. Jääviyttä osallistua suosituksen laatimiseen harkitsemme silloin, jos henkilö toimii terveydenhuollon yrityksen johdossa tai hänellä on merkittävä taloudellinen intressi hoitosuosituksessa käsittelevästä asiasta. Merkittävän taloudellisen intressin kohdistuessa tiettyyn suosituksen osaan, harkitsemme jääviyttä sen osan laatimisessa. Harkinnan jääviydestä tekee työryhmä ja epäselvissä tapauksissa työryhmä yhdessä Käypä hoito -päätoimittajan kanssa.
Suomen kielessä käytetty sidonnaisuus-termi synnyttää mielikuvan sidoksesta, josta seuraa toisen osapuolen edun ajaminen. Asiantuntijoiden sidonnaisuuksissa on useasti kuitenkin kyse yhteistyön tekemisestä esimerkiksi tutkimuksiin nojautuvan suosituksen levittämisessä terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Tällöin asiantuntijat saavat palkkion esimerkiksi luentotilaisuuden alustuksesta tai oppimateriaalin valmistamisesta. Lääkärin työn ensisijainen tavoite on toimia potilaan parhaaksi. Tämä pitää paikkansa myös Käypä hoito -suositustyöryhmien jäsenten kohdalla.
Lapset lihovat entistä useammin niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä maissa. Käypä hoito -suosituksessa käsitellään lasten lihavuuden toteamista, ehkäisemistä ja hoitoa.
Osaatko kohdata tämän hienotunteisuutta ja kommunikaatiotaitoja vaativan ongelman? Entä tiedätkö, millaiset menetelmät ovat vaikuttavia lasten lihavuuden hoidossa? Opiskele ja testaa taitojasi verkkokurssin avulla!
Käypä hoito -suositukseen pohjautuva Lasten lihavuus -verkkokoulutus on suunnattu lihavia lapsia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Kurssin asiantuntijoina ovat toimineet ravitsemusasiantuntija Laura Suojanen, ravitsemusterapeutti Tuula Heikkinen ja lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Jorma Komulainen.
Tutustu verkkokoulutukseen Duodecimin Oppipiportti-palvelussa.
/image/journal/article?img_id=13592&t=1385548736435Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
KÄYPÄ HOITO
15.4.2014
Suomessa arvioidaan tapahtuvan vuosittain 30 000 - 40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luun haurastuminen. Osteoporoottisen luunmurtuman saaneilla on muuhun väestöön nähden kaksin-nelinkertainen riski saada uusi murtuma. Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen tuoreessa päivityksessä kerrotaan miten osteoporoosia tulisi ehkäistä ja keitä pitäisi hoitaa ja millä tavoin.
Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun heikentyminen altistaa murtumalle. Käypä hoito -suosituksella pyritään parantamaan osteoporoosin diagnostiikkaa ja luomaan maahamme yhtenäinen käytäntö osteoporoosin ehkäisyä ja hoitoa varten.
Luukudos uusiutuu koko elämän ajan. Luun määrä kasvaa 20 - 30 ikävuoteen saakka ja säilyy melko muuttumattomana 40 ikävuoteen asti. Sen jälkeen luun määrä pienenee ja naisilla pienentyminen kiihtyy vaihdevuosien myötä. Luun häviäminen nopeutuu elämänkaaren loppupäässä sekä miehillä että naisilla. Osteoporoosin aiheuttamat luunmurtumat johtavat toimintakyvyn laskuun, elämänlaadun huononemiseen ja vakavimmillaan pysyvään laitoshoitoon ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Siksi osteoporoosia ja luun heikentymisestä johtuvia luunmurtumia tulisi ehkäistä ennalta.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistys ry:n ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2000 laaditun ja vuonna 2006 päivitetyn Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa tiedotustilaisuuden aikaan Internetissä, osoitteessa www.käypähoito.fi
Tervetuloa tiedotustilaisuuteen kuulemaan miten osteoporoosia tulisi ehkäistä ja hoitaa:
Tiistaina 29.4. klo 10 -11.30
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Kalevankatu 11 A, Helsinki
Neuvotteluhuone, 1 krs.
Osteoporoosi ja siihen liittyvät Käypä hoito -suositukset
Käypä hoito -päätoimittaja, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Jorma Komulainen, Duodecim
Osteoporoosin ennaltaehkäisy ja hoito: Suosituksen ydinasiat
Suositusryhmän puheenjohtaja, dosentti, sisätautien, endokrinologian ja geriatrian erikoislääkäri, lääketurva- ja -informaatioyksikön päällikkö Leo Niskanen, Fimea
Kenelle luulääkettä?
LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, tietojärjestelmälääkäri Anna-Mari Koski, Keski-Suomen keskussairaala
Tervetuloa tiedotustilaisuuteen!
Pyydän ystävällisesti ilmoittamaan osallistumisestanne viimeistään pe 25.4.
Tuula Vainikainen
Käypä hoito -tiedottaja, 045 6719558
tuula.vainikainen (at) duodecim.fi
Lisätietoja:
- Päätoimittaja Jorma Komulainen, puh. 050 591 2526, sposti: etunimi.sukunimi (at) duodecim.fi
- Suositustyöryhmän pj, dosentti Leo Niskanen puh. 029 522 3340, etunimi.sukunimi (at) fimea.fi, (matkoilla 24.4. saakka)
- LT Anna-Mari Koski, puh. (014) 269 1811, sposti: etunimi.sukunimi (at) ksshp.fi
/image/journal/article?img_id=55602&t=1398756863218
Olemme uudistamassa Käypä hoito -suositusten potilasversioita, jotka ovat suositusten pohjalta kirjoitettuja yleiskielisiä tiivistelmiä.
Tavoitteemme on, että ne palvelisivat käyttäjiä mahdollisimman hyvin, ja siksi haluaisimme kysyä Sinun mielipidettäsi: millaisia potilasversioiden tulisi olla?
Pääset vastaamaan kyselyyn tämän linkin takaa. Palautteesi on meille tärkeää!
Kyselyn täyttäminen vie aikaa noin 10–15 minuuttia. Vastaajien kesken arvomme yhden omavalintaisen kirjan Kustannus Oy Duodecimin valikoimasta. Vastaukset käsitellään nimettöminä, ja kyselyn tulokset julkaistaan Käypä hoito -sivustolla.
/image/journal/article?img_id=107002&t=1434958541344Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Finohta (THL) ja Käypä hoito (Duodecim) järjestivät 14.5.2014 työpajan eri potilasjärjestöjen edustajille ja muille yhteistyökumppaneille.
Työpajassa keskusteltiin potilasnäkökulman huomioimisesta terveydenhuollon menetelmien arviointityössä ja hoitosuositusten laadinnassa.
Lue lisää:
KHNyt 2/2014: Potilasnäkökulmatyöpaja: Potilailla on paljon kerrottavaa, kunhan joku vain kuuntelee
Fimean uutinen työpajasta
/image/journal/article?img_id=64102&t=1403079539147
Aivoinfarkti on Suomessa neljänneksi yleisin kuolinsyy. Se on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus. Juuri päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa esitellään aivoinfarktin uutena hoitomuotona valtimonsisäinen mekaaninen hoito (trombektomia), jonka vaikuttavuudesta on nyt tutkimuksissa saatu vahvaa näyttöä.
Aivoinfarkti tarkoittaa puutteellisen verenvirtauksen aiheuttamaa aivokudoksen pysyvää vauriota. Sen tärkeimpiä riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, ylipaino, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja liikkumattomuus. Suurin osa aivoinfarkteista olisi ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla.
Päivitetyn Aivoinfarkti ja TIA Käypä hoito -suosituksen yksi keskeinen tavoite on vähentää aivoinfarktin esiintyvyyttä ja sen aiheuttamaa inhimillistä ja taloudellista vahinkoa.
– Aivoverenkiertohäiriötä epäiltäessä tulee heti soittaa hätänumeroon 112, vaikka kyseessä olisi vain kohtausmainen TIA, korostaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Perttu Lindsberg. Kiireellinen ambulanssikuljetus neurologiseen arvioon akuuttisairaalan päivystyspoliklinikkaan nopeuttaa hoitoa.
Aivoinfarktissa laskimonsisäinen liuotushoito 4,5 tunnin sisällä parantaa potilaan ennustetta. Käypä hoito ‑suosituksessa todetaan, että hoidon edellyttämä neurologinen arvio voidaan tarvittaessa toteuttaa turvallisesti myös videoneuvotteluna.
Päivitetyssä suosituksessa esitelty uusi, valtimonsisäinen mekaaninen hoito liuotushoidon lisänä tai sen tilalla on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi hoitomuodoksi. Siinä suuren aivovaltimon tukos poistetaan tarkoitukseen suunnitelluilla erikoiskatetreilla. Hoitomuoto voi olla vaihtoehto myös niissä tilanteissa, joissa potilas pääsee liuotushoitoon liian myöhään tai sitä ei voida antaa lisääntyneen verenvuotoriskin takia. Trombektomia tulee suorittaa pääsääntöisesti 6 tunnin sisällä oireista.
Trombektomia-hoitojen laajamittainen käyttöönotto korostaa neurologisen ja radiologisen asiantuntemuksen sekä sairaaloiden välisten etäkonsultaatioiden merkitystä sairaalapäivystysten etulinjassa.
– Laskimonsisäisen liuotushoidon merkitys ei todennäköisesti vähene tulevaisuudessa, koska suurin osa aivoinfarkteista on muita kuin valtasuonen tukoksia. Mutta jo liuotustilanteessa on linjattava, tarvitaanko trombektomia-arviota, jotta mahdollinen valtasuonen tukos saadaan nopeasti avatuksi, toteaa Lindsberg.
Noin 50–70 % aivoinfarktin sairastaneista toipuu päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi jo kolmen kuukauden kuluessa. Mahdollisimman varhain aloitettu, moniammatillinen ja suunnitelmallinen kuntoutus edistää aivoinfarktipotilaiden toipumista ja lisää itsenäistä toimintakykyä.
Lisätietoja:
neurologian professori, Käypä hoito työryhmän puheenjohtaja, Perttu Lindsberg, p. 050 428 6384 perttu.lindsberg[at]hus.fi
viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 741 8654, anu.koivusipila[at]duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä on laatinut Aivoinfarkti ja TIA Käypä hoito ‑suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi
/image/journal/article?img_id=156904&t=1478066762839Syömishäiriöiden hoito tulisi toteuttaa ensisijaisesti avohoitona. Varhainen puuttuminen parantaa todennäköisesti ennustetta. Ravitsemustilan korjaaminen, tiedollinen ohjaus ja terapeuttinen lähestymistapa ovat hoidon kulmakiviä. Läheisten tukeminen aloitetaan heti hoidon alussa.
Syömishäiriöt ovat nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla yleisiä mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen. Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Tavallisin epätyypillinen syömishäiriö on ahmintahäiriö (binge eating disorder, BED).
Syömishäiriöiden hoitomuodot Suomessa vaihtelevat. Osaaminen ja moniammatillisuus ovat olennaisia tekijöitä, vaikka hoito voidaan järjestää monin eri tavoin monen eri ammattiryhmän toimesta. Tuore suositus linjaa hoitoa valtakunnallisella tasolla, ja helpottaa alueellisten hoitopolkujen suunnittelua. Suosituksessa on huomioitu nyt myös aikuisten syömishäiriöt.
Pienikin puuttuminen voi auttaa
– Syömishäiriön tunnistaminen varhaisessa vaiheessa todennäköisesti lyhentää sairastamisaikaa ja parantaa ennustetta. Jo pieni puuttuminen syömishäiriöepäilyssä voi normalisoida tilanteen. Terveydenhuollon ammattilaiset, opettajat ja urheiluvalmentajat ovat siinä mielessä avainasemassa. Pienenkin epäily vuoksi kannattaa selvittää asiaa vaikka ihan parilla suoralla kysymyksellä, sanoo suositustyöryhmän jäsen LT, yleislääkäri Ulla Salonen.
Suosituksessa on esitelty SCOFF-syömishäiriöseula, joka sopii hyvin seulontaan koulu- ja perusterveydenhuollossa. Seulontakysymykset ovat helposti ja nopeasti toteutettavissa, varsinaiseen diagnoosiin tarvitaan kuitenkin tarkempia tutkimuksia.
Avohoitoa suositellaan
Moni syömishäiriötä sairastava paranee ilman erityistason hoitoa. Hoitopaikka ei tutkimusten mukaan vaikuta syömishäiriön ennusteeseen.
– Syömishäiriöiden hoito tulisi toteuttaa pääosin avohoitona. Perheen ja läheisten mukana olo hoidossa on tärkeää. Avohoitoa voidaan tarvittaessa täydentää hoitojaksoilla päiväsairaalassa, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, erikoistutkija Jaana Suokas.
Hoidossa keskitytään ensin ravitsemustilan korjaamiseen. Potilaan oma valmius paranemiseen ja käyttäytymistapojen muutokseen on merkittävää hoidon onnistumisen kannalta. Psykoedukaatio eli tiedon jakaminen sairaudesta, syömisen lainalaisuuksista ja nälkiintymisen seuraamuksista on olennainen osa hoitoa. Koska kyse on psyykkisestä häiriöstä, ovat terapeuttiset ja psykososiaaliset lähestymistavat keskeisiä.
Suomessa toimii Syömishäiriöliitto SYLI ry, joka edustaa syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään. Liiton tehtävänä on lisätä kokemukseen perustuvaa syömishäiriötietoutta.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2009 laaditun Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.käypähoito.fi
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, erikoistutkija Jaana Suokas, p. 050 428 6561, jaana.suokas@hus.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
/image/journal/article?img_id=84602&t=1418800772783
Vastikään päivitetyn alaselkäkipua käsittelevän Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on edistää selkäkipupotilaan toimintakyvyn mahdollisimman hyvää palautumista.
Kun vakavat tilat on suljettu pois, on hoidon tavoitteena vähentää sekä potilaan kokemaa kipua että kipuun liittyviä toiminnan ja osallistumisen rajoitteita. Silloin, kun alaselkäkivut ovat kestäneet pitkään, terveydenhuollon ammattilaisten ei tarvitse edellyttää itseltään kykyä parantaa potilas. Potilasta pyritään auttamaan seuraavin keinoin: näyttöön perustuva tieto taudin ennusteesta, aktiivisuuteen rohkaiseva asenne ja kipua lievittävä sekä työ- ja toimintakykyä parantava hoito ja kuntoutus.
Lue lisää: Alaselkäkipu
/image/journal/article?img_id=72704&t=1410339242792
Epilepsian hoidon tavoitteena on potilaan kohtauksettomuus ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
Uusia lääkkeitä on tullut käyttöön erityisesti paikallisalkuisen epilepsian hoitoon. Vaikean epilepsiaa sairastavia potilaita, joita ei voida auttaa epilepsiakirurgian keinoin, voidaan hoitaa myös vagushermo- tai syväaivostimulaatiohoidolla. Epilepsian vaikutusta toiminta- ja työkykyyn arvioidaan diagnoosivaiheesta lähtien tapauksittain ja myöhemmin tarpeen mukaan.
Lue päivitetty Käypä hoito -suositus tästä linkistä.
/image/journal/article?img_id=47522&t=1397202079031Seuraavassa Käypä hoito -työryhmien jäsenille järjestettävässä näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpajassa eli NAK-pajassa tiistaina 30.9.2014 klo 15.30-18.30 on vielä muutama paikka vapaana.
Lue lisää ja ilmoittaudu
NAK-paja 30.9.
Kiitos kaikille Käypä hoito -sivuston potilasversioiden kehittämistä koskevaan kyselyyn osallistuneille!
Saimme vastaajilta arvokasta palautetta ja ideoita potilasversioiden kehittämiseen. Koostamme vastauksista raportin, joka julkaistaan syksyn aikana käypähoito.fi-sivustolla.
Vastaajien kesken arvoimme vapaavalintaisen kirjan Kustannus Oy Duodecimin valikoimasta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
/image/journal/article?img_id=107407&t=1435064368591Käypä hoito -työryhmien jäsenille järjestettävä Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpaja eli NAK-paja pidetään keskiviikkona 25.11.2015 klo 15.30-18.30 Lääkäriseura Duodecimin kokoustilassa, Kalevankatu 11 A 2. krs, 00100 HKI.
Lue lisää ja ilmoittaudu
NAK-paja
Käypä hoito -työryhmien jäsenille järjestettävä Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpaja eli NAK-paja pidetään keskiviikkona 25.11.2015 klo 15.30-18.30 Lääkäriseura Duodecimin kokoustilassa, Kalevankatu 11 A 2. krs, 00100 HKI.
Lue lisää ja ilmoittaudu
NAK-paja
Käypä hoito -työryhmien jäsenille järjestettävä Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpaja eli NAK-paja pidetään keskiviikkona 17.2.2016 klo 15.30-18.30 Lääkäriseura Duodecimin kokoustilassa, Kalevankatu 11 A 2. krs, 00100 HKI.
Lue lisää ja ilmoittaudu
NAK-paja
Järjestämme kaksi Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpajaa eli NAK-pajaa Käypä hoito -työryhmien jäsenille:
15.11.2016 klo 15.30–18.30
15.2.2017 klo 15.30-18.30
Pajat pidetään Lääkäriseura Duodecimin kokoustilassa, Kalevankatu 11 A 2. krs, 00100 Helsinki.
/image/journal/article?img_id=155306&t=1476873047372Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpaja eli NAK-paja Käypä hoito -työryhmien jäsenille:
ke 15.2.2017 klo 15.30–18.30
Paja pidetään Lääkäriseura Duodecimin kokoustilassa, Kalevankatu 11 A, 2. krs, 00100 Helsinki.
/image/journal/article?img_id=158602&t=1479987022320Valitse viisaasti -suositukset
Käypä hoito ‑suositusten rinnalle on laadittu ensimmäiset "do-not-do"-suositukset siitä, mitä toimenpiteitä hoidon yhteydessä ei kannata tehdä. Suositusten tarkoituksena on ohjata välttämään interventioita, joilla ei ole vaikuttavuutta, joiden vaikuttavuus suhteessa riskeihin ja haittoihin on epäedullinen tai joiden kustannusvaikuttavuus on huonompi kuin vaihtoehtoisten interventioiden.
Duodecimin verkkopalveluissa tehdään huoltotöitä torstaina 30.3.2017 klo 20–22 välisenä aikana. Tänä aikana palveluissa saattaa esiintyä lyhyitä minuutin katkoksia. Lisäksi Käypä hoito -sivustolla ja ekstraneteissä tulee olemaan noin 15 minuutin käyttökatko uudelleenkäynnistyksestä johtuen.
Lauantaina 1.4.2017 klo 0.00–2.00 välisenä aikana palveluissa saattaa myös esiintyä lyhyitä katkoksia huoltotöiden vuoksi.
Pahoittelemme häiriötä!
/image/journal/article?img_id=172502&t=1491204136541
Duodecimin verkkopalveluissa tehdään huoltotöitä torstaina 27.4.2017 klo 20–23 välisenä aikana.
Käypä hoito -sivustolla tulee olemaan noin 30 minuutin ja ekstraneteissä noin 15 minuutin käyttökatko huoltotöiden vuoksi.
Myös muihin Duodecimin verkkopalveluihin tulee lyhyitä katkoksia tänä aikana.
Pahoittelemme häiriötä!
/image/journal/article?img_id=175102&t=1493361013211Keskiviikkona 19. marraskuuta vietetään Maailman keuhkoahtaumapäivää.
Sydämen vajaatoiminta on voimakkaasti yleistyvä mutta vaikeasti tunnistettava vakava oireyhtymä. Se on seurausta muista sairauksista, joissa sydämen pumppauskyky heikkenee. Väestön ikääntyminen lisää sydämen vajaatoimintaa sairastavien määrää tulevaisuudessa merkitsevästi.
Sydämen vajaatoiminnan yleisimmät syyt ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja sydämen läppäviat. Vajaatoiminnan ennuste on parantunut lääkehoidon kehittymisen myötä, mutta koska oireyhtymä kehittyy sydänsairauksien loppuvaiheena, siihen sairastuneiden potilaiden kuolleisuus on edelleen hyvin suuri.
Mahdollisimman viiveetön ja oikea diagnoosi on potilaan ennusteen ja hyvän hoidon kannalta erittäin tärkeää, todetaan Sydämen vajaatoiminnan uudessa Käypä hoito -suosituksessa. Oireyhtymän tunnistaminen ja siihen liittyvien taustasyiden selvittäminen on kuitenkin vaikeaa ja kuluttaa terveydenhuollon resursseja. Lisäksi potilaat ovat usein monisairaita ja taudin kulku on yksilöllistä, mikä tekee hoidon suunnittelusta vaativaa.
Uudessa Käypä hoito suosituksessa tuodaan esille parantuneet mahdollisuudet saada tehokasta hoitoa sairauteen sekä omahoidon merkitys potilaan elämänlaadulle. Koska sydämen vajaatoiminta on oire jostakin muusta sairaudesta, sen hoidossa pyritään aina vaikuttamaan vaivan varsinaiseen aiheuttajaan.
– Monia potilaita ei ole tunnistettu sydämen vajaatoimintapotilaiksi, kertoo suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, HYKS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen ylilääkäri Jyri Lommi. Nyt valmistuneen Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on tehostaa taudinmääritystä ja hoitoa ja vähentää oireyhtymään liittyviä kuolemia ja sairaalahoidon tarvetta.
Jatkuva hoitosuhde ja omahoito parantavat elämänlaatua
Sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoidon eri vaiheet edellyttävät terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä. Oireyhtymän taudinmääritykseen ja taustasyiden selvittämiseen tarvitaan sydänsairauksiin perehtyneen lääkärin tai yksikön tutkimuksia. Lisäksi sydämen vajaatoiminnalle ovat tyypillisiä toistuvat pahenemisjaksot, jotka yleensä vaativat sairaalahoitoa. Hoitojaksojen välissä toimintakyky voi palautua hyvin, jopa pitkälle edenneessä sydämen vajaatoiminnassa.
– Terveydenhuollon tavoitteena tulee olla pysyvän hoitosuhteen ja seurannan järjestäminen vajaatoimintapotilaalle, korostaa Lommi. On tärkeää, että potilas tietää, mihin ja milloin hän voi olla yhteydessä, jos hänen voinnissaan tapahtuu muutoksia.
Omahoidon tukemisella voidaan parantaa potilaan ennustetta ja vähentää sairaalahoidon tarvetta. Terveellisen ruokavalion, liikunnan, tupakoimattomuuden ja mielen hyvinvoinnin on todettu parantavan vajaatoimintapotilaan elämänlaatua merkittävästi.
Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka syynä on elimistön tarpeisiin nähden riittämätön verenkierto sydämen pumppaustoiminnan vajauksen takia. Oireyhtymän taustalla on yleensä sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja sydämen läppäviat itsenäisesti esiintyvinä tai erilaisina yhdistelminä. Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, väsymys ja nilkkaturvotus. Potilaiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa, koska oireyhtymän esiintyvyys suurenee jyrkästi iän myötä ja vajaatoimintaa aiheuttavien sairauksien hoito on tehostunut, mikä pidentää potilaiden elinikää.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä on laatinut Sydämen vajaatoiminta Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.käypähoito.fi
/image/journal/article?img_id=166508&t=1487145589570
Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan olkapään jännevaivojen ensisijainen hoitomuoto on kuntoutus. Leikkaushoitoon ryhtymisessä tulisi olla nykyistä kriittisempi. Nykytiedon mukaan olkapään jännevaivojen taustalla on yleensä olkapään heikko lihashallinta, huono ryhti tai muut toiminnalliset seikat. Jänteen repeämien esiintyvyys kasvaa iän myötä.
– Olkapään jännevaivojen on aiemmin ajateltu syntyvän lähinnä mekaanisten tekijöiden, esimerkiksi jänteen ahtauden, seurauksena. Olkapään jännevaivojen tausta on kuitenkin hyvin pitkälle toiminnallinen eli lihaskunnon tai ryhdin heikkouteen liittyvä. Tästä seuraa myös merkittävä muutos suositeltaviin hoitoihin: rappeumaperäisissä jännevaivoissa tärkein hoitomuoto on kuntoutus sen sijaan, että vaivoja hoidettaisiin leikkaushoidolla, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, LT, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Vesa Lepola.
Leikkaushoito tulee harkittavaksi heti alkuvaiheessa, mikäli taustalla on merkittävä tapaturma. Muutoin hoito on ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu.
Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaperäinen tauti, jota nimitetään tendinopatiaksi. Tämä tarkoittaa jänteen ohentumaa, rispaantumista, ärtymistä. Edenneen rappeuman myötä tilanne voi kehittyä myös jänteen läpäiseväksi repeämäksi. Läpäisevä jännerepeämä voi tulla myös äkillisen tapaturman seurauksena.
Jännevaivojen riskiä lisäävät olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuneet olkavarren kohoasennot työssä tai vapaa-aikana. Kaatuminen tai muut tapaturmat voivat johtaa äkilliseen vaurioon. Jänne voi revetä pienemmälläkin kuormituksella, jos jänteen kestävyys on heikentynyt aiemman rappeuman pohjalta.
Olkapään jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu olkapään ja olkavarren yläosan seudussa. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman aleneminen. Samantyyppisiä oireita esiintyy muissakin olkapään sairauksissa, tarkempi diagnostiikka tapahtuu lääkärin vastaanotolla.
Hyvä lihaskunto ehkäisee vaivan kroonistumista
Vaurion syntyä ja oireiden pahenemista ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan ehkäistä vähentämällä liiallista mekaanista kuormitusta ja vahvistamalla jänteen kestokykyä lihasvoima- ja koordinaatioharjoittelulla. Fysioterapeutin ohjaaman harjoittelun avulla voidaan parantaa olkapään, lavan ja keskivartalon lihasvoimaa, asentoa ja hallintaa sekä pyrkiä palauttamaan olkanivelen normaali liikkuvuus.
Monia työn ja vapaa-ajan tehtäviä voidaan opetella tekemään kivuliasta liikettä välttäen esimerkiksi apuvälineiden avulla. Työtä voidaan mahdollisuuksien mukaan räätälöidä rasitukseltaan sopivaksi.
Monipuolinen liikunta jo kasvuiässä luo perustan liikuntaelinten rakenteiden kestävyydelle. Liikunta lisää kudosten kestävyyttä myös aikuisilla ja hidastaa iän myötä tapahtuvaa heikentymistä. Myös hyvä ryhti ja keskivartalon hallinta ovat olkapään optimaalisen toiminnan kannalta tärkeitä. Diabetes, lihavuus ja tupakointi suurentavat jännevaivojen riskiä.
Jännevaivat lisääntyvät iän myötä
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan olkapään vaivoista oli kärsinyt kuudesosa miehistä ja lähes neljäsosa naisista. Jännevaivoja oli noin kahdella prosentilla työikäisestä väestöstä. Olkapään jännevaivojen esiintyvyys alkaa lisääntyä noin 40. ikävuoden jälkeen. Läpäiseviä repeämiä on noin neljänneksellä 60-vuotiaista ja puolella 80-vuotiaista.
Suuri osa repeämistä on oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Noin puolet olkakivuista paranee 2–3 kuukauden aikana ilman erityisiä hoitoja. Vaiva voi kuitenkin kroonistua, ja jopa 40 prosentilla olkakipuisista oireet ovat kestäneet yli vuoden.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut olkapään jännevaivoja koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Lisätietoja:
Puheenjohtaja:
Vesa Lepola, LT, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia, vesa.lepola@uta.fi, p. 040 5877346
Muut työryhmän jäsenet:
Kokoava kirjoittaja:
Juha Paloneva, LT, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala, ortopedia
Jäsenet:
Marja-Liisa Huuskonen, LL, vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue, työlääketiede
Mauri Kallinen, LT, dosentti, ylilääkäri; OYS, lääkinnällinen kuntoutus
Jaro Karppinen, LT, dosentti, professori; Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto, fysiatria
Kimmo Mattila, LT, dosentti, osastonylilääkäri; Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, TYKS, radiologia
Ville Mattila, LT, dosentti, vs. ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia; (Käypä hoito -toimittaja)
Jukka Raittinen, LL, terveyskeskuslääkäri; Vantaan kaupunki
Jari Rautiainen, OMT-fysioterapeutti; Jyväskylän Fysioterapia, DBC
Esa-Pekka Takala, LKT, dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos
Ville Äärimaa, LT, dosentti, vastuualuejohtaja; TYKS, TULES-toimialue, ortopedia
Asiantuntijat:
Tapio Flinkkilä, LT, dosentti, apulaisylilääkäri; OYS:n operatiivinen tulosalue, ortopedia
Harri Heliö, LL, ortopedi, ylilääkäri; Diacor-sairaala
Mika Paavola, LT, erikoislääkäri; HYKS Töölön sairaala, ortopedia
Tiina Suomela-Markkanen, LL, asiantuntijalääkäri; Kelan terveysosasto
/image/journal/article?img_id=80802&t=1416924693023Muistisairaudet ovat kansantauti, ja ne koskettavat suurta osaa suomalaisista. Muistipotilaiden määrän ja hoidon tarpeen lisääntyminen aiheuttaa myös merkittävän kansanterveydellisen ja ‑taloudellisen haasteen. Terveellisten elintapojen noudattaminen ja aivojen terveydestä huolehtiminen läpi elämän ovat parasta muistisairauksien ja dementian ehkäisyä.
Yhteiskunnalliset tavoitteet työurien pidentämisestä ja ikääntyvän väestön selviytymisestä arjessaan itsenäisesti edellyttävät kansallisia toimia muistisairauksien ehkäisemiseksi. Juuri julkaistussa Käypä hoito ‑suosituksessa todetaan, että muistisairauksien riskitekijöihin tulee puuttua riittävän ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkehoidolla – jopa neuvola- ja kouluiästä lähtien.
Keskeisiä muistisairauksien riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, suurentunut veren kolesterolipitoisuus, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, runsas alkoholinkäyttö, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.
Muistisairauksien Käypä hoito ‑suosituksessa on uutta tutkimustietoa siitä, kuinka vaikuttamalla yhtäaikaisesti useampiin näistä riskitekijöistä ja lisäämällä fyysistä ja tiedonkäsittelyn harjoittelua pystytään ehkäisemään muistisairauksia tai jopa viivästyttämään sairauden etenemistä.
Kokonaisvaltainen hoito parantaa muistisairaan ja hänen omaisensa elämänlaatua
Muistisairauksien hoito muodostuu hyvin erilaisista sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevista toimenpiteistä. Suosituksen laatinut työryhmä korostaa, että lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta.
Muistipotilaan hoidon merkittävänä tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa, todetaan suosituksessa.
Muistikoordinaattorin tuki lykkää pitkäaikaishoidon tarvetta
Muistipotilaan säännöllinen seuranta kannattaa Käypä hoito ‑suosituksen mukaan keskittää muistikoordinaattorille hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä saattaa myös lykätä pitkäaikaishoidon alkamista.
– Muistisairaan hoitoon osallistuu monia ammattilaisia, mutta jonkun näistä tulisi tuntea potilas, hänen perheensä ja kokonaistilanteensa niin hyvin, että hän pystyy yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa koordinoimaan hoidon ja tuen kokonaisuutta, kertoo työryhmän jäsen, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.
Muistikoordinaattori on yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutettu ammattilainen, joka on perehtynyt erityisesti muistisairaiden ja heidän perheidensä tarpeisiin. Hän varmistaa avohoidon saumattomuuden ja ohjaa muistipotilasta ja omaisia arjen ongelmissa.
– Muistisairauden aikana potilas ja hänen läheisensä joutuvat pitämään yhteyttä tutkimusten mukaan yli 70 eri tahoon. Tässä viidakossa muistikoordinaattori opastaa potilasta ja hänen perhettään, kuvailee Rosenvall.
– Jokaisella kotona asuvalla muistisairaalla tulisi olla oikeus saada muistikoordinaattorin apua, Rosenvall korostaa.
Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. Lähes 200 000 suomalaisen arvioidaan kärsivän lievän tai vähintään keskivaikean dementian oireista ja jopa 200 000 suomalaisen tiedonkäsittelyn arvioidaan olevan lievästi heikentynyt. Etenevien muistioireiden ja dementian syy on ainakin 70 %:ssa tapauksista Alzheimerin tauti. Käytännössä merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta. Nyt julkaistun Muistisairauksien Käypä hoito ‑suosituksen tavoitteena on edistää muistisairauksien ehkäisyä sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa hoitoa ja kuntoutusta.
Lisätietoja:
yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri Ari Rosenvall, Mehiläinen, p. 040 521 2099, ari.rosenvall(at)mehilainen.fi
viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 741 8654, anu.koivusipila(at)duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit ‑yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut Muistisairauksien Käypä hoito ‑suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.
Nivelreumaa sairastavia on Suomessa jopa 50 000, ja joka vuosi yli 2 000 suomalaista sairastuu nivelreumaan. Hoitamaton tai huonosti hoidettu nivelreuma johtaa nivelten vaurioitumiseen ja henkilön toimintakyvyn alenemiseen. Nivelreuma aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia, varsinkin jos se johtaa työkyvyn menetykseen. Nivelreuman päivitetty Käypä hoito -suositus muistuttaa nivelreuman varhaisen diagnoosin ja viiveettä aloitetun hoidon merkityksestä.
Kansainväliseen tasoon verrattuna nivelreuman hoitotulokset ovat Suomessa hyvät. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että muuttuvassa terveydenhuollon kentässä reumatologian resursointiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Optimaalisten hoitotulosten saavuttaminen edellyttää lisäpanostusta tutkimustoimintaan ja reuman hoitohenkilöstöön.
Nivelreumaan on liittynyt ylikuolleisuutta ja kohonnut riski valtimokovettumataudista. Nivelreuman hoidon tehostuttua ei tämän vuosituhannen aikana Suomessa nivelreumaan sairastuneilla seurannassa vuoteen 2008 saakka kuitenkaan enää todettu ylikuolleisuutta yleensä tai erikseen sydän- ja verisuonisairauksiin liittyen. Myös näiden potilaiden työkyvyttömyyden riski oli vähentynyt aikaisempaan verrattuna. Nivelreumapotilaiden voinnin on todettu keskimäärin parantuneen parin viimeisen vuosikymmenen aikana.
Hoidossa tähdätään nopeaan remissioon
Tehokkaan hoidon ansiosta nivelreuman aiheuttama haitta pystytään useimmiten välttämään. Nivelreumaa epäiltäessä potilaasta tehdään viipymättä lähete reumasairauksiin perehtyneeseen moniammatilliseen työryhmään, jotta diagnoosi voidaan varmistaa ja hoito aloittaa. Varhaisen nivelreuman remissioon eli oireettomuuteen tähtäävä hoito toteutuu parhaiten moniammatillisen tiimin toimesta.
Nivelreuman hoidossa reumahoitajan antama potilasohjaus on hyvin tärkeää, jotta potilas ymmärtää sairauden luonteen ja hoitoon sitoutumisen merkityksen. Seurantakäynneillä potilaan täyttämistä itsearviointilomakkeista saadaan hoidon kannalta oleellista tietoa. Nivelreuman Käypä hoito -päivitys suosittaa, että nivelreumaa sairastava on reumasairauksiin perehtyneen lääkärin seurannassa vuosittain. Oireettomaksikin hoidetun, nivelreumaa sairastavan on syytä käydä vuosiseurannassa, koska remission ylläpito edellyttää vuosia kestävää monilääkehoitoa ja tauti toisinaan aktivoituu uudelleen.
Edullinen monilääkehoito tuottaa saman tuloksen kuin kalliit biologiset lääkkeet
Nivelreuman hoito on aloitettava lääkityksellä, jolla potilas voidaan saada kolmessa tai viimeistään kuudessa kuukaudessa oireettomaksi. Varhainen remissio turvaa potilaan työkyvyn ja elämänlaadun. Jos nivelreuma jatkuu aktiivisena, potilasta uhkaa nivelten vaurioituminen, toimintakyvyn pysyvä huononeminen ja työkyvyn menetys. Suositeltava aloitushoito on perinteisten synteettisten reumalääkkeiden yhdistelmä. Lääkitykseen yhdistetään kortisoni pienellä annoksella ainakin kuuden kuukauden ajaksi. Lisäksi kortisonia pistetään tulehtuneisiin niveliin. Kortisoni lievittää nopeasti oireita, edesauttaa remissioon pääsyä ja vähentää nivelvaurioiden riskiä.
Suomalainen nivelreuman lääkehoitotapa säästää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja vähentämällä erittäin kalliiden biologisten lääkkeiden tarvetta. Edullinen monilääkehoito on haastava toteuttaa, mutta tuottaa saman tuloksen kuin 10–20 kertaa kalliimpi biologinen lääke. Jos perinteisin synteettisin reumalääkkein ei kuitenkaan saada tulosta, hoitoon liitetään biologinen lääke. Biologisiin lääkkeisiin perustuva, kalliskin lääkehoito on kustannusvaikuttava, jos sen turvin estetään potilaan vammautuminen.
Fyysinen harjoittelu on kuntoutuksessa keskeistä
Nivelreuman kuntoutuksen tavoitteena on edistää henkilön toiminta- ja työkykyä sekä hyvinvointia. Hoito ja kuntoutus tukevat toisiaan: jos onnistunut hoito palauttaa toimintakyvyn, on kuntoutustarve vähäinen. Toimintakykyä voidaan parhaiten edistää fyysisellä harjoittelulla. Terveiden elämäntapojen sekä terveysliikunnan ohjeistus kuuluvat nivelreumaan sairastuneen ohjaukseen. Yleisiä terveysliikuntaohjeita voidaan pääsääntöisesti soveltaa. Laitoskuntoutuksesta saattaa olla hyötyä omatoimisen kuntoutumisen tueksi, lisäämään hoitomyöntyvyyttä ja ylläpitämään moniongelmaisten potilaiden toimintakykyä. Ammatillinen kuntoutus turvaa työkykyä todennäköisimmin silloin, kun kyseessä on vasta työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyttömyys on ollut tilapäistä.
Lisätietoja:
Kari Puolakka, LT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Etelä-Karjalan keskussairaala, Lappeenranta, p. 040 8354 734, kari.puolakka @ fimnet.fi
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, anna.kojo @ duodecim.fi
Työryhmän jäsenet:
Puheenjohtaja:
Kari Puolakka, LT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Etelä-Karjalan keskussairaala, Lappeenranta
Kokoava kirjoittaja:
Laura Pirilä, LT, dosentti, sisätautien, reumasairauksien ja geriatrian erikoislääkäri; TYKS, Medisiininen toimialue, reumatologia
Jäsenet:
Markku Hakala, LKT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri; Tampere
Markku Kauppi, LT, professori, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala ja Tampereen yliopisto
Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto, Käypä hoito -toimittaja
Tuulikki Sokka-Isler, LT, professori, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala ja Itä-Suomen yliopisto
Klaus Suni, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus
Asiantuntija:
Raine Tiihonen, LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
/image/journal/article?img_id=106128&t=1433758311696
Pitkittynyt epileptinen kohtaus on hengenvaarallinen hätätilanne, joka vaatii välitöntä hoitoa. Hoitosuosituksessa todetaan, että yli 5 minuuttia kestänyttä pitkittynyttä epileptistä kohtausta on hoidettava kuten uhkaavaa status epilepticusta. Mahdollisimman tehokkaalla varhaisella hoidolla on mahdollista vaikuttaa potilaan ennusteeseen. Kuolleisuus ja vammautumisen riski suurenevat, kun epileptinen kohtaus on kestänyt yli 30 minuuttia. Status epilepticuksen ilmaantuvuutta voidaan vähentää epilepsian tehokkaalla hoidolla.
Suosituksessa esitellään uutena käsitteenä erittäin vaikeahoitoinen eli superrefraktorinen status epilepticus.
Suosituksen mukaan pitkittyneen epileptisen kohtauksen ensiapulääkkeenä voidaan käyttää ennen suoniyhteyden avaamista suun limakalvojen kautta imeytyvää (bukkaalista) midatsolaamia tai peräsuoleen annosteltavaa diatsepaamia. Ensihoidossa voidaan käyttää myös nenän limakalvoille annosteltavaa suonensisäiseen käyttöön tarkoitettua midatsolaamia. Itsestään ohimeneviä kohtauksia ei tule hoitaa ensiapulääkkein.
Suonensisäinen loratsepaami tai diatsepaami soveltuvat edelleen ensivaiheen lääkehoidoksi. Toisen vaiheen lääkevaihtoehtoja ovat fosfenytoiini, levetirasetaami, valproaatti, lakosamidi ja lapsilla fenobarbitaali.
Suosituksen mukaan ensivaiheen ja toisen vaiheen lääkehoitoon vastaamattoman status epilepticuksen arvioinnissa ja hoidossa on hyötyä EEG-tutkimuksesta. Pitkittyneen kohtauksen etiologia on selvitettävä. Tehokas hoito kolmanteen vaiheeseen on riittävän syvä anestesia ja EEG-monitoroinnin käyttäminen yksikössä, jossa verenkierron seuranta ja ventilaattorihoito ovat mahdollisia (teho- tai valvontaosasto).
/image/journal/article?img_id=146404&t=1464588578443
Suomen Punaisen Ristin tiedote 4.2.2016
Sydämen sähköisen rytminsiirtolaitteen eli defibrillaattorin käytön lisääminen ja koko väestön elvytyskoulutus pelastaisivat satoja sydänpysähdyksen saaneita suomalaisia vuosittain. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim julkaisee tänään päivitetyn elvytyksen Käypä hoito -suosituksen ja Suomen Punainen Risti päivitetyt väestön ensiapuohjeet.
Vuosittain noin 3500 suomalaista kokee äkillisen sydänpysähdyksen. Elvytyksen hoitosuosituksen mukaan nykyistä useampi sydänpysähdyksen saanut selviäisi, jos satunnaiset ohikulkijat uskaltaisivat rohkeammin aloittaa elvytyksen.
– Jos potilas on tajuton, ei reagoi, eikä hengitä normaalisti, on välittömästi soitettava hätänumeroon 112 sekä aloitettava paineluelvytys hätäkeskuksen ohjeiden mukaan, korostaa Euroopan elvytysneuvoston ja Elvytyksen Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja Maaret Castrén.
llman elvytystoimia aivoissa syntyy peruuttamattomia vaurioita jo viiden minuutin kuluttua sydänpysähdyksestä. Maallikkoelvyttäjän aloittama painelu-puhalluselvytys jopa kaksin tai kolminkertaistaa sydänpysähdyspotilaan selviämisennusteen nykyisestä 10 – 20 prosentista jopa 20 – 40 prosenttiin. Nykyään kuitenkin vain noin yksi viidestä sydänpysähdyspotilaasta saa maallikkoelvytystä.
Kohderyhmänä koko väestö
Elvytyksen Käypä hoito -suositus perustuu Euroopan elvytysneuvoston elvytysohjeisiin, jotka on nyt päivitetty Suomen oloihin. Suosituksissa korostetaan laadukkaan ja nopeasti aloitetun paineluelvytyksen ohella esimerkiksi defibrillaattoreiden levittämistä kaikille julkisille paikoille.
– Niin sanotut neuvovat defibrillaattorit ovat turvallisia käyttää myös ilman erityistä koulutusta, koska ne opastavat käyttäjää valo- ja äänimerkein, sanoo Punaisen Ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.
Elvytyksen Käypä hoito -suosituksen kohderyhmänä on koko väestö sekä sairaalat ja ensihoitopalvelut. Tieteelliseen näyttöön perustuvan hoitosuosituksen on laatinut asiantuntijaryhmä, jonka on asettanut Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Punainen Risti, Suomen Elvytysneuvosto ja Suomen Anestesiologiyhdistys.
Suosituksissa korostetaan myös koko väestön elvytyskoulutuksen tärkeyttä. Peruskouluissa elvytystaitoja tulisi opettaa jo 12-vuotiaille.
Päivitetyt ensiapuohjeet opettavat myös ennakointia
Euroopan elvytysneuvoston suositukset sisältävät myös tutkimusnäyttöön perustuvat ensiapuohjeet, joiden suomentamisesta, julkaisemisesta ja jalkauttamisesta väestön pariin vastaa Suomen Punainen Risti yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa.
Uutena asiana ohjeissa on nostettu muun muassa aivoverenkierron häiriöiden tunnistaminen niin sanotun FAST-periaatteen avulla.
– Aivoverenkiertohäiriöstä aiheutuvia vammoja voidaan vähentää, kun häiriö tunnistetaan nopeasti ja hoito päästään aloittamaan mahdollisimman pian, Kristiina Myllyrinne sanoo.
Ensiapuohjeissa neuvotaan myös, miten tunnistaa sydänpysähdystä ennakoivat oireet ja miten reagoida niihin esimerkiksi aspiriinin avulla.
Vuosittain noin 150 000 ihmistä suorittaa Suomen Punaisen Ristin ohjelmien mukaisen ensiapukurssin. Punaisen Ristin tavoitteena on tuoda ensiaputaidot jokaisen ulottuville ja vahvistaa ihmisten auttamisvalmiutta ja -rohkeutta.
• Lue päivitetty elvytyksen Käypä hoito -suositus >>
• Lataa uudistetut ensiapuohjeet www.punainenristi.fi/opi-ensiapua
/image/journal/article?img_id=131220&t=1454665318398
Eteisvärinä on yleistyvä ongelma. Hoitamattomana se lisää kuolleisuutta ja sairastavuutta ja huonontaa elämänlaatua. Potilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu antikoagulaatiohoito.
Eteisvärinäpotilaan antikoagulaatio on muuttunut huomattavasti suorien antikoagulanttien (apiksabaani, dabigatraani, rivaroksabaani) tultua kliiniseen käyttöön. Päivitetyn suosituksen mukaan suorat antikoagulantit sopivat myös ensivaiheen hoitoon. Toisaalta hyvin toteutettua varfariinihoitoa ei tarvitse vaihtaa. Lisäksi suosituksessa selvennetään pienen vaaran (CHA2DS2VASc-pisteet = 1) potilaiden riskin arvioita ja annetaan uusia ohjeita antikoagulaatiohoidosta akuutissa (kohtauksen kesto = 48 t) eteisvärinässä.
Lue päivitetty Käypä hoito -suositus.
/image/journal/article?img_id=47517&t=1397202068782
Tutustu videoiden avulla
Miten löydän etsimäni Käypä hoito -suosituksen?
Videon kesto noin 1,5 minuuttia
Miten käytän Käypä hoito -suosituksen verkkoversiota?
Videon kesto noin 2 minuuttia
Miten löydän suosituksen PDF-version?
Katso kuvallinen ohje.
Linkittäminen
Käypä hoito -sivustolla oleviin suosituksiin voidaan tehdä linkkejä myös muilta sivustoilta.
Kaupallisen toiminnan yhteydessä tarvitaan aina lupa. Lupahakemuksen voi lähettää toimituspäällikkö Raija Sipilälle sähköpostitse (etunimi.sukunimi@duodecim.fi).
Linkitettäessä Käypä hoito -suosituksia muille sivustoille, täytyy käyttää seuraavan muotoista linkkiä:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061, jossa hoi50061-tunnus viittaa tiettyyn suositukseen.
Suosituksen osoitteen saa selville esimerkiksi näin:
- Mene sivulle Suositukset ja etsi listalta haluamasi suositus
- Klikkaa suosituksen linkkiä hiiren oikealla näppäimellä.
- Valitse "Kopioi linkin osoite" tai "Copy shortcut" selaimesta ja kielestä riippuen.
Esimerkiksi Astma-suositukseen käytetään osoitetta http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi06030.
Lisätietoja: khpalaute(at)duodecim.fi
Viittaaminen
Käypä hoito -suosituksista on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa kuitenkin niin, että lähde on ilmoitettava:
- Verkkosivun internetosoitteen tulee näkyä kaikissa uudelleenjulkaisuissa muodossa www.käypähoito.fi
- Viittaaminen alaindeksinä on mahdollista hyvän tavan mukaisesti muun tekstin osana
Esimerkkejä
- Tekstiviite: (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus, 2014)
- Kirjallisuusluettelo: Eteisvärinä (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 3.3.2014). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- Dia: Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus, 2014 (viitattu 3.3.2014). www.käypähoito.fi
- Taulukko: Taulukkoa tai kuviota lainatessa tulee niiden näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten diassa.
- Siteeraus: Siteerauksessa tulee aina käyttää viimeisintä päivitettyä versiota, joka löytyy verkkosivuiltamme www.käypähoito.fi ja on vapaasti luettavissa ilman salasanoja.
Englanninkielisissä julkaisuissa pätevät samat viittausohjeet:
- Reference in a text: (Atrial fibrillation: Current Care Guidelines Abstract, 2014)
- In a list of references: Atrial fibrillation (online). Current Care Guidelines. Working group set up by the Finnish Medical Society Duodecim and the Finnish Cardiac Society. Helsinki: The Finnish Medical Society Duodecim, 2014 (referred March 3, 2014). Available online at: www.kaypahoito.fi
- Reference in a slide: Atrial fibrillation: Current Care Guidelines, 2014 (referred March 3, 2014). www.kaypahoito.fi
- Table: When quoting a table or diagram, they must be entirely visible and the source given underneath the quotation, as with slides.
- Quotation: Quotations must always refer to the latest updated versions, which are freely available without passwords at our website on www.kaypahoito.fi.
Viittausesimerkkejä Käypä hoito -suosituksille, jotka on julkaistu kokonaisuudessaan Duodecimin verkkolehdessä
Lähde: AMA Manual of Style Online. Online Journals. American Medical Association, 2009. www.amamanualofstyle.com
Esimerkkejä
Sivunumero jätetään kokonaan pois:
- Pettilä V, Laukkanen A, Haapio M, Halme L, Hanski M, Puurunen M, Wuorela M. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Munuaisvaurio (akuutti). Käypä hoito -suositus. Duodecim 2014;4.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo11500. (viitattu 9.10.2014)
Tai
Ilmoitetaan ensimmäinen sivu, koska artikkelista on julkaistu sekä lyhyt että pitkä versio ja pitkä vain sähköisenä:
- Pettilä V, Laukkanen A, Haapio M, Halme L, Hanski M, Puurunen M, Wuorela M. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Munuaisvaurio (akuutti). Käypä hoito -suositus. Duodecim 2014;4:354.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo11500. (viitattu 9.10.2014)
Tai
Käytetään tunnistetta, eli artikkelikohtaista hoi12345-tietokantatunnusta:
- Pettilä V, Laukkanen A, Haapio M, Halme L, Hanski M, Puurunen M, Wuorela M. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Munuaisvaurio (akuutti). Käypä hoito -suositus. Duodecim 2014;4:hoi50081
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo11500. (viitattu 9.10.2014)
Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan stabiilin sepelvaltimotaudin tunnistamisessa tulee käyttää ensisijaisesti rasitus-EKG-tutkimusta. Hoidon perustana ovat riskitekijöiden minimointi ja ennustetta parantava ja oireita lievittävä lääkehoito.
Stabiilia sepelvaltimotautia koskevalla Käypä hoito -suosituksella halutaan parantaa hoidon tuloksia yhtenäistämällä diagnostiikkaa ja sepelvaltimotautia sairastavien hoitoa. Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia.
Vakaaoireisesta sepelvaltimotaudista on kyse, kun potilaan oireet ovat stabiilit ja hänellä on osoitus sydänlihasiskemiasta tai merkittävästä sepelvaltimoahtaumasta. Iskemian osoitus voidaan saada eri menetelmillä, ensisijaisesti tulee käyttää rasituskoetta.
– Diagnoosin perustana ovat potilaan kertomus oireista sekä rasituskoe. Myös ennakkotodennäköisyys tulee ottaa huomioon, käytännössä arviointi tehdään iän, sukupuolen ja rintakivun tyypin perusteella. Kaikilla tauti ei oireile rintakivun muodossa vaan saattaa tuntua epämukavuutena, paineena, hengenahdistuksena, närästyksenä tai pahoinvointina, sanoo dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela, joka on suositustyöryhmän puheenjohtaja.
Lääkehoitoa ja kuntoutusta
– Oireinen potilas tarvitsee lääkehoitoa. Jokaisen sepelvaltimotautipotilaan lääkitykseen kuuluvat ennustetta parantavat asetyylisalisyylihappo sekä statiini ja tarvittaessa muut lääkkeet. Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia ja infarkteja ja parantaa potilaan elämänlaatua oireita lievittämällä. Mikäli oireilu ei pysy hallinnassa lääkityksellä, tulee harkita kajoavia hoitotoimia, pallolaajennusta stenttien kanssa tai ohitusleikkausta. Leikkaushoitoon voidaan lisäksi päätyä, mikäli potilaalla on todettu ennusteeseen vaikuttavia suuren vaaran merkkejä, sanoo LL, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Ilkka Tierala.
Sydänkuntoutus edistää sepelvaltimotautiin sairastuneen toipumista ja voi mahdollistaa työikäisillä työkyvyn säilyttämisen tai palauttamisen. Liikuntapainotteisen kuntoutuksen on osoitettu pienentävän kokonais- ja sydänkuolleisuutta ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin.
Elintavoilla valtimotautia vastaan
Vähäinen liikunta, keskivartalolihavuus, tupakointi sekä kohonnut verenpaine ja diabetes ovat sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, joihin on itse mahdollista vaikuttaa omilla elintavoillaan. Myös perintötekijät vaikuttavat merkittävästi sepelvaltimotautiin sairastumisen riskiin. Riski kasvaa, mikäli ensimmäisen asteen sukulaisilla on ollut valtimotaudista johtuvia rintakipuja tai sepelvaltimotautikohtaus tai jos heille on tehty ohitusleikkaus tai pallolaajennus.
Arvioidaan, että kroonista sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa yli 180 000 henkilöä. Heistä 60 % on miehiä ja 66 % vähintään 65-vuotiaita. Työelämän kannalta sairaus painottuu työelämän vanhimpiin ikäluokkiin. Iskeemisen sydänsairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2013 oli noin 3 000 henkilöä.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama suositustyöryhmä on laatinut stabiilia sepelvaltimotautia koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi.
Suositustyöryhmän kokoonpano:
Puheenjohtaja:
Porela Pekka, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri
Sydänkeskus, Turku
Kokoava kirjoittaja:
Mäntylä Pirjo, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, kardiologian ylilääkäri
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK)
Työryhmän jäsenet:
Blek-Vehkaluoto Mari, TtM, th, projektisuunnittelija
Suomen Sydänliitto ry
Ilveskoski Erkki, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri
TAYS, Sydänsairaala
Juvonen Tatu, LT, kirurgian professori, ylilääkäri
Oulun yliopisto ja OYS
Kujanpää Tero, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Kokkolan terveyskeskus
Loimaala Antti, LT, dosentti, osastoylilääkäri
HYKS, HUS-Kuvantaminen, Isotooppiyksikkö, Meilahti
Meinander Tuula, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri
TAYS
Käypä hoito -toimittaja
Mäenpää Eliisa, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Suomen Terveystalo
Romppanen Hannu, LT, kardiologian apulaisylilääkäri
KYS, Sydänkeskus
Saraste Antti, apulaisprofessori, kardiologian erikoislääkäri
TYKS, Sydänkeskus, Turku
Tierala Ilkka, LL, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Lisätietoja
dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela, p. 050-5289448, etunimi.sukunimi@tyks.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 09-6188 5218, etunimi.sukunimi@duodecim.fi
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
/image/journal/article?img_id=99517&t=1428995426849Joka neljäs suomalainen aikuinen tarvitsee hampaan juurihoitoa eli tulehtuneen hammasytimen puhdistusta ja täyttöä, muistutetaan tänään julkaistavassa Hampaan juurihoito Käypä hoito -suosituksessa. Juurihoidolla voidaan pelastaa hammas ja estää bakteerien leviäminen muualle elimistöön. Uuden suosituksen mukaan juurihoidon teko kannattaa ja juurihoidettu hammas kestää useimmiten hyvin.
Juurikanavien puhdistukseen ja täyttöön joudutaan, jos hampaan ydin eli pulpa on vaurioitunut. Toimenpiteessä hampaan juurikanavat puhdistetaan juurikanavaneuloilla ja desinfioidaan, jotta infektio saadaan hoidettua. Puhdistetut juurikanavat täytetään tiivisti juurentäytemateriaalilla. Juurihoitoon kuuluu oleellisena osana myös kestävän kruunuosan rakentaminen.
– Juurihoidon lisäksi hampaan kruunun korjaamiseen kannattaa satsata. Hyvä ja kestävä pitkäaikaisratkaisu, esim. hampaan kruunutus, on yhtä tärkeä kuin itse juurihoito, toteaa HLT, EHL Anja Kotiranta.
Jos juurihoidon tarve todetaan, kannattaa tulehdus hoitaa heti, eikä odottaa, että tulee vaivaa ja poski turpoaa. Juurihoidon tekeminen kannattaa ja hoidon ennuste on hyvä.
Suosituksen mukaan ensisijaisesti tulee aina arvioida, onko hampaan säilyttäminen juurihoidolla mahdollista. Jos hammas voidaan säilyttää, vältytään laajemmilta proteettisilta hoidoilta eli puuttuvien hampaiden ja kudosten korvaamiselta. Aina juurihoito ei kuitenkaan ole mahdollinen, jos esim. hammas on lohjennut pahasti. Silloin implantti tai silta ovat hyviä vaihtoehtoja.
Juurihoito toimenpiteenä kantaa ehkä huonointa mainetta hammaslääketieteellisistä toimenpiteistä. Sen ei tarvitse enää nykyään olla epämiellyttävä tai kivulias toimenpide, vaan hoito voidaan tehdä potilas hyvin huomioiden. Sen vuoksi ei myöskään tarvitse juosta hammaslääkärillä kymmentä kertaa, vaan juurihoito voidaan tehdä yhdellä tai muutamalla hoitokäynnillä riippuen hoidettavasta hampaasta ja potilaasta.
Tulehduksen ehkäiseminen on parasta juurihoitoa
Tavallisin syy juurihoidolle on hampaan reikiintyminen. Hampaan reikiintymisen ehkäisy hyvällä kotihoidolla ja säännöllisillä tarkastuksilla onkin paras keino estää hampaan ytimen tulehtumista.
Oireilevan hampaan kanssa kannattaa hakeutua ajoissa hoitoon sillä "lääkepaikkauksella" voidaan joskus välttyä juurihoidolta.
Hampaan juurihoito Käypä hoito -suosituksen on laatinut Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus löytyy osoitteesta www.kaypahoito.fi.
Lisätietoja:
Prof., suositusryhmän pj Leo Tjäderhane; p. 040 739 9510, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
HLT, EHL, Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen; p. 040 723 5818, etunimi.sukunimi(at)duodecim.fi
Dos., EHL, ylihammaslääkäri, Tuija Palin-Palokas; p. 02061 57955, etunimi.sukunimi(at)kouvola.fi
HLT, EHL Anja Kotiranta; p. 050 560 2305, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Käyvän hoidon online-käytettävyystesti
Käytettävyystesti on suljettu. Kiitämme kaikkia osallistujia! Kirjapalkinnon voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
Halutessasi voit kuitenkin siirtyä osoitteeseen beta.kaypahoito.fi tutustumaan Käyvän hoidon uudistuvaan sivustoon. Yläpalkista löydät myös linkin palautelomakkeeseen.
Kysyttävää?
Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse:
Kehittämispäällikkö Mari Honkanen
Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
etunimi.sukunimi@duodecim.fi.
Tampereen yliopiston Lasten terveyden tutkimuskeskus ja Käypä hoito tutkivat lasten alahengitystieinfektioita käsittelevän hoitosuosituksen käyttöä ja käytettävyyttä. Pyydämme suosituksen käyttäjiä vastaamaan lyhyeen kyselyyn, ja mikäli hyväksytte myöhemmän yhteydenoton, ilmoittamaan nimenne ja sähköpostiosoitteenne.
Vastauksia ja mahdollisia yhteystietoja käsitellään luottamuksellisesti, eikä niitä luovuteta tutkimusryhmän ulkopuoliseen käyttöön.
Siirry suositukseen:
Alahengitystieinfektiot (lapset)
/image/journal/article?img_id=77407&t=1414068635227
Käypä hoito järjesti torstaina 29.1.2015 seminaarin otsikolla Vaikuttavaa kuntoutusta kehdosta keinutuoliin - miten elämän eri vaiheissa.
Seminaariin osallistui noin 180 kuntoutuksen ammattilaista, kiitos kaikille mukana olleille!
Seminaarin ohjelma ja esitykset löytyvät alasivulta Koulutukset > Muut koulutukset. Kommentteja seminaarista löydät myös Twitteristä.
/image/journal/article?img_id=94911&t=1425539664630Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpaja
Työpaja on puolipäiväinen ja se pidetään tarvittaessa 1–2 kertaa vuodessa.
Osallistujilla on mahdollisuus tehdä kurssilla oma näytönastekatsaus (NAK) valitsemastaan aiheesta ottamalla mukaan systemoitu katsaus tai hyviä alkuperäistutkimuksia.
Kohderyhmät
- Näytönastekatsauksia laativat Käypä hoito -työryhmien jäsenet
Tavoitteet
- Vahvistaa osaamista näytönastekatsausten laadinnassa
- Yhtenäistää näytönastekatsausten laatimisen käytäntöjä
Keväällä 2016 järjestämme kaksi Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpajaa eli NAK-pajaa Käypä hoito -työryhmien jäsenille:
17.2.2016 klo 15.30–18.30
27.4.2016 klo 15.30–18.30
Pajat pidetään Lääkäriseura Duodecimin kokoustilassa, Kalevankatu 11 A 2. krs, 00100 Helsinki.
/image/journal/article?img_id=127123&t=1452841531927
Käypä hoito järjesti tiistaina 16.2.2016 seminaarin otsikolla Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi.
Seminaariin osallistui noin 190 kuntoutuksen ammattilaista, kiitos kaikille mukana olleille!
Seminaarin ohjelma ja esitykset löytyvät tämän viikon kuluessa alasivulta Koulutukset > Seminaari 2016. Kommentteja seminaarista löydät myös Twitteristä aihetunnisteella #kuntoutusseminaari16.
/image/journal/article?img_id=134105&t=1455637951472Menetelmät
Käypä hoito -suositukset laaditaan näyttöön perustuvan lääketieteen (Evidence Based Medicine, EBM) kansainvälisten menetelmien mukaisesti.
Menetelmät on kuvattu Hoitosuositustyöryhmien käsikirjassa.
Hoitosuositusten laatimisen prosessit on vastaavasti kuvattu prosessikaavioin.
Hoitosuositustyöryhmien käsikirja
Käsikirja on tarkoitettu Käypä hoito -suositusten sekä Lääkärin tietokantojen ja EBMG:n hoitosuositusten laatijoille. Käsikirjan osassa II kuvataan tutkimustiedon kriittisen arvioinnin menetelmät. Sitä käytetään myös materiaalina Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssilla.
|
Hoitosuositustyöryhmien käsikirja
|
| Käypä hoito -suosituksen laatimisen prosessikuvaus ja sen osaprosessit |
Väli-Suomen sanomalehdet julkaisi useiden lehtiensä verkkosivuilla viikonloppuna 23.–24.5.2015 artikkelin otsikolla "Hoitosuositusten tekijöillä kytköksiä lääketeollisuuteen – Onko tässä seuraava vaalirahakohu?"
Artikkeli sisälsi kaksi mielipidettä. Niistä ensimmäisen mukaan lääketeollisuuden ja lääkäreiden välillä on napanuora, koska lääketeollisuus kustantaa ja järjestää lääkäreiden täydennyskoulutusta. Toisen mielipiteen mukaan kansallisten hoitosuositusten laatijoilla ei saisi olla merkittäviä sidonnaisuuksia – etenkään kaupallisia.
Napanuoraa ei ole koskaan ollut. Sen sijaan lääkärit ja lääketeollisuus tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on parempien lääkkeiden tuottaminen. Kuvitelkaa maailmaa ilman antibiootteja, insuliinia tai syövän hoitoon tarkoitettuja solunsalpaajia. Ilman lääkäreiden ja lääketeollisuuden yhteistyötä niitä ei olisi.
Suomalaisten lääkäreiden vuotuisessa koulutuskalenterissa on yli 500 tapahtumaa, joiden järjestäjiksi lääketeollisuutta ei lainkaan hyväksytä. Erikoistumiskoulutukseksi ja viralliseksi lääkäreiden täydennyskoulutukseksi lasketaan vain yliopistojen hyväksymä ja pääosin lääkäriyhdistysten järjestämä koulutus. Lääketeollisuus tukee lääkäreiden osallistumista kansainvälisiin tieteellisten järjestöjen järjestämiin kongresseihin. Näissä tapauksissa tarjous lähetetään sairaalan klinikan tai terveyskeskuksen ylilääkärille, joka määrää sopivaksi katsomansa lääkärin osallistumaan kongressiin. Parempi järjestelmä olisi, että sairaalat ja terveyskeskukset maksaisivat lääkäreidensä osallistumisen tiedeyhteisön järjestämiin kongresseihin, mutta tällaista rahoitusta julkisella terveydenhuollolla on liian vähän.
Käypä hoito -suosituksia laativat lääkärit ja muut ammattilaiset ovat alansa huippuasiantuntijoita. Suuri valtaosa heistä työskentelee julkisen terveydenhuollon työnantajan palveluksessa. Osaamisen vuoksi myös muut toimijat, kuten lääketeollisuus ja kansanterveysjärjestöt, haluavat käyttää heidän asiantuntijuuttaan. Heillä on tässä konsultoijan roolissaan oikeus kohtuulliseen korvaukseen tekemästään työstään. Tiedossani ei ole tilanteita, joissa nämä työkorvaukset olisivat niin suuria, että ne muodostaisivat merkittävän osan kyseisen henkilön tuloista. Jos näin ilmenisi, ei tällaista henkilöä valittaisi Käypä hoito -työryhmän jäseneksi.
Käypä hoito -suositukset ovat olleet tienavaajia sidonnaisuuksien ilmoittamisessa. Käytäntömme on avoimesti kaikkien nähtävissä sivustolla www.käypähoito.fi. Lääketeollisuudelta saadut korvaukset ovat vain osa mahdollisia sidonnaisuuksia. Merkittävimmät taloudelliset sidonnaisuudet liittyvät omaan tai läheisen ansionmuodostuksen siinä työssä, mitä he tekevät. Muita merkittäviä sidonnaisuuksia ovat esimerkiksi rooli julkisuudessa, eettiset kannat ja tavoitteet omalla uralla. Samalla kun näiden sidonnaisuuksien esiin tuomista tulee edistää, tulee kaikkien terveydenhuoltoon liittyvien keskustelijoiden sidonnaisuudet tuoda esiin silloin, kun keskustelua julkisuudessa käydään.
Jorma Komulainen
Dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri
Kirjoittajalla on merkittävä sidonnaisuus: Hän toimii Käypä hoito -suositusten päätoimittajana.
/image/journal/article?img_id=104313&t=1432711108751
Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan säännöllinen silmänpohjien valokuvaus on edelleen tärkeää diabetesta sairastavilla henkilöillä. Diagnoosivaiheen jälkeen Tyypin 1 diabeteksessa kuvausta suositellaan kahden ja tyypin 2 diabeteksessa kolmen vuoden välein. Kuvauksia tulee tihentää, jos muutoksia silmänpohjissa havaitaan.
Vaikka vaikeita haittoja aiheuttavan diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus onkin viimeisten vuosikymmenien kuluessa vähentynyt, silmänpohjamuutoksia kehittyy taudin kestäessä yli 20 vuotta useimmille Tyypin 1 diabetesta sairastaville ja myös useille Tyypin 2 diabetesta sairastaville. Koska silmänpohjamuutosten etenemistä näkövammaa tuottavalle asteelle voidaan oikealla ja oikein ajoitetulla hoidolla estää, on silmänpohjien säännöllinen valokuvaus tärkeä osa hyvää diabeteksen hoitoa.
Hyvä diabeteksen hoito vähentää samalla diabeettisen retinopatian riskiä. Hyvä glukoositasapaino, normaali verenpaine ja hyvä veren rasvatasapaino ehkäisevät muiden diabetekseen liittyvien haittojen ohella myös retinopatian kehittymistä. Iäkkäillä henkilöillä tavoitteiden ei kuitenkaan tule olla liian tiukkoja.
Alueellisesti on huolehdittava siitä, että silmänpohjien seulonta toteutuu laadukkaasti. Tämä pitää sisällään sen, että potilaat tarvittaessa ohjataan ja he myös pääsevät oikea-aikaisesti silmätautien erikoislääkärin hoitoon. Jos näkövamma kehittyy, asianmukaiset kuntoutuksen menetelmät auttavat selviytymään jokapäiväisessä elämässä.
Lue lisää
Diabeettinen retinopatia
/image/journal/article?img_id=84504&t=1418648439518
Indikaattoreista työkaluja terveydenhuollon arviointiin
Mitä ovat laatuindikaattorit?
Laatuindikaattorit ovat mitattavissa olevia terveydenhuollon ominaisuuksia, jotka pohjautuvat näyttöön tai konsensukseen siitä, että niiden avulla voidaan mitata laatua ja kehittää toimintaa. Indikaattoreilla voidaan mitata rakenteita, toimintaa tai kliinistä lopputulosta.
Käypä hoito -indikaattorit
Osaan Käypä hoito -suosituksista laaditaan ehdotukset indikaattoreista. Tavoitteena on saada työkaluja Käypä hoito -suositusten keskeisten asioiden toteutumisen seurantaan ja terveydenhuollon toiminnan arviointiin. Suosituskohtaisesti valitaan alle 10 indikaattoriehdotusta. Indikaattoreita voidaan seurata kolmella eri tasolle: kansallinen tai alueellinen, organisaatio ja terveydenhuollon ammattilainen.
Miten indikaattoreita laaditaan?
Työssä on mukana asiantuntijapaneeli, johon pyydetään mukaan edustaja suositustyöryhmästä. Laatiminen on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa suosituksesta eristetään laatukriteerit (hyvän hoidon kriteerit), jotka arvioidaan ja osa valitaan indikaattoreiksi muokattavaksi. Toisessa vaiheessa laaditus indikaattoriluonnokset arvioidaan ja arvioinnin perusteella valitaan julkaistavat indikaattorit. Ks. tarkemmin indikaattorien prosessikuvaus.
Laaditut Käypä hoito -indikaattorit
Alla olevasta listasta pääset katsomaan laadittuja indikaattoreita. Kunkin aiheen kohdalta on julkaistu vain asiantuntijapaneelin suosittelemat indikaattorit.
Aivoinfarkti (pohjautuu vuoden 2014 päivitykseen)
Alahengitystieinfektiot (pohjautuu vuoden 2015 suositukseen)
Alaselkäkipu (pohjautuu vuoden 2017 päivitykseen)
Depressio (pohjautuu vuoden 2014 päivitykseen)
Diabetes (pohjautuu useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon jalkaongelmat (2009) ja Raskausdiabetes (2013))
Muistisairaudet (pohjautuu vuoden 2017 päivitykseen)
Ylähengitystieinfektiot (pohjautuu useaan suositukseen: Nielutulehdus (2013), Sivuontelotulehdus (2013) ja Välikorvatulehdus (äkillinen) (2010))
Uudelleenjulkaisu
Suosituksen tai sen osien uudelleenjulkaisu
Käypä hoito -suosituksista on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa kuitenkin niin, että lähde on ilmoitettava. Katso suositeltavat käytännöt viittausohjeista.
Kuvien ja taulukoiden uudelleenjulkaisuun on aina pyydettävä erillinen lupa.
Mikäli tietty suositus, tiivistelmä tai potilasversio halutaan julkaista kokonaisuudessaan (eripainos), julkaiseminen edellyttää lupaa ja käyttöehdoista sopimista. Luvan käsittelyyn on hyvä varata aikaa vähintään yksi kuukausi.
Lupa-asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä toimituspäällikkö Raija Sipilään (etunimi.sukunimi@duodecim.fi).
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei tule diagnosoida pelkän MDQ-oirekartoituslomakkeen perusteella.
MDQ-lomaketta voidaan käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden kartoituksessa, mutta se on epätarkka diagnostisessa käytössä, todetaan juuri julkaistussa Vältä viisaasti -suosituksessa. Suomalaisessa aineistossa alle 40 % MDQ-kartoituksessa positiivisen tuloksen saaneista varmistui perusteellisemmassa tutkimuksessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaviksi.
Jos perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon potilaalla on esiintynyt lisääntyneen aktiivisuuden kausia tai masennukseen annettu hoito tehoaa huonosti, MDQ-oirekartoituslomakkeen käyttö on suositeltavaa. Jos MDQ-kyselyn tulos on positiivinen, potilaan tilanne selvitetään huolellisesti perusterveydenhuollossa.
Erikoissairaanhoidossa MDQ-oirekartoitus kuuluu jokaisen masennuspotilaan arviointiin. Positiivinen MDQ-löydös merkitsee vasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyä. Diagnoosi edellyttää perusteellista tutkimusta ja diagnostista arviota.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidosta on myös julkaistu kaksi Vältä viisaasti -suositusta. Tutustu suosituksiin >>
Lue lisää kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta ja diagnostiikasta Käypä hoito -suosituksesta >>
/image/journal/article?img_id=173813&t=1492590343369Tervetuloa Käyvän hoidon online-käytettävyystestiin!
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä.
Mikä on online-käytettävyystesti?
- Testissä suoritetaan itsenäisesti 3 tehtävää Käyvän hoidon uusilla, vielä kehitteillä olevilla kotisivuilla ja vastataan muutamiin tarkentaviin kysymyksiin.
- Testin suorittaminen kestää vain noin 10 minuuttia.
- Tuloksia käytetään Käypä hoidon uusien kotisivujen kehittämiseen ennen sivuston julkaisua.
- Tämä testi on suunnattu lähinnä terveydenhuoltoalalla työskenteleville:
- Lääkärit ja hammaslääkärit
- Hoitohenkilökunta
- Apteekkien henkilöstö
- Lääketieteen ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijat
Arvonta
- Kaikkien osallistuneiden ja yhteystietonsa antaneiden kesken arvotaan vapaavalintainen kirja Kustannus Oy Duodecimin valikoimasta.
- Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Huomioitavaa
- Osallistu testiin tavallisella tietokoneella, älä mobiililaitteella kuten puhelimella tai tabletilla.
- Käytä selaimena Internet Exploreria (IE7 tai uudempi), Firefoxia, Chromea tai Safaria.
- Sivuston kehittäminen on vielä osittain kesken, joten jotkut sivuston osat saattavat vielä toimia puutteellisesti.
- Taustalla tapahtuva tallentaminen voi aiheuttaa viivettä sivujen latautumisessa.
Valmista? Siirry online-käytettävyystestiin alla olevan painikkeen kautta!
Kysyttävää?
Mikäli sinulla on kysyttävää online-käytettävyystestistä, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse:
Kehittämispäällikkö Mari Honkanen
Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
etunimi.sukunimi@duodecim.fi.
Tervetuloa Käyvän hoidon online-käytettävyystestiin!
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä.
Mikä on online-käytettävyystesti?
- Testissä suoritetaan itsenäisesti 3 tehtävää Käyvän hoidon uusilla, vielä kehitteillä olevilla kotisivuilla ja vastataan muutamiin tarkentaviin kysymyksiin.
- Testin suorittaminen kestää vain noin 10 minuuttia.
- Tuloksia käytetään Käypä hoidon uusien kotisivujen kehittämiseen ennen sivuston julkaisua.
- Tämä testi on suunnattu lähinnä terveydenhuoltoalalla työskenteleville:
- Lääkärit ja hammaslääkärit
- Hoitohenkilökunta
- Apteekkien henkilöstö
- Lääketieteen ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijat
Arvonta
- Kaikkien osallistuneiden ja yhteystietonsa antaneiden kesken arvotaan vapaavalintainen kirja Kustannus Oy Duodecimin valikoimasta.
- Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Huomioitavaa
- Osallistu testiin tavallisella tietokoneella, älä mobiililaitteella kuten puhelimella tai tabletilla.
- Käytä selaimena Internet Exploreria (IE7 tai uudempi), Firefoxia, Chromea tai Safaria.
- Sivuston kehittäminen on vielä osittain kesken, joten jotkut sivuston osat saattavat vielä toimia puutteellisesti.
- Taustalla tapahtuva tallentaminen voi aiheuttaa viivettä sivujen latautumisessa.
Valmista? Siirry online-käytettävyystestiin alla olevan painikkeen kautta!
Kysyttävää?
Mikäli sinulla on kysyttävää online-käytettävyystestistä, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse:
Kehittämispäällikkö Mari Honkanen
Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
etunimi.sukunimi@duodecim.fi.
Tervetuloa Käyvän hoidon online-käytettävyystestiin!
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä.
Mikä on online-käytettävyystesti?
- Testissä suoritetaan itsenäisesti 3 tehtävää Käyvän hoidon uusilla, vielä kehitteillä olevilla kotisivuilla ja vastataan muutamiin tarkentaviin kysymyksiin.
- Testin suorittaminen kestää vain noin 10 minuuttia.
- Tuloksia käytetään Käypä hoidon uusien kotisivujen kehittämiseen ennen sivuston julkaisua.
- Tämä testi on suunnattu lähinnä terveydenhuoltoalalla työskenteleville:
- Lääkärit ja hammaslääkärit
- Hoitohenkilökunta
- Apteekkien henkilöstö
- Lääketieteen ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijat
Arvonta
- Kaikkien osallistuneiden ja yhteystietonsa antaneiden kesken arvotaan vapaavalintainen kirja Kustannus Oy Duodecimin valikoimasta.
- Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Huomioitavaa
- Osallistu testiin tavallisella tietokoneella, älä mobiililaitteella kuten puhelimella tai tabletilla.
- Käytä selaimena Internet Exploreria (IE7 tai uudempi), Firefoxia, Chromea tai Safaria.
- Sivuston kehittäminen on vielä osittain kesken, joten jotkut sivuston osat saattavat vielä toimia puutteellisesti.
- Taustalla tapahtuva tallentaminen voi aiheuttaa viivettä sivujen latautumisessa.
Valmista? Siirry online-käytettävyystestiin alla olevan painikkeen kautta!
Kysyttävää?
Mikäli sinulla on kysyttävää online-käytettävyystestistä, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse:
Kehittämispäällikkö Mari Honkanen
Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
etunimi.sukunimi@duodecim.fi.
Suurimmalla osalla potilaita avokulmaglaukooma on hitaasti etenevä sairaus. Hoidon ensisijainen tavoite on ehkäistä glaukooman aiheuttamaa näkövammaisuutta.
Silmänpaineen alentaminen on toistaiseksi glaukooman ainoa hoitomuoto. Silmänpainetta voidaan alentaa lääkehoidoilla ja muilla silmään kohdistuvilla toimenpiteillä. Hoitomuotoa valittaessa tulee huomioida hoidon haittavaikutukset. Hoidon vaikuttavuutta seurataan silmänpaineen alenemisen lisäksi näköhermonpään ja hermosäiekerroksen kuvantamisella ja näkökenttätutkimuksella. Jos vauriot lisääntyvät tai silmänpaine ei laske riittävästi, hoitoa on tehostettava siten, että huomioidaan potilaan ikä, taudin vaikeusaste molemmissa silmissä ja muut sairaudet.
Päivitettyyn Glaukooman Käypä hoito -suositukseen on laadittu kahdeksan taulua, jotka kokoavat yhteen diagnostiikan, hoidon ja seurannan periaatteet.
• Glaukooman riskitekijät (hoi37030a.pdf)
• Suositus glaukoomadiagnoosin tekemisen perusteista (hoi37030b.pdf)
• Suositus glaukooman tutkimuslöydösten diagnostiikasta (hoi37030c.pdf)
• Glaukooman hoidon tavoitetaso (hoi37030d.pdf)
• Suositus glaukooman hoitosuunnitelmasta (hoi37030e.pdf)
• Tasapainossa olevan glaukoomapotilaan seuranta (hoi37030f.pdf)
• Tasapainossa olevan glaukooman hoito- ja seurantasuunnitelma 2 vuodeksi eteenpäin (hoi37030g.pdf)
• Suositus suuririskisen glaukoomapotilaan hoidosta ja seurannasta (hoi37030h.pdf)
Lue lisää: Glaukooma
/image/journal/article?img_id=77804&t=1414145451458Ajankohta: Tiistai 16.5.2017 klo 12:30-16:00
Paikka: Pohjois-Karjalan keskussairaala, Tikkasali
Järjestäjät: Pohjois-Karjalan keskussairaala, yleissairaalapsykiatrian yksikkö ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Kohderyhmät: Syömishäiriöiden hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset Siunsoten alueella
Tavoitteet: Jakaa tietoa syömishäiriöiden varhaisen epäilyn, diagnostiikan ja hoidon nykykäytännöistä ja keskustella kehittämistarpeista Siunsoten alueella.
Ilmoittautuminen: Torstai 11.5.2017 mennessä anna-maija.salmi[at]siunsote.fi tai Onni-koulutuskalenteri
OHJELMA
12:30-12:50
Syömishäiriöt Käypä hoito -suositus
Jorma Komulainen, Duodecim
12:50-13:10
Potilaiden odotukset
Anni Lehtonen, SYLI
13:10-13:30
Varhainen toteaminen käytännössä
Perusterveydenhuollon edustaja, Joensuun kouluterveydenhuolto
13:30-13:50
Nuori opiskelijaterveydenhuollossa
Hanna Haapalainen, YTHS
13:50-14:10
Lapsi ja nuori erikoissairaanhoidossa
Virpi Sidoroff, PKKS lastentaudit
14:10-14:30
Aikuinen erikoissairaanhoidossa
Anna-Maija Salmi, PKKS yleissairaalapsykiatria
14:30-15:00
Kahvitauko
15:00-16:00
Syömishäiriöiden hoidon kehittäminen Pohjois-Karjalassa
Paneeli. Pj Jorma Komulainen
PTH: Joensuun kouluterveydenhuolto
SYLI: Anni Lehtonen
Lastenpsykiatria: nimetään myöhemmin
Nuorisopsykiatria: Pekka Ropponen
Aikuispsykiatria: Anna-Maija Salmi
Sisätaudit: Anu Kareinen
Naistentaudit: Anne Vanha-Perttula
/image/journal/article?img_id=172913&t=1491902769682
Siun sote ja syömishäiriöt; Alueellinen seminaari
Ajankohta: 16.5.2017 klo 12.30─16
Paikka: Pohjois-Karjalan keskussairaala, Tikkasali
Järjestäjät: Pohjois-Karjalan keskussairaala, yleissairaalapsykiatrian yksikkö ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Kohderyhmät: Syömishäiriöiden hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset Siun soten alueella
Tavoitteet: Jakaa tietoa syömishäiriöiden varhaisen epäilyn, diagnostiikan ja hoidon nykykäytännöistä ja keskustella kehittämistarpeista Siun soten alueella.
Ilmoittautuminen: Torstai 11.5.2017 mennessä anna-maija.salmi[at]siunsote.fi tai Onni-koulutuskalenteri
OHJELMA
12.30─12.50
Syömishäiriöt Käypä hoito -suositus
Jorma Komulainen, Duodecim
12.50─13.10
Potilaiden odotukset
Anni Lehtonen, SYLI
13.10─13.30
Varhainen toteaminen käytännössä
Perusterveydenhuollon edustaja, Joensuun kouluterveydenhuolto
13.30─13.50
Nuori opiskelijaterveydenhuollossa
Hanna Haapalainen, YTHS
13.50─14.10
Lapsi ja nuori erikoissairaanhoidossa
Virpi Sidoroff, PKKS lastentaudit
14.10─14.30
Aikuinen erikoissairaanhoidossa
Anna-Maija Salmi, PKKS yleissairaalapsykiatria
14.30─15.00
Kahvitauko
15.00─16.00
Syömishäiriöiden hoidon kehittäminen Pohjois-Karjalassa
Paneeli: Pj Jorma Komulainen
PTH: Joensuun kouluterveydenhuolto
SYLI: Anni Lehtonen
Lastenpsykiatria: nimetään myöhemmin
Nuorisopsykiatria: Pekka Ropponen
Aikuispsykiatria: Anna-Maija Salmi
Sisätaudit: Anu Kareinen
Naistentaudit: Anne Vanha-Perttula
Käypä hoito järjestää 29.1.2015 kolmevuotisen kuntoutushankkeensa päätösseminaarin. Twiittaamme seminaarista aihetunnisteella #Kuntoutusseminaari. Seuraa Duodecimia Twitterissä @DuodecimFI !
Aika: Torstai 29.1.2015 klo 9.00–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Tavoitteet:
- Esitellä vaikuttavia kuntoutuksen menetelmiä eri elämänvaiheissa
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa
Seminaari on maksuton, kahvitarjoilu, lounas on omakustanteinen. Mukaan mahtuu 270 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautuminen 13.1.2015 mennessä >>
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY14/348
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (6), Käsikirurgia (1), Lastenneurologia (3), Lastenpsykiatria (6), Neurologia (6), Nuorisopsykiatria (3), Reumatologia (2), Sisätaudit (2), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleislääketiede (6), Sisätaudit /runkokoulutus (2), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (6)
Tilaisuuden nimi: Vaikuttavaa kuntoutusta kehdosta keinutuoliin ? miten elämän eri vaiheissa
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim / Käypä hoito
Lisätietoja: Osallistujamäärä enintään 270 henkilöä.
Verkkokurssi: Ei
Ajankohta: 29.1.2015 (Biomedicum, Helsinki)
Lääkäriliiton erityispätevyys: Kuntoutus (6)
/image/journal/article?img_id=84518&t=1418649813911
Tervetuloa tutustumaan uusiin palveluihimme ja kirjatarjouksiimme!
Katso tapahtuman ohjelma tästä linkistä.
Osallistu osastolla kyselyymme ja voit voittaa upeita palkintoja, muun muassa Iittalan tuotteita tai Duodecimin verkkokaupan lahjakortin.
Messutarjouksena saat osastollamme Kustannus Oy Duodecimin kirjoista vähintään 30 % alennuksen. Osastollamme voit tutustua Lääkärin käsikirjan juhlapainokseen. Lisää uutuuskirjoja löydät verkkokaupassamme, josta saat kirjat ilman toimituskuluja 1.3. saakka. Huomioithan, että käteismyynti messuilla on päättynyt, maksaa voi yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla.
Käypä hoito on julkaissut ensimmäiset Vältä viisaasti -suositukset, joista voit kysyä lisätietoja osastollamme. Esittelemme myös Duodecim-lehden uudistuneita verkkosivuja sekä Terveysportin ja Oppiportin uusia sisältöjä.
Teemana Pohjolan Lääkäripäivillä on "Potilaan parhaaksi – läheltä ja kaukaa".
Tutustu ohjelmaan ja tavataan Oulun Musiikkikeskuksessa! Näyttely on avoinna 22. – 24.2. klo 9.00-15.30. Voit seurata tapahtumaa myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #PohjolanLääkäripäivät.
ke 22.2. klo 8.15
Duodecim-symposium: Maahanmuuttaja terveydenhuollossa
Symposiumin tavoitteena on lisätä taustatietoa maahanmuuttoprosesseista ja maahanmuuttajien oikeuksista terveydenhuollon palveluihin. Tavoitteena on myös lisätä tietoa maahanmuuttajien terveydentilasta ja heidän hoidon tarpeesta epidemiologisten tutkimusten pohjalta. Lisäksi symposium antaa käytännön tietoa eri erikoisaloihin kuuluvista maahanmuuttajien sairauksista. Symposiumin yhteydessä julkaistaan myös Onnistu monikulttuurisessa potilastyössä -video monikulttuurisen vuorovaikutuksen tueksi.
ke 22.2. klo 16.15-17.30
Duodecimin 6. vuosikurssin opiskelijoiden infotilaisuus
Tervetuloa kuulemaan mitä palveluja Duodecimilla on tarjota valmistuvalle lääkärille työn tueksi.
Käypä hoito kouluttaa:
pe 24.2. klo 8.30
Kivun hoidon Käypä hoito -suositus
pe 24.2. klo 13.15
Muistisairaudet nyt
Asiantuntijamme myös kursseilla mukana:
ke 22.2. klo 13.45
Avoin priorisointi ja lääkärin autonomia
Hoitosuositukset ammattikunnan itsesäätelyn välineenä – miten huomioidaan taloudelliset reunaehdot? päätoimittaja Jorma Komulainen
Kohonneen verenpaineen lääkehoidosta on julkaistu kolme Vältä viisaasti -suositusta.
Suosituksissa todetaan muun muassa, että beetasalpaajia ja erityisesti niiden ja diureettien yhdistelmää tulisi välttää ensisijaisena lääkityksenä potilailla, joilla on metabolinen oireyhtymä tai suurentunut riski sairastua diabetekseen.
Lisäksi ohjeissa todetaan, että RAS-järjestelmää (reniini-angiotensiinijärjestelmää) lamaavien lääkkeiden yhdistelmät lisäävät haittavaikutuksia mutta eivät vähennä sydän- ja verisuonitautitapahtumia kohonnutta veranpainetta sairastavilla.
Vältä viisaasti -suosituksissa on myös otettu kantaa ASA-hoidon aloittamiseen. Suosituksen mukaan potilaalle, jolla ei ole muita valtimotaudin riskitekijöitä kuin kohonnut verenpaine, ei tule aloittaa ASA-hoitoa. Lääkityksen hyöty on näissä tapauksissa vähäinen verrattuna kallonsisäisten ja muiden vakavien verenvuotojen vaaraan.
Käypä hoito -toimitus laatii Vältä viisaasti -suosituksia terveydenhuollon tutkimus- ja hoitopäätösten tueksi. Niiden tavoitteena on parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta ohjaamalla luopumaan näyttöön perustumattomista vanhentuneista käytännöistä.
Tutustu Vältä viisaasti -suosituksiin >>
/image/journal/article?img_id=172723&t=1491368597384
Käypä hoito järjestää tammikuussa 2015 kolmevuotisen kuntoutushankkeensa päätöseminaarin:
Vaikuttavaa kuntoutusta kehdosta keinutuoliin – miten elämän eri vaiheissa
Aika: to 29.1.2015 klo 9.30–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Ohjelma: Vahvistuu myöhemmin
Muuta: Seminaari on maksuton, lounas omakustanteinen
Merkitse päivä kalenteriisi jo nyt, lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta tulossa syksyllä!
Lisätietoja: Mari Honkanen, mari.honkanen(at)duodecim.fi
/image/journal/article?img_id=61113&t=1401864121719
Ennen potilaan lähettämistä leikkaukseen, hänen leikkauskelpoisuutensa on arvioitava.
Leikkausta edeltävä arviointi Käypä hoito -suosituksen päivityksessä korostetaan riittävän aikaisin tehtyä potilaan fyysisen suorituskyvyn arviointia ja leikkausriskiä suurentavien tekijöiden tunnistamista, jotta tarvittavat lisätutkimukset ja mahdolliset leikkauskelpoisuutta parantavat toimenpiteet ehditään toteuttaa. Leikkausta edeltävien viikkojen ajaksi potilaat pitää ohjata kuntoa kohottavaan liikuntaan. Päivitetyssä suosituksessa korostetaan tupakan ja alkoholin käytön lopettamista heti, kun leikkauspäätös on tehty.
Lue lisää:
Leikkausta edeltävä arviointi
/image/journal/article?img_id=69102&t=1407740372047
Käypä hoito -suositus Elvytys (vastasyntynyt) ja siihen liittyvä vastasyntyneen elvytyskaavio on päivitetty 4.8.2014. Lähetämme syyskuun aikana Suomen synnytyssairaaloihin mallikappaleen kaaviosta A3-koossa.
Painokelpoinen versio kaaviosta löytyy Elvytys (vastasyntynyt) -suosituksen yhteydestä sen oikeasta palstasta. Voitte näin tulostaa sairaalanne tarpeitten mukaan oikean määrän kaavioita.
Lue lisää
Elvytys (vastasyntynyt)
Painokelpoinen versio kaaviosta
/image/journal/article?img_id=71502&t=1409295464369
Ekstranetit
Asiantuntijanet
Asiantuntijanet on Käyvän hoidon suositustyöryhmille tarkoitettu ekstranet, johon pääsevät kirjautumaan kyseisten työryhmien jäsenet. Palvelun käyttämiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana.
Verkostovaliokunnan ekstranet
Tämä palvelu on tarkoitettu Duodecimin verkostovaliokunnalle. Palvelun käyttämiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana.
Toimittajanet
Tämä palvelu on tarkoitettu Käypä hoito -toimitukselle. Palvelun käyttämiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana.
Päättyneet hankkeet
Duodecim ja Kansaneläkelaitos ovat tehneet yhteistyötä Käypä hoito -suositusten kehittämisestä kuntoutuksen ja työ- ja toimintakyvyn arvioinnin osalta.
Kolmevuotisen Käypä kuntoutus -hankkeen tulokset esitellään hankkeen loppuraportissa:
Käypä kuntoutus -hanke 2012-14
2015 | PDF
 |
Seuraava NAK-paja
Aika:
- Keskiviikko 15.2.2017 klo 15.30-18.30
Paikka: Duodecimin kokoustila, Kalevankatu 11 A 2. krs, Helsinki
Kohderyhmä: Näytönastekatsauksia (NAK) laativat Käypä hoito -työryhmien jäsenet.
Tavoitteet: Vahvistaa osaamista näytönastekatsausten laadinnassa sekä yhtenäistää näytönastekatsausten laatimisen käytäntöjä.
Ohjelma: Osallistujilla on mahdollisuus tehdä kurssilla oma NAK valitsemastaan aiheesta. Ottakaa mukaan systemoitu katsaus tai hyviä alkuperäistutkimuksia, joiden perusteella työstätte NAK:n - sekä oma kannettava tietokone.
Ilmoittautua voi heti Niina Aholle: etunimi.sukunimi@duodecim.fi tai (09) 6188 5455.
Julkaisut
Käypä hoito -toimijat laativat erilaisia julkaisuja hoitosuosituksiin liittyen. Postereita esitellään konferensseissa ja erilaisissa tapahtumissa.
Hankkeisiin liittyviä materiaaleja julkaistaan hankekohtaisilla sivuilla. Vuosina 2015–17 toteutettavan Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen aikana julkaistut materiaalit löytyvät kootusti omalta sivultaan, samoin Vältä viisaasti -suositukset.
Koulutukset
Käypä hoito -toimitus järjestää työryhmien jäsenille koulutusta näytönastekatsausten laatimisessa (NAK-pajat). Lisäksi vuosittain järjestetään tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi. Muuta koulutusta järjestetään tarpeen mukaan.
 |
| Ryhmätöitä Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssilla. |
Kuntoutussuositusten implementointi -hanke 2015-17
Kuntoutussuositusten implementointi -hanke kohdistuu hoitosuosituksissa suositeltavien vaikuttavien kuntoutuskäytäntöjen implementointiin yhteistyössä kansanterveysjärjestöjen ja terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa.
Hankkeen tavoitteena on kehittää vaikuttavia kuntoutuskäytäntöjä edistäviä implementoinnin välineitä ja etsiä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa yhteistyön menetelmiä implementoinnin edistämisessä.
Kuntoutusaiheisiin Käypä hoito -suosituksiin hankkeen aikana laaditut implementoinnin tukimateriaalit kerätään helposti saataville interaktiiviseen kaavioon >>
Käypä hoito järjestää 29.1.2015 kolmevuotisen kuntoutushankkeensa päätösseminaarin otsikolla Vaikuttavaa kuntoutusta kehdosta keinutuoliin – miten elämän eri vaiheissa.
Ilmoittautuminen seminaariin on päättynyt. Voit seurata seminaaria Twitterissä aihetunnisteella #Kuntoutusseminaari.
Aika: Torstai 29.1.2015 klo 9.00–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Tavoitteet:
- Esitellä vaikuttavia kuntoutuksen menetelmiä eri elämänvaiheissa
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa
Seminaarin esitykset löytyvät Koulutukset > Muut koulutukset -alasivulta
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY14/348
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (6), Käsikirurgia (1), Lastenneurologia (3), Lastenpsykiatria (6), Neurologia (6), Nuorisopsykiatria (3), Reumatologia (2), Sisätaudit (2), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleislääketiede (6), Sisätaudit /runkokoulutus (2), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (6)
Lääkäriliiton erityispätevyys: Kuntoutus (6)
Lisätietoja: mari.honkanen@duodecim.fi
/image/journal/article?img_id=88702&t=1422605195214Terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa luopumalla systemaattisesti näyttöön perustumattomista vanhentuneista käytännöistä.
Vaikuttamattomista menetelmistä luopumista voidaan ohjata muun muassa kansallisten hoitosuositusten avulla.
Englannin NICE (National Institute for Health and Care Excellence) on julkaissut omia do-not-do -suosituksiaan vuodesta 2003 alkaen. Yhdysvaltalainen ABIM-säätiö (Advancing Medical Professionalism) on perustanut "Choosing Wisely" -kampanjan, jonka puitteissa useat erikoislääkäriyhdistykset ovat koonneet listoja tutkimus- ja hoitopäätöksistä, jotka eivät ole perusteltuja.
Duodecimin Käypä hoito -yksikössä on nyt laadittu malli sille, kuinka vastaavia suosituksia voidaan tehdä Suomessa. Kehittämistyön yhteydessä on laadittu kahdeksan Vältä viisaasti -suositusta, jotka on koostettu viidestä hankkeeseen sopivasta Käypä hoito -suosituksesta.
Vältä viisaasti -suosituksille on asetettu useita kriteerejä, joista tärkeimpiä ovat:
- Aiheen tulee olla riittävän tärkeä potilaan tai terveydenhuoltojärjestelmän kannalta.
- Suositus perustuu kriittisesti arvioituun tutkimuskirjallisuuteen.
- Suosituksen laatijalla ja hyväksyjällä ei ole merkittäviä taloudellisia sidonnaisuuksia aiheeseen.
- Aiheesta tulee olla mahdollista antaa kansainvälisten (GRADE) kriteerien mukainen vahva suositus.
- On todennäköistä, että antamalla suositus voidaan vaikuttaa hoitokäytäntöihin.
Ehdota uutta suositusta
Duodecimin verkostovaliokunnalle voi tehdä ehdotuksia uusista hoitosuosituksista. Ehdotuksia käsitellään kahdesti vuodessa: keväällä maalis-huhtikuussa ja syksyllä syys-lokakuussa.
Aiheen ehdottaminen PRIO-lomakkeella
Ehdotukset pyydetään tekemään vapaamuotoisina, kirjallisina hakemuksina. Ehdottajatahon tulee täyttää PRIO-arviointilomake (Excel-tiedosto), joka liitetään hakemukseen. Hakemuskirjeessä tulee perustella sekä suosituksen tarpeellisuus että PRIO-arviointilomakkeeseen annetut pisteet. Huolellinen lukuihin perustuva selvitys lisää suositusaiheen läpimenon mahdollisuutta.
PRIO-arviointilomakkeen täyttöohje:
- Tallenna Excel-lomake omalle koneellesi (napsauta hiiren oikealla näppäimellä ja valitse tallenna nimellä).
- Arvioi jokainen otsikkotason osa-alue. Alakohdat sisältyvät otsikon pistemäärään. Enimmäispisteet näkyvät vieressä.
- Ilmoita kunkin osa-alueen pisteet ruudussa.
- Laske pisteet yhteen.
Hakemuskirje ja PRIO-arviointilomake pyydetään palauttamaan Käypä hoito -toimistoon Mari Honkaselle osoitteella etunimi.sukunimi@duodecim.fi. Päätöksestä ilmoitetaan ehdottajataholle käsittelyn jälkeen.
Ehdota aihetta -verkkopalvelu
Duodecimin Käyvän hoidon, THL:n Finohtan ja Fimean Lääkehoitojen arviointiryhmän yhteisen Ehdota aihetta -verkkopalvelun ylläpito päättyi vuoden 2016 lopussa. Kiitämme saamistamme arviointiehdotuksista ja yhteistyöstä!
Käypä hoito -suositusten aihe-ehdotuksia voi jatkossakin tehdä vapaamuotoisina hakemuksina, ks. ohjeet yllä.
Käypä hoito järjestää kuntoutusaiheisen seminaarin Biomedicumissa 16.2.2016. Ilmoittaudu jo nyt!
Aika: Tiistai 16.2.2016 klo 9.45–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 250 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä
Tavoitteet:
- Esitellä vaikuttavia kuntoutuksen menetelmiä eri elämänvaiheissa
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvan kuntoutuksen käyttöönottoa ja arviointia Suomessa
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.
Ilmoittautuminen 30.1.2016 mennessä tästä linkistä >>
OHJELMA (lataa PDF)
9.00–9.45
Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
9.45–10.00
Seminaarin avaus
Dosentti, päätoimittaja
Jorma Komulainen, Duodecim
Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisy
10.00–10.35
Käytösongelmien varhainen perhekeskeinen hoito väestötasolla
Professori Andre Sourander
Turun yliopisto
10.35–11.10
Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus
PsL, psykoterapian erikoispsykologi Vera Gergov
HUS
11.10–11.45
Nuorten psykoosit – kuinka elämässä eteenpäin?
Professori, ylilääkäri Pirjo Mäki
Psykiatria, Oulun yliopisto ja Nuorisopsykiatrian pkl, Psykiatria, Oulun yliopistollinen sairaala
11.45–12.45
Lounas (omakustanteinen)
Työikäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus
12.45–13.20
Niska-, hartia- ja selkäsairaudet
Professori Jaro Karppinen
Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos
13.20–13.55
Olkapään sairaudet
Dosentti Mauri Kallinen
Oulun yliopistollinen sairaala
13.55–14.30
Reumataudit
Professori Marja Mikkelsson
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Tampereen yliopisto
14.30–15.00
Kahvitarjoilu
Kuntoutuksen järjestäminen
15.00–15.30
Kuntoutussuunnitelma nuorilla: koulutus, ammatti ja hoito
Asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen
Kela
15.30–16.00
Kuntoutussuunnitelma työikäisillä
Dosentti Timo Pohjolainen
Orton
Koulutusta anotaan erikoistuvien lääkäreiden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi.
Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi
 |
|  |
Käypä hoito järjestää kuntoutusaiheisen seminaarin Biomedicumissa 16.2.2016. Ilmoittaudu nyt!
Aika: Tiistai 16.2.2016 klo 9.45–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 250 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä
Tavoitteet:
- Esitellä vaikuttavia kuntoutuksen menetelmiä eri elämänvaiheissa
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvan kuntoutuksen käyttöönottoa ja arviointia Suomessa
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.
Ilmoittautuminen 30.1.2016 mennessä tästä linkistä >>
Tervetuloa!
OHJELMA (lataa PDF)
9.00–9.45
Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
9.45–10.00
Seminaarin avaus
Dosentti, päätoimittaja
Jorma Komulainen, Duodecim
Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisy
Puheenjohtaja Eila Laukkanen
10.00–10.35
Käytösongelmien varhainen perhekeskeinen hoito väestötasolla
Professori Andre Sourander
Turun yliopisto
10.35–11.10
Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus
PsL, psykoterapian erikoispsykologi Vera Gergov
HUS
11.10–11.45
Nuorten psykoosit – kuinka elämässä eteenpäin?
Professori, ylilääkäri Pirjo Mäki
Psykiatria, Oulun yliopisto ja Nuorisopsykiatrian pkl, Psykiatria, Oulun yliopistollinen sairaala
11.45–12.45
Lounas (omakustanteinen)
Työikäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus
Puheenjohtaja Antti Malmivaara
12.45–13.20
Niska-, hartia- ja selkäsairaudet
Professori Jaro Karppinen
Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos
13.20–13.55
Olkapään sairaudet
Dosentti Mauri Kallinen
Oulun yliopistollinen sairaala
13.55–14.30
Reumataudit
Professori Marja Mikkelsson
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Tampereen yliopisto
14.30–15.00
Kahvitarjoilu
Kuntoutuksen järjestäminen
Puheenjohtaja Ilona Autti-Rämö
15.00–15.30
Kuntoutussuunnitelma nuorilla: koulutus, ammatti ja hoito
Asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen
Kela
15.30–16.00
Kuntoutussuunnitelma työikäisillä
Dosentti Timo Pohjolainen
Orton
Erikoistumispisteet:
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY15/318
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (6), Käsikirurgia (6), Lastenneurologia (6), Lastenpsykiatria (3), Lastentaudit (3), Liikuntalääketiede (6), Nuorisopsykiatria (3), Ortopedia ja traumatologia (6), Psykiatria (6), Reumatologia (4), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleislääketiede (6), Kirurgia / runkokoulutus (6), Psykiatria / runkokoulutus (6), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (6)
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyväksi teoreettiseksi koulutukseksi (6 tuntia).
Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi
|
| |
Käypä hoito järjestää kuntoutusaiheisen seminaarin Biomedicumissa 16.2.2016. Ilmoittaudu nyt!
Aika: Tiistai 16.2.2016 klo 9.45–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 250 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä
Tavoitteet:
- Esitellä vaikuttavia kuntoutuksen menetelmiä eri elämänvaiheissa
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvan kuntoutuksen käyttöönottoa ja arviointia Suomessa
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.
Ilmoittautuminen 30.1.2016 mennessä tästä linkistä >>
Tervetuloa!
OHJELMA (lataa PDF)
9.00–9.45
Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
9.45–10.00
Seminaarin avaus
Dosentti, päätoimittaja
Jorma Komulainen, Duodecim
Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisy
Puheenjohtaja Eila Laukkanen
10.00–10.35
Käytösongelmien varhainen perhekeskeinen hoito väestötasolla
Professori Andre Sourander
Turun yliopisto
10.35–11.10
Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus
PsL, psykoterapian erikoispsykologi Vera Gergov
HUS
11.10–11.45
Nuorten psykoosit – kuinka elämässä eteenpäin?
Professori, ylilääkäri Pirjo Mäki
Psykiatria, Oulun yliopisto ja Nuorisopsykiatrian pkl, Psykiatria, Oulun yliopistollinen sairaala
11.45–12.45
Lounas (omakustanteinen)
Työikäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus
Puheenjohtaja Antti Malmivaara
12.45–13.20
Niska-, hartia- ja selkäsairaudet
Professori Jaro Karppinen
Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos
13.20–13.55
Olkapään sairaudet
Dosentti Mauri Kallinen
Oulun yliopistollinen sairaala
13.55–14.30
Reumataudit
Professori Marja Mikkelsson
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Tampereen yliopisto
14.30–15.00
Kahvitarjoilu
Kuntoutuksen järjestäminen
Puheenjohtaja Ilona Autti-Rämö
15.00–15.30
Kuntoutussuunnitelma nuorilla: koulutus, ammatti ja hoito
Asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen
Kela
15.30–16.00
Kuntoutussuunnitelma työikäisillä
Dosentti Timo Pohjolainen
Orton
Erikoistumispisteet:
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY15/318
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (6), Käsikirurgia (6), Lastenneurologia (6), Lastenpsykiatria (3), Lastentaudit (3), Liikuntalääketiede (6), Nuorisopsykiatria (3), Ortopedia ja traumatologia (6), Psykiatria (6), Reumatologia (4), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleislääketiede (6), Kirurgia / runkokoulutus (6), Psykiatria / runkokoulutus (6), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (6)
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyväksi teoreettiseksi koulutukseksi (6 tuntia).
Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi
|
| |
Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa todettuun ahtaumaan (FEV1/FVC < 0,7). Kliininen vaikeusaste ei perustu pelkästään spirometriassa todetun obstruktion asteeseen (FEV1) vaan myös oireisiin (CAT-kysely tai mMRC-pisteet) ja pahenemisvaiheiden esiintymiseen.
Hoito valitaan taudin ilmiasun (fenotyypin) mukaan, jotka luokitellaan kolmeen ryhmään ja esitetään kuvassa (kuva 2). Obstruktion aste, oireet, pahenemisvaiheiden riski ja samanaikainen astma vaikuttavat hoidon valintaan. Jatkuvia oireita hoidetaan inhaloitavalla pitkävaikutteisella avaavalla ß2-agonistilla tai antikolinergillä tai näiden yhdistelmällä. Inhaloitavaa glukokortikoidia käytetään näiden lisäksi kun pahenemisvaiheiden riski on suuri tai hoidetaan samanaikaista astmaa. Vaikeassa hyperkapnisessa pahenemisvaiheessa noninvasiivinen ventilaatiohoito (NIV) on tehokasta. Lääkkeettömiin hoitoihin kuuluvat tupakasta vieroitus ja liikunnallisen aktiviteetin lisääminen. Hoidolla vähennetään oireita ja estetään pahenemisvaiheita. Tehokkailla tupakanvastaisilla toimilla keuhkoahtaumataudista voitaisiin tehdä harvinainen sairaus.
Lue lisää
Keuhkoahtaumatauti
Tervetuloa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaariin Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja torstaina 23.11.2017 klo 11–16.30 Folkhälsanin Ossian-saliin (Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki).
Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille.
Seminaarin key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta.
Seminaari on osallistujille maksuton, ja sisältää lounaan ja kahvitarjoilun. Huomaathan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoittautumista ei ole peruutettu ollenkaan. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot.
Lue lisää seminaarista, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
/image/journal/article?img_id=178613&t=1497244154936
Kaksipäiväinen Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi järjestetään 13.–14.9.2016 Järvenpää-talossa. Kurssi on Käypä hoito -työryhmien jäsenille maksuton. Kurssi perustuu ongelmalähtöiseen oppimiseen ja pienryhmätyöskentelyyn.
Kohderyhmät:
- Hoitosuosituksia laativat ja arvioivat terveydenhuollon ammattilaiset
- Väitöskirjatyötään tekevät lääketieteen ja terveydenhuollon tutkijat
- Näyttöön perustuvasta lääketieteestä kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat
Kurssin keskeisiä tavoitteita ovat:
- Tutustuttaa osallistujat näyttöön perustuvaan lääketieteeseen (evidence based medicine)
- Kehittää osallistujien valmiuksia tutkimustiedon arvioinnissa ja soveltamisessa käytännön työhön
- Tavoitteena on tutkitun tiedon tehokkaampi käyttö potilastyössä, menetelmien arviointitoiminnassa, hoitosuositusten laatimisessa, tutkimustyön suunnittelussa sekä terveydenhuollon päätöksenteossa.
Kurssi on täynnä, voit kuitenkin ilmoittautua jonotuslistalle. Lue lisää >>
/image/journal/article?img_id=144627&t=1463060387652Näin luet tieteellisiä tutkimuksia
Pohjolan lääkäripäivät 25.2.2016
Luentoesitykset:
Tutkimustulosten luetettavuudesta ja sovellettavuudesta
Dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, Duodecim | PDF
Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?
Emeritusprofessori Matti Uhari, Oulu | PDF
Johtaja ja tutkimustieto
Dosentti, vastuualuejohtaja Päivi Tapanainen, OYS | PDF
Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa?
Professori Pekka Honkanen, OYS ja Kainuun sote | PDF
Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi
Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi on kaksipäiväinen ja se pidetään kerran vuodessa. Kurssi on Käypä hoito -työryhmien jäsenille maksuton. Kurssi perustuu ongelmalähtöiseen oppimiseen ja pienryhmätyöskentelyyn.
Kohderyhmät
- Kliinistä tutkimusta tekevät ja ohjaavat lääkärit ja ohjattava-ohjaaja parit.
- Hoitosuosituksia laativat ja arvioivat terveydenhuollon ammattilaiset.
- Väitöskirjatyötään tekevät lääketieteen ja terveydenhuollon tutkijat
- Näyttöön perustuvasta lääketieteestä kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat
Tavoitteet
Kurssin keskeisiä tavoitteita ovat:
- Syventää tietämystä näyttöön perustuvasta lääketieteestä.
- Kehittää valmiuksia tutkimustiedon luotettavuuden, sovellettavuuden ja merkityksen arvioinnissa ja soveltamisessa käytännön työssä mukaan lukien potilastyö, menetelmien arviointi, hoitosuositusten laatiminen, tutkimustyön suunnittelu sekä terveydenhuollon päätöksenteko.
Tavoitteena on myös, että kurssilaiset oppivat etsimään jokaisesta aiheesta vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Ovatko tutkimustulokset luotettavia?
- Mitä tulokset merkitsevät?
- Onko tuloksista hyötyä käytännön päätöksenteolle?
Kaksipäiväinen Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi järjestetään 3.−4.10.2017 Järvenpää-talossa. Kurssi on Käypä hoito -työryhmien jäsenille maksuton, mutta matkakuluja ei korvata. Kurssi perustuu ongelmalähtöiseen oppimiseen ja pienryhmätyöskentelyyn.
Kurssin tavoite
- Syventää tietämystä näyttöön perustuvasta lääketieteestä.
- Kehittää valmiuksia tutkimustiedon luotettavuuden, sovellettavuuden ja merkityksen arvioinnissa ja soveltamisessa käytännön työssä mukaan lukien potilastyö, menetelmien arviointi, hoitosuositusten laatiminen, tutkimustyön suunnittelu sekä terveydenhuollon päätöksenteko.
Kohderyhmät
- Kliinistä tutkimusta tekevät ja ohjaavat lääkärit ja ohjattava-ohjaaja parit.
- Hoitosuosituksia laativat ja arvioivat terveydenhuollon ammattilaiset.
- Väitöskirjatyötään tekevät lääketieteen ja terveydenhuollon tutkijat.
- Näyttöön perustuvasta lääketieteestä kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat.
Lisätietoa ja ilmoittautuminen >>
/image/journal/article?img_id=168904&t=1488789887383
Kaksipäiväinen Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi järjestetään 3.−4.10.2017 Järvenpää-talossa. Kurssi on Käypä hoito -työryhmien jäsenille maksuton, mutta matkakuluja ei korvata. Kurssi perustuu ongelmalähtöiseen oppimiseen ja pienryhmätyöskentelyyn.
Kurssin tavoite
- Syventää tietämystä näyttöön perustuvasta lääketieteestä.
- Kehittää valmiuksia tutkimustiedon luotettavuuden, sovellettavuuden ja merkityksen arvioinnissa ja soveltamisessa käytännön työssä mukaan lukien potilastyö, menetelmien arviointi, hoitosuositusten laatiminen, tutkimustyön suunnittelu sekä terveydenhuollon päätöksenteko.
Kohderyhmät
- Kliinistä tutkimusta tekevät ja ohjaavat lääkärit ja ohjattava-ohjaaja parit.
- Hoitosuosituksia laativat ja arvioivat terveydenhuollon ammattilaiset.
- Väitöskirjatyötään tekevät lääketieteen ja terveydenhuollon tutkijat.
- Näyttöön perustuvasta lääketieteestä kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat.
Lisätietoa ja ilmoittautuminen >>
/image/journal/article?img_id=173004&t=1491974209398
Käypä hoito -toimituksen yhteystiedot
Käypä hoito
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
PL 713
Kalevankatu 11 A
00101 HELSINKI
Puh. 09 618 851
khpalaute[at]duodecim.fi
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@duodecim.fi
JORMA KOMULAINEN
Käypä hoito -päätoimittaja, LT, dosentti
Puhelin 1: 050 591 2526
Puhelin 2: 09 6188 5435
RAIJA SIPILÄ
Toimituspäällikkö
Puhelin 1: 050 355 4153
Puhelin 2: 09 6188 5454
MARI HONKANEN
Kehittämispäällikkö
Puhelin 1: 050 591 5922
Puhelin 2: 09 6188 5456
TIINA LAMBERG
Informaatikko
Puhelin 1: 050 440 1611
Puhelin 2: 09 6188 5508
NIINA AHO
Kokouspalvelusihteeri
Puhelin 1: 050 381 5167
Puhelin 2: 09 6188 5455
MINNA HAUKIO
Tekninen toimittaja
Puhelin 1: 050 567 3854
Puhelin 2: 09 6188 5222
MARJO LEPISTÖ
Koordinaattori
Puhelin 1: 050 382 3898
Puhelin 2: 09 6188 5463
TIINA TALA
Oppimateriaalitoimittaja
Puhelin 1: 050 572 1276
Puhelin 2: 09 6188 5254
KIRSI TARNANEN
Tekninen toimittaja, potilasversioista vastaava
Puhelin 1: 050 595 6792
Puhelin 2: 09 6188 5506
KARIN TORP
Sihteeri
Puhelin 1: 050 591 6339
Puhelin 2: 09 6188 5215
Käypä hoito -toimittajat
SARI ATULA
KATRIINA KUKKONEN-HARJULA
TANJA LAUKKALA
ANTTI MALMIVAARA
VILLE MATTILA
TUULA MEINANDER
EERO MERVAALA
MARJA PÖLLÄNEN
ARJA TUUNAINEN
Käyvän hoidon ja Kelan Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen aikana on laadittu yleinen hoitomalli TULES-vaivojen hoitoon.
Malli laadittiin yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Siinä esitetään olkapää- ja alaselkäkivun hoitoketjut sekä lyhytaikaisessa että pitkään jatkuvassa kivussa sekä ohjataan lisätietoon.
/image/journal/article?img_id=175404&t=1493707628819
Kutsutapahtuma: Käypä hoito -suositusten potilasversioiden työpaja potilasjärjestöille
Aika: Torstai 26.11.2015 klo 13.00–16.00
Järjestäjä: Käypä hoito / Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Työpaja on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.
Paikkoja on rajoitetusti: mukaan mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta (2 hlöä/järjestö).
Ohjelma ja tavoite:
Ohjelma sisältää työpajatyöskentelyä. Pajan aikana pohdimme:
- Millainen on toimiva potilasmateriaali?
- Miten Käypä hoito -suositusten potilasversioita voisi kehittää potilaslähtöisemmiksi?
- Millaisia toimivia yhteistyömuotoja löytäisimme potilasjärjestöjen ja Käyvän hoidon välille?
Käyvän hoidon potilasversiot tiivistävät hoitosuositusten keskeisen sisällön yleiskielellä potilaan näkökulmasta.
Osana Duodecimin ja Kelan Kuntoutussuositusten implementointi -hanketta pyrkimyksenämme on kehittää potilasversioita, jotta ne palvelisivat entistä paremmin potilaita ja heidän lähiomaisiaan.
Järjestimme kesäkuussa potilasjärjestöille ja potilasversioiden käyttäjille kyselyn Käypä hoito -suositusten potilasversioiden kehittämisestä. Tulokset tullaan julkaisemaan Käypähoito.fi-sivustolla syyskuun loppuun mennessä.
Kyselyn ja tämän työpajatyöskentelyn tuloksia hyödynnetään potilasversioidemme kehittämisessä.
Raportti potilasversioiden kehittämisestä (julkaistu 8.12.2015) >>
|
| |
Seminaari: Vaikuttavaa kuntoutusta kehdosta keinutuoliin – miten elämän eri vaiheissa
Aika: Torstai 29.1.2015 klo 9.00–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Tavoitteet:
- Esitellä vaikuttavia kuntoutuksen menetelmiä eri elämänvaiheissa
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa
OHJELMA (PDF-muotoiset esitykset avautuvat otsikoista)
Seminaarin Twitter-kommentit kootusti
| 9.00–9.40 | Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu |
|
| 9.40–10.00 | Dosentti, päätoimittaja | |
|
| Syrjäytyvät nuoret (pj. Jorma Komulainen) |
|
| 10.00–10.25 | Lastenpsykiatrian ylilääkäri | |
| 10.25–10.50 | Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Leena Pihlakoski, TAYS | |
| 10.50–11.15 | Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta | Erikoispuheterapeutti |
| 11.15–12.30 | Lounas (omakustanteinen) |
|
|
| Työkyky (pj. Jukkapekka Jousimaa) |
|
| 12.30–12.55 | Dosentti Heikki Arola, Terveystalo | |
| 12.55–13.20 | Dosentti Esa-Pekka Takala, TTL
| |
| 13.20–13.45 | Työterveyshuollon erikoislääkäri | |
| 13.45–14.15 | Kahvitarjoilu |
|
|
| Ikääntyneet (pj. Tiina Huusko) |
|
| 14.15–14.40 | Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri | |
| 14.40–15.05 | Yleislääketieteen erikoislääkäri | |
| 15.05–15.30 | Tutkimusprofessori | |
| 15.30–16.00 | Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko, Kela |
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY14/348
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (6), Käsikirurgia (1), Lastenneurologia (3), Lastenpsykiatria (6), Neurologia (6), Nuorisopsykiatria (3), Reumatologia (2), Sisätaudit (2), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleislääketiede (6), Sisätaudit /runkokoulutus (2), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (6)
Tilaisuuden nimi: Vaikuttavaa kuntoutusta kehdosta keinutuoliin ? miten elämän eri vaiheissa
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim / Käypä hoito
Lisätietoja: Osallistujamäärä enintään 270 henkilöä.
Verkkokurssi: Ei
Ajankohta: 29.1.2015 (Biomedicum, Helsinki)
Lääkäriliiton erityispätevyys: Kuntoutus (6)
Depression hyvä hoito – totta vai tarua?
Depression Käypä hoito -suosituksen 2014 päivityksen julkistamisseminaari
Aika: Torstai 27.11.2014 klo 12.30–16.00
Paikka: Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3, 00014 Helsingin yliopisto
Kohderyhmä: Masennuspotilaita tutkivat ja hoitavat lääkärit mm. perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa, sekä asiantuntijavirastoissa, terveys- ja muut toimittajat
OHJELMA
| 12.30 - 12.35 | Avaussanat Pj Minna Valkonen-Korhonen, Suomen Psykiatriyhdistys |
| 12.35 - 13.10 | Depression käypä hoito tänään Professori Erkki Isometsä, Helsingin yliopisto |
| 13.10 - 13.45 | Hoitosuositukset: mitä, miten ja entä sitten? Dosentti Jorma Komulainen, Duodecim |
| 13.45 - 14.20 | Miten masennuslääkkeet toimivat? Professori Jesper Ekelund, Helsingin yliopisto |
| 14.20 - 14.55 | Depressio yksilön ja kansanterveyden ongelmana Professori Jouko Lönnqvist, THL |
| 14.55 - 15.30 | Psykoterapiat masennuksen hoidossa Dosentti Tarja Melartin, HUS |
| 15.30 - 16.00 | Keskustelua |
Seminaari: Näyttöön perustuva kuntoutus läpi hoitoketjun: Miten edistämme moniammatillisesti potilaittemme kuntoutumista?
- Aika: Torstai 30.1.2014 klo 9.30–16.00
- Paikka: Marina Congress Center, Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki
- Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset
- Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Seminaarin esitykset PDF-muodossa:
Päivän avaus (Jorma Komulainen)
Käyvän hoidon kuntoutushanke (Antti Malmivaara)
Lonkkamurtuma (Tiina Huusko)
Aivoinfarkti (Sinikka Peurala)
Alaselkäkipu (Timo Pohjolainen)
Miten rahoittajat arvioivat kuntoutuksen vaikuttavuutta? (Seija Sukula)
Miten hyödynnän TOIMIA-verkoston suosituksia kuntoutustulosten mittaamisessa? (Heli Valkeinen)
HY:n kurssimuotoinen koulutus
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Fysiatria (6), Geriatria (6), Lastenneurologia (6), Lastenpsykiatria (6), Lastentaudit (6), Liikuntalääketiede (6), Ortopedia ja traumatologia (6), Psykiatria (6), Reumatologia (6), Sisätaudit (6), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleiskirurgia (4), Yleislääketiede (6), Kirurgia / runkokoulutus (6), Psykiatria / runkokoulutus (6), Sisätaudit /runkokoulutus (6), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (3)
Seminaari: Potilaasta kuntoutujaksi – kuntoutujasta pärjääjäksi
Aika: Tiistaina 16.2.2016 klo 9.45–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Tavoitteet:
- Esitellä vaikuttavia kuntoutuksen menetelmiä eri elämänvaiheissa
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvan kuntoutuksen käyttöönottoa ja arviointia Suomessa
Muuta: Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen. Koulutusta anotaan erikoistuvien lääkäreiden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi.
OHJELMA (lataa PDF)
9.00–9.45
Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
9.45–10.00
Seminaarin avaus
Dosentti, päätoimittaja
Jorma Komulainen, Duodecim
Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisy
Puheenjohtaja Eila Laukkanen
10.00–10.35
Käytösongelmien varhainen perhekeskeinen hoito väestötasolla
Professori Andre Sourander
Turun yliopisto
10.35–11.10
Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus
PsL, psykoterapian erikoispsykologi Vera Gergov
HUS
11.10–11.45
Nuorten psykoosit – kuinka elämässä eteenpäin?
Professori, ylilääkäri Pirjo Mäki
Psykiatria, Oulun yliopisto ja Nuorisopsykiatrian pkl, Psykiatria, Oulun yliopistollinen sairaala
11.45–12.45
Lounas (omakustanteinen)
Työikäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus
Puheenjohtaja Antti Malmivaara
12.45–13.20
Niska-, hartia- ja selkäsairaudet
Professori Jaro Karppinen
Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos
13.20–13.55
Olkapään sairaudet
Dosentti Mauri Kallinen
Oulun yliopistollinen sairaala
13.55–14.30
Reumataudit
Professori Marja Mikkelsson
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Tampereen yliopisto
14.30–15.00
Kahvitarjoilu
Kuntoutuksen järjestäminen
Puheenjohtaja Kirsi Vainiemi
15.00–15.30
Kuntoutussuunnitelma nuorilla: koulutus, ammatti ja hoito
Asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen
Kela
15.30–16.00
Kuntoutussuunnitelma työikäisillä
Dosentti Timo Pohjolainen
Orton
Tervetuloa!
Erikoistumispisteet:
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY15/318
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (6), Käsikirurgia (6), Lastenneurologia (6), Lastenpsykiatria (3), Lastentaudit (3), Liikuntalääketiede (6), Nuorisopsykiatria (3), Ortopedia ja traumatologia (6), Psykiatria (6), Reumatologia (4), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleislääketiede (6), Kirurgia / runkokoulutus (6), Psykiatria / runkokoulutus (6), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (6)
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyväksi teoreettiseksi koulutukseksi (6 tuntia).
Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi
|
| |
Seminaari: Potilaasta kuntoutujaksi – kuntoutujasta pärjääjäksi
Aika: Tiistaina 16.2.2016 klo 9.45–16.00
Paikka: Biomedicum (luentosali 1), Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Tavoitteet:
- Esitellä vaikuttavia kuntoutuksen menetelmiä eri elämänvaiheissa
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvan kuntoutuksen käyttöönottoa ja arviointia Suomessa
Muuta: Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.
Katso myös Twitter-kommenteista kerätty Storify-kooste!
OHJELMA (lataa PDF)
9.00–9.45
Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
9.45–10.00
Seminaarin avaus (PDF)
Dosentti, päätoimittaja
Jorma Komulainen, Duodecim
Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisy
Puheenjohtaja Eila Laukkanen
10.00–10.35
Käytösongelmien varhainen perhekeskeinen hoito väestötasolla
Professori Andre Sourander
Turun yliopisto
10.35–11.10
Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus (PDF)
PsL, psykoterapian erikoispsykologi Vera Gergov
HUS
11.10–11.45
Nuorten psykoosit – kuinka elämässä eteenpäin? (PDF)
Professori, ylilääkäri Pirjo Mäki
Psykiatria, Oulun yliopisto ja Nuorisopsykiatrian pkl, Psykiatria, Oulun yliopistollinen sairaala
11.45–12.45
Lounas (omakustanteinen)
Työikäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus
Puheenjohtaja Antti Malmivaara
12.45–13.20
Niska-, hartia- ja selkäsairaudet (PDF)
Professori Jaro Karppinen
Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos
13.20–13.55
Olkapään sairaudet (PDF)
Dosentti Mauri Kallinen
Oulun yliopistollinen sairaala
Esityksen piti:
Dosentti Esa-Pekka Takala
Työterveyslaitos
13.55–14.30
Reumataudit (PDF)
Professori Marja Mikkelsson
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Tampereen yliopisto
14.30–15.00
Kahvitarjoilu
Kuntoutuksen järjestäminen
Puheenjohtaja Kirsi Vainiemi
15.00–15.30
Kuntoutussuunnitelma nuorilla: koulutus, ammatti ja hoito (PDF)
Asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen
Kela
15.30–16.00
Kuntoutussuunnitelma työikäisillä (PDF)
Dosentti Timo Pohjolainen
Orton
Seminaarissa jaettavana olleita materiaaleja Käypä hoito -suosituksista:
ADHD:n diagnostinen hoitokaavio (PDF)
Depressiopotilaan työssä jatkamisen ja työhön paluun tuki (s. 1) (PDF)
Keinoja, joilla voi itse vaikuttaa mielialaansa (s. 2) (PDF)
Epävakaa persoonallisuushäiriö perusterveydenhuollossa (PDF)
Skitsofrenian alueellinen hoitomalli (PDF)
Kivun lääkehoito aikuisille (PDF)
Liikuntaharjoittelun uudet videot (PDF)
Arvioi nivelreumapotilaasi toimintakykyä (PDF)
Työfysioterapeutin työpaikalla käynti: Työkyvyn ja työhönpaluun tukitoimet pitkittyneessä olkapään jännevaivoissa (s. 1) (PDF)
Olkapään jännevaivojen diagnostiikka- ja hoitokaavio (s. 2) (PDF)
Katso myös Twitter-kommenteista kerätty Storify-kooste!
Erikoistumispisteet:
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY15/318
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (6), Käsikirurgia (6), Lastenneurologia (6), Lastenpsykiatria (3), Lastentaudit (3), Liikuntalääketiede (6), Nuorisopsykiatria (3), Ortopedia ja traumatologia (6), Psykiatria (6), Reumatologia (4), Terveydenhuolto (6), Työterveyshuolto (6), Yleislääketiede (6), Kirurgia/runkokoulutus (6), Psykiatria/runkokoulutus (6), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (6)
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyväksi teoreettiseksi koulutukseksi (6 tuntia).
Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi
|
| |
Antibioottilääkityksestä on aikuisten ja lasten akuutissa keuhkoputkitulehduksessa enemmän haittaa kuin hyötyä, todetaan juuri julkaistuissa, uusissa Vältä viisasti -suosituksissa.
Keuhkoputkitulehdukset ovat yleensä virusten aiheuttamia, ja niiden tyypillisiä oireita ovat yskä ja limaisuus. Antibioottihoito ei tehoa näihin oireisiin ja voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Lisäksi turha antibioottien käyttö lisää taudinaiheuttajien vastustuskykyä eli antibioottiresistenssiä.
– Silloin kun alahengitystietulehdusta sairastavalla ei ole keuhkokuumeeseen viittaavia oireita tai löydöksiä, mikrobilääkehoito ei tutkimusten mukaan nopeuta oireiden häviämistä tai vähennä uusintakäyntejä vastaanotolla, kertoo Käypä hoito -toimituksen toimituspäällikkö Raija Sipilä.
Antibioottihoito tulee kyseeseen keuhkokuumeessa ja lapsen pitkittyneessä, yli kuukauden jatkuneessa limaisessa yskässä. Keuhkokuumeen yleisimmät oireet ovat kuume, yskä ja hengenahdistus.
Antibioottien turha käyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Duodecim pyysi lääkäreiltä Lääkäri 2017 -tapahtuman yhteydessä ehdotuksia Vältä viisaasti -suositusten aiheiksi, jolloin antibioottien välttäminen virusinfektioissa nousi ehdotusten kärkeen.
Nyt julkaistujen Vältä viisaasti -suositusten tavoitteena on tuoda esille aiheeseen liittyvä tutkimustieto ja yhdenmukaistaa mikrobilääkitykseen liittyviä käytäntöjä terveydenhuollossa.
Tutustu uusiin Vältä viisaasti -ohjeisiin antibioottien välttämisestä lasten ja aikuisten akuutin keuhkoputkitulehduksen hoidossa.
Lue lisää Vältä viisaasti -suosituksista >>
/image/journal/article?img_id=166304&t=1486969153585
Vuoden 2017 kurssi
Aika: 3.−4.10.2017
Paikka: Järvenpää-talo, Järvenpää
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Johtaja: Jorma Komulainen
Koordinaattori: Marjo Lepistö
Kurssin tavoite
- Syventää tietämystä näyttöön perustuvasta lääketieteestä.
- Kehittää valmiuksia tutkimustiedon luotettavuuden, sovellettavuuden ja merkityksen arvioinnissa ja soveltamisessa käytännön työssä mukaan lukien potilastyö, menetelmien arviointi, hoitosuositusten laatiminen, tutkimustyön suunnittelu sekä terveydenhuollon päätöksenteko.
Kohderyhmät
- Kliinistä tutkimusta tekevät ja ohjaavat lääkärit, ohjattava-ohjaaja parit
- Hoitosuosituksia laativat ja arvioivat terveydenhuollon ammattilaiset
- Väitöskirjatyötään tekevät lääketieteen ja terveydenhuollon tutkijat
- Näyttöön perustuvasta lääketieteestä kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat
Työtavat
- Luennot
- Ryhmätyöskentelyt
Kurssin alustava ohjelma (muutokset mahdollisia)
Tiistai 3.10.2017
9.30–10.00 Aamukahvi
10.00–10.30 Avaus, kurssin tavoitteet ja esittäytyminen
10.30–11.15 Interventiotutkimus
11.15–12.15 Ryhmätyö I: Interventiotutkimuksen arviointi
12.15–13.15 Lounas
13.15–13.45 Ryhmätyö I: Purku
13.45–14.30 Järjestelmällinen katsaus
14.30–15.00 Kahvitauko
15.00–16.00 Ryhmätyö II: Järjestelmällisen katsauksen arviointi
16.00–16.30 Ryhmätyö II: Purku
16.30–17.00 Päivän yhteenveto
19.00– Illallinen (omakustanteinen)
Keskiviikko 4.10.2017
8.30–9.15 Havainnoivat tutkimukset
9.15–10.15 Ryhmätyö III: Havainnoivat tutkimukset, learning cafe
10.15–10.30 Kahvitauko
10.30–11.15 Diagnostinen tutkimus
11.15–12.15 Ryhmätyö IV: Diagnostinen tutkimus; laskuharjoitus
12.15–13.15 Lounas
13.15–14.15 Hoitosuositus
14.15–14.30 Yhteenveto ja kurssin päätös
Kustannukset ja ilmoittautumiset HUOM! etapahtuma-ohjelmassa on käyttökatko torstaina 20.7.2017, jolloin ilmoittautuminen ei ole mahdollista.
- Käypä hoito -työryhmien jäsenet: Käypä hoito maksaa työryhmän jäsenten osallistumismaksun ja majoituksen yhdeksi yöksi, mutta ei matkakuluja. Ilmoittautuminen tästä linkistä: https://duodecim.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=139&tap=783
-
Muut osallistujat: osallistumismaksu 500 euroa kattaa luennot ja ryhmätyöt, kurssimateriaalin sekä kahvit ja lounaat.
Ilmoittautuminen tästä linkistä: https://duodecim.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=139&tap=782Hotelli Scandic Järvenpäähän on varattu hotellikiintiö kurssia varten. Muut osallistujat huolehtivat majoitusvarauksensa ja -kulunsa suoraan hotelli Scandiciin Järvenpäähän 19.9.2017 mennessä. Varaustunnus on DUO031017. Hotellin yhteystiedot ovat: Scandic Järvenpää, Asema-aukio, 04400 Järvenpää, Puhelin: +358 (0)9 271 41, jarvenpaa@scandichotels.com
- 115.00 € yhden hengen huone / vuorokausi
- 135.00 € kahden hengen huone / vuorokausi
Omakustanteinen illallinen
- Hotelli Scandic Järvenpäässä on mahdollisuus nauttia omakustanteinen illallinen.
Peruutusehdot
- Jos peruutus tapahtuu ennen 19.9.2017 se on maksuton, tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme 50 % koulutuksen hinnasta.
Lisätietoja
- Kurssille hyväksytään 48 osallistujaa. Kurssille anotaan hyväksymistä erikoislääkärikoulutuksen kaikille aloille, myös hallinnollinen koulutus.
Lisätiedot: Marjo Lepistö, gsm 050 382 3898 tai etunimi.sukunimi@duodecim.fi
 |
Aika: Keskiviikko 15.3.2017 klo 12.15–16.00
Paikka: Tiedekeskus Heureka, auditorio Virtanen, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 200 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä
Seminaarin tavoitteena on edistää sydänpotilaiden kuntoutumista:
- Kuvata vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.
Ilmoittautuminen 28.2.2017 mennessä tästä linkistä >>
OHJELMA (lataa PDF)
11.30–12.15
Ilmoittautuminen
12.15–12.30
Seminaarin avaus: Sote ja sydänkuntoutus
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
STM
Puheenjohtaja Antti Malmivaara
12.30–13.05
Miksi sydänkuntoutusta tarvitaan?
Ylilääkäri Mikko Syvänne
Sydänliitto
13.05–13.40
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Professori Jari Laukkanen
Keski-Suomen keskussairaala
13.40–14.15
Liikunnallinen sydänkuntoutus – näkökulmia kustannusvaikuttavuuteen ja käytännön toteutukseen
Dosentti Arto Hautala
Oulun yliopisto
14.15–14.45
Kahvitarjoilu
Puheenjohtaja Mikko Syvänne
14.45–15.20
Sydänkuntoutuksen toimintatapoja alueellisesti ja kansallisesti
Fysioterapeutti Leena Meinilä
Kuopion yliopistollinen sairaala
15.20–15.55
Vertaistuella terveyttä ja hyvinvointia
Kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka
Sydänliitto
15.55–16.00
Seminaarin päätös
Dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen
Duodecim
Koulutusta anotaan erikoistuvien lääkäreiden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi.
Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi
 |
| |
Verkostovaliokunnan yhteystiedot
Käypä hoito
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
PL 713
Kalevankatu 11 A
00101 HELSINKI
khpalaute[at]duodecim.fi
Puheenjohtaja
ARI RISTIMÄKI
Professori
PATOLOGIAN KESKUSLABORATORIO
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
TUULA HEINÄNEN
LL, Terveyspalvelujen johtaja
ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
etunimi.sukunimi@espoo.fi
PEKKA HONKANEN
Professori
OULUN YLIOPISTO, ELINIKÄISEN
etunimi.sukunimi@oulu.fi
JUKKAPEKKA JOUSIMAA
LT, Päätoimittaja Lääkärin tietokannat
KUSTANNUS OY DUODECIM
etunimi.sukunimi@duodecim.fi
VIRPI JYLHÄ
Tutkija
HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR
etunimi.sukunimi@hotus.fi
Käypä hoito -päätoimittaja
JORMA KOMULAINEN
LT, dosentti
DUODECIM
etunimi.sukunimi@duodecim.fi
TAINA MÄNTYRANTA
Lääkintöneuvos
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
etunimi.sukunimi@stm.fi
AINO-LIISA OUKKA
Johtajaylilääkäri
OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
etunimi.sukunimi@ppshp.fi
PAULI PUOLAKKAINEN
dos. prof.
HYKS, VATSAKESKUS MEILAHTI
etunimi.sukunimi@hus.fi
MATTI RAUTALAHTI
Pääsihteeri, LT
DUODECIM
etunimi.sukunimi@duodecim.fi
RIITTA SAUNI
LT, dosentti, lääkintöneuvos
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
etunimi.sukunimi@stm.fi
LIISA SUOMINEN
Professori
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
etunimi.sukunimi@uef.fi
KRISTIAN TAIPALE
LK
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
ARTO VIRTANEN
LL
etunimi.sukunimi@pp.fimnet.fi
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suositus on päivitetty ja siinä korostetaan ajoissa hoitoon hakeutumisen ja hoitoon pääsyn merkitystä hammasperäisten infektioiden hoidossa. Jos potilaalla on vakavan infektion oireita, tai infektiokomplikaatioille altistava perussairaus tai lääkitys, hänet tulee ohjata hoitoon päivystystapauksena. Mikrobilääkehoito on aina toissijainen, eikä se korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa.
Huolellinen päivittäinen omahoito, säännöllinen hammashoito ja suun alueen infektioiden tehokas hoitaminen ovat tärkeimmät tekijät hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä. Bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille on maailmanlaajuisesti heikentynyt merkittävästi. Onkin tärkeää suosia kerta-annosprofylaksia ja kohdentaa profylaksi sekä mikrobilääkehoidot riskipotilaille ja tilanteisiin, joissa paikallinen infektio on vakava tai suussa on useita infektiofokuksia tai jos toimenpide on laaja ja pitkäkestoinen.
Lue koko suositus >>
|
Aika: Keskiviikko 15.3.2017 klo 12.15–16.00
Paikka: Tiedekeskus Heureka, auditorio Virtanen, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 200 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä
Seminaarin tavoitteena on edistää sydänpotilaiden kuntoutumista:
- Kuvata vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.
Ilmoittautuminen 28.2.2017 mennessä tästä linkistä >>
OHJELMA (lataa PDF)
11.30–12.15
Ilmoittautuminen
12.15–12.30
Seminaarin avaus: Sote ja sydänkuntoutus
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
STM
Puheenjohtaja Antti Malmivaara
12.30–13.05
Miksi sydänkuntoutusta tarvitaan?
Ylilääkäri Mikko Syvänne
Sydänliitto
13.05–13.40
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Professori Jari Laukkanen
Keski-Suomen keskussairaala
13.40–14.15
Liikunnallinen sydänkuntoutus – näkökulmia kustannusvaikuttavuuteen ja käytännön toteutukseen
Dosentti Arto Hautala
Oulun yliopisto
14.15–14.45
Kahvitarjoilu
Puheenjohtaja Mikko Syvänne
14.45–15.20
Sydänkuntoutuksen toimintatapoja alueellisesti ja kansallisesti
Fysioterapeutti Leena Meinilä
Kuopion yliopistollinen sairaala
15.20–15.55
Vertaistuella terveyttä ja hyvinvointia
Kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka
Sydänliitto
15.55–16.00
Seminaarin päätös
Dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen
Duodecim
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi
koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY16/295
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (3), Kardiologia (3), Liikuntalääketiede (3), Terveydenhuolto (3), Työterveyshuolto (3),
Yleislääketiede (3), Sisätaudit /runkokoulutus (3)
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyväksi
teoreettiseksi koulutukseksi (3 tuntia).
Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi
|
| |
|
Aika: Keskiviikko 15.3.2017 klo 12.15–16.00
Paikka: Tiedekeskus Heureka, auditorio Virtanen, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 200 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä
Seminaarin tavoitteena on edistää sydänpotilaiden kuntoutumista:
- Kuvata vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.
OHJELMA (lataa PDF)
11.30–12.15
Ilmoittautuminen
12.15–12.30
Seminaarin avaus: Sote ja sydänkuntoutus
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
STM
Puheenjohtaja Antti Malmivaara
12.30–13.05
Miksi sydänkuntoutusta tarvitaan? (PDF)
Ylilääkäri Mikko Syvänne
Sydänliitto
13.05–13.40
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö (PDF)
Professori Jari Laukkanen
Keski-Suomen keskussairaala
13.40–14.15
Liikunnallinen sydänkuntoutus – näkökulmia kustannusvaikuttavuuteen ja käytännön toteutukseen (PDF)
Dosentti Arto Hautala
Oulun yliopisto
14.15–14.45
Kahvitarjoilu
Puheenjohtaja Mikko Syvänne
14.45–15.20
Sydänkuntoutuksen toimintatapoja alueellisesti ja kansallisesti (PDF)
Fysioterapeutti Leena Meinilä
Kuopion yliopistollinen sairaala
15.20–15.55
Vertaistuella terveyttä ja hyvinvointia (PDF)
Kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka
Sydänliitto
15.55–16.00
Seminaarin päätös (PDF)
Dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen
Duodecim
Seminaarissa jaettavana olleita materiaaleja Käypä hoito -suosituksista:
Omahoidon erityispiirteet sydämen vajaatoimintaa sairastavalla (PDF)
Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen ja potilasohjauksen sisältö ja vaikuttavuus (PDF)
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY16/295
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (3), Kardiologia (3), Liikuntalääketiede (3), Terveydenhuolto (3), Työterveyshuolto (3), Yleislääketiede (3), Sisätaudit / runkokoulutus (3)
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyväksi teoreettiseksi koulutukseksi (3 tuntia).
Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi
|
| |
|
Aika: Keskiviikko 15.3.2017 klo 12.15–16.00
Paikka: Tiedekeskus Heureka, auditorio Virtanen, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 200 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä
Seminaarin tavoitteena on edistää sydänpotilaiden kuntoutumista:
- Kuvata vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä
- Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
- Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.
OHJELMA (lataa PDF)
11.30–12.15
Ilmoittautuminen
12.15–12.30
Seminaarin avaus: Sote ja sydänkuntoutus
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
STM
Puheenjohtaja Antti Malmivaara
12.30–13.05
Miksi sydänkuntoutusta tarvitaan? (PDF)
Ylilääkäri Mikko Syvänne
Sydänliitto
13.05–13.40
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö (PDF)
Professori Jari Laukkanen
Keski-Suomen keskussairaala
13.40–14.15
Liikunnallinen sydänkuntoutus – näkökulmia kustannusvaikuttavuuteen ja käytännön toteutukseen (PDF)
Dosentti Arto Hautala
Oulun yliopisto
14.15–14.45
Kahvitarjoilu
Puheenjohtaja Mikko Syvänne
14.45–15.20
Sydänkuntoutuksen toimintatapoja alueellisesti ja kansallisesti (PDF)
Fysioterapeutti Leena Meinilä
Kuopion yliopistollinen sairaala
15.20–15.55
Vertaistuella terveyttä ja hyvinvointia (PDF)
Kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka
Sydänliitto
15.55–16.00
Seminaarin päätös (PDF)
Dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen
Duodecim
Seminaarissa jaettavana olleita materiaaleja Käypä hoito -suosituksista:
Omahoidon erityispiirteet sydämen vajaatoimintaa sairastavalla (PDF)
Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen ja potilasohjauksen sisältö ja vaikuttavuus (PDF)
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY16/295
Alat (tuntimäärä): Fysiatria (3), Kardiologia (3), Liikuntalääketiede (3), Terveydenhuolto (3), Työterveyshuolto (3), Yleislääketiede (3), Sisätaudit / runkokoulutus (3)
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyväksi teoreettiseksi koulutukseksi (3 tuntia).
Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi
|
| |
Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja
Implementation – theories, stories and tools
Aika: Torstai 23.11.2017 klo 11–16.30
Paikka: Folkhälsan, Auditorio Ossian-sali, Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki
Tervetuloa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaariin Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja!
Lääketieteellinen tieto lisääntyy jatkuvasti. Siksi implementointi eli tietoon perustuvien toimintatapojen saattaminen käytäntöön toimintaympäristöön räätälöidyillä keinoilla on tärkeää. Seminaarissa pohditaan onnistuneen implementoinnin edellytyksiä. Hoitoketjun toimivuus vaatii kaikkien ketjun osien saumatonta toimintaa. Siksi seminaarin näkökulmaksi on valittu kuntoutus.
Seminaarin tavoitteina on
- tietää ja ymmärtää implementoinnin teorioita – erityisesti organisaationäkökulmasta
- ymmärtää implementoinnin onnistumisen edellytyksiä ja kompastuskiviä
- tietää onnistuneita esimerkkejä implementointihankkeista ja ymmärtää niissä saatuja oppeja.
Key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta. Seminaarin kaksi ensimmäistä luentoa pidetään englanniksi, muut luennot ovat suomeksi.
Kohderyhmät
Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille.
OHJELMA (lataa PDF)
11.00–12.00 Ilmoittautuminen ja lounas lounasravintola Ossianissa
12.00–12.15 Seminaarin avaus
Part I – Osa I
What do we know about successful implementation?
Mitä tiedämme menestyksekkäästä implementoinnista?
Chair: Professor Minna Kaila
Keynote lectures
12.15–13.15
Successful implementation in health care organizations – theory and examples
Onnistunut implementointi terveydenhuollon organisaatioissa – teoriaa ja esimerkkejä
Professor Michel Wensing, Heidelberg University Hospital
13.15–13.45
Successful implementation in rehabilitation context
Kuntoutusmenetelmien onnistunut implementointi
Professor Marja Mikkelsson, University of Tampere
13.45–14.15
Coffee break
Kahvitauko
Osa II
Oppeja implementointihankkeista
Puheenjohtaja: LT Raija Sipilä
14.15–14.35
Lonkkaliukumäki - kuinka myyn ideani poliitikoille, johdolle, ammattilaisille ja potilaille?
Toimialajohtaja Jukka Louhija, HYKS Sisätaudit ja kuntoutus
14.35–14.55
Kuntoutus osaksi hoitoketjua – onko hyvin suunniteltu puoliksi tehty?
Tulosyksikköpäällikkö Veli-Pekka Hakanen, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
14.55–15.15
Kuka vain, milloin vain ja minkä asian kanssa vain – matalan kynnyksen palveluiden onnistumisia ja esteitä
Johtava sote-konsultti, Timo Salmisaari, Finsote Consulting
15.15–15.35
Fysioterapeutin suoravastaanotto – tähtäimessä tehtävien uusjako
Luennoitsija vahvistuu myöhemmin
15.35–15.55
Yhteistyössä on voimaa – vaan kuinka siihen päästään?
Asiantuntijalääkäri Risto Kuronen, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö
15.55–16.15
Hanke päättyy aikanaan – kuinka saan tulokset elämään?
Koordinointipäällikkö Leena Kuusisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö
16.15–16.30
Seminaarin päätös
Dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, Duodecim
Osallistumismaksu
Seminaari on osallistujille maksuton, ja sisältää lounaan ja kahvitarjoilun. Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoitusta peruutuksesta ei tehdä lainkaan ennen seminaaripäivää. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot.
Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu 8.11.2017 mennessä TÄSTÄ LINKISTÄ >>
Osallistujamäärä
Enintään 140 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä
Suoratoistolähetys
Seminaaria on mahdollista seurata myös suoratoistona ja myöhemmin tallenteina. Suoratoistolinkki, josta seminaaria voi seurata, ilmoitetaan noin viikkoa ennen seminaaria osoitteessa www.kaypahoito.fi. Suoratoistolähetyksen seuraamiseen ei tarvitse ilmoittautua.
Erikoistumispisteet
Koulutusta anotaan erikoistuvien lääkäreiden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi.
Peruutusehdot
- Ilmoittautuneita pyydetään ilmoittamaan osallistumisesteestä mahdollisimman pian.
- Mikäli osallistumista ei peruuteta lainkaan ennen seminaaripäivää, veloitetaan 50€ peruutusmaksu.
- Estyneen henkilön tilalle voidaan ennen koulutuksen alkamista kuluitta vaihtaa toinen henkilö.
- Pidätämme oikeuden koulutuksen peruuttamiseen mm. vähäisen osanottajamäärän vuoksi sekä mahdollisiin aikataulu-, kouluttaja- ja paikkamuutoksiin.
Yhteyshenkilö
Mari Honkanen, mari.honkanen(at)duodecim.fi, puh. (09) 6188 5456
Vältä viisaasti -suositukset
Terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa systemaattisella näyttöön perustumattomista vanhentuneista käytännöistä luopumisella. Vältä viisaasti -suositusten laatiminen on kuvattu Hoitosuositustyöryhmien käsikirjassa.
Tutustu ensimmäisiin Vältä viisaasti -suosituksiin ja anna niistä palautetta (khpalaute[at]duodecim.fi):
Ajankohta: Torstai-perjantai 30.–31.3.2017
Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Auditorio (Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki)
Lisätiedot: https://www.sokoshotels.fi/fi/helsinki/sokos-hotel-presidentti
Kohderyhmä: Ensisijaisesti psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa työskentelevät työntekijät, mutta avoin kaikille kiinnostuneille.
Hinta:
HUS:n työntekijät: Osallistujille maksuton
Helsingin kaupungin työntekijät: 55 € / päivä (sis. 24 % alv.) – 110 € / 2 päivää (sis. 24 % alv.)
HUS ostopalvelupsykoterapeutit: 75 € / päivä (sis. 24 % alv.) – 150 € / 2 päivää (sis. 24 %alv.)
Muut: 100 € / päivä + 24 % alv. (124 €) – 200 € / 2 päivää +. 24 % alv. (248 €)
Hinta sisältää luennot ja lounaat ja kahvitarjoilut.
Ilmoittautuminen:
HUS:n ulkopuoliset osallistujat www.hus.fi/koulutus kautta 27.2.2017 mennessä
HUS:n työntekijät Harppi-koulutuskalenterin kautta 27.2.2017 mennessä
Ilmoittautuminen on sitova eikä maksua palauteta. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa laskutusosoite kokonaisuudessaan, sekä mahdolliset erityisruokavaliot.
Osallistujamäärä: HUS:n työntekijät 200 paikkaa
Helsingin kaupungin työntekijät 50 paikkaa
Muut 100 paikkaa
Tiedustelut: pok@hus.fi
Muuta: Osallistuja huolehtii itse majoituksen järjestämisestä.
Sokos Hotel Presidentti (Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki)
Tulopäivä: 30.3.2017
Lähtöpäivä: 31.3.2017
Huoneet: Standard luokan yhden- tai kahdenhengen huone
Hinta:
1-hengen huone: 154 € / huone / vrk
2-hengen huone: 169 € / huone / vrk
Maksutapa: Jokainen maksaa itse paikan päällä.
Varaukset: Jokainen osallistuja varaa huoneensa itse 27.2.2017 mennessä ja mainitsee varatessaan erikseen sovitun kiintiökoodin: Psykoterapiaseminaari
Erikoishintaisia huoneita on saatavilla rajoitetusti.
OHJELMA
Torstai 30.3.2017
07.30–08.30 Ilmoittautuminen
08.30–09.00 Aamupala
pj. Tiina Paunio, psykiatrian professori, Helsingin yliopisto
09.00–09.15 Tervetuloa!
– Jan-Henry Stenberg, linjajohtaja (POKIT), HYKS Psykiatria
Päihdehäiriöt: perheet ja yksilö psykososiaalisen tuen tarpeessa
09.15–09.45 Pois ongelmakeskeisestä puheesta
– Heimo Spelman, sairaanhoitaja, perheterapeutti, HYKS Psykiatria
09.45–10.15 Päihdeperheiden lasten huomiointi
– Katariina Bärlund, vastaava sosiaalityöntekijä, YTM, Hyks Psykiatria
10.15–10.45 Uusien design-huumeiden vaikutus kognitioon
– Petri Kylmänen, sh YAMK, päihdehoidon koordinaattori, psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut, Helsingin kaupunki
10.45–11.15 Kehollinen työskentely osana ahdistuksen hoitoa
– Marko Kuukasjärvi, fysioterapeutti, HYKS Nuorisopsykiatria
11.15–12.30 Lounas
Psykoterapiaa monimuotoisesti ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon
12.30–13.00 Behavioraalinen aktivaatio
– Riikka Haakana, psykologi, PSM, Hyks Psykiatria
13.00–13.30 Lasten ja nuorten Cool kids -ahdistuneisuusryhmä
– Tiina Semitchev, psykologi, HYKS Lastenpsykiatria
13.30–14.00 OCD:n hyvä psykoterapeuttinen hoito
– Riitta Suvanto-Witikka, PsM, psykoterapeutti
14.00–14.30 Jaloittelua ja virkistäytymistä kahvin parissa
Psykoterapiasta apua psykoosisairauteen?
14.30–15.00 Psykoterapiaa psykoottisiin häiriöihin?
– Tuula Kieseppä, linjajohtaja (POKIT), HYKS Psykiatria
15.00–15.30 Innovatiivisen psykoterapeuttisen lähestymistavan vaikutus hoidon laatuun ja kustannustehokkuuteen
pitkäaikaisten psykoottisten potilaiden hoidossa
– Heidrun Faninger-Lund, avohoidon erikoislääkäri, Etelän psykiatria- ja päihdekeskus, Helsingin kaupunki
Perjantai 31.3.2017
07.30–08.30 Ilmoittautuminen
08.30–09.00 Aamupala
pj. Jan-Henry Stenberg, linjajohtaja (POKIT), HYKS Psykiatria
Psykoterapiaa taaperoista vanhuksiin
09.00–09.30 Kuinka hoitaa villejä poikia?
– Susan Laitala, psykologi, Lasten neuropsykiatrian yksikkö, HYKS Lasten ja nuorten sairaudet
09.30–10.00 Nuorten käytöshäiriöistä case-tapausten valossa
– Ari Leinonen, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti VET, työnohjaaja
10.00–10.30 Aikuisten käytöshäiriöt
– Nina Lindberg, oikeuspsykiatrian professori, HYKS Psykiatria
10.30–11.00 Mitä on vanhuksen poikkeavan käyttäytymisen takana?
– Hannu Koponen, Vanhuspsykiatrian professori, HYKS Psykiatria
11.00–12.30 Lounas
Terapeutin taidot ja jaksaminen
12.30–13.00 Työnohjaus psykoterapeutin tukena
– Salme Nepponen, koordinoiva työnohjaaja, HYKS Psykiatria
13.00–13.30 Psykoterapeutin taidot
– Leena Ehrling, psykoterapeutti, sosiaalipsykologi
13.30–14.00 Mikä parantaa?
– Maj-Lis Kartano, Esh-kätilö, ryhmäpsykoterapeutti, työnohjaaja
14.00–14.30 Jaloittelua ja virkistäytymistä kahvin parissa
Viranomaisen puheenvuoro
14.30–15.00 Terapeuteista tehdyt valitukset
– Markus Henriksson, lääkintöneuvos, psykiatri, Valvira
Muut koulutukset
REFINEMENT-hankkeen jatkohanke CEPHOS-LINK kansainvälinen loppuseminaari
Aika: torstai 23.3.2017 klo 10-16
Paikka: THL, Sali 1, Mannerheimintie 166 A, Helsinki
Ohjelma: http://eepurl.com/czPJJX
CEPHOS-LINK-hankkeen kansainvälinen loppuseminaari on kaikille avoin ja se koskee psykiatrista sairaalahoitoa ja terveydenhuollon rekisterien roolia sen tutkimuksessa.
CEPHOS-LINK-hanke on kolmivuotinen 6 eurooppalaisen maan yhteinen tutkimushanke joka tutkii psykiatriseen sairaalahoitoon takaisin paluuta ja sen ennustetekijöitä. Seminaarissa kuvataan hankkeen kansallisia ja kansainvälisiä löydöksiä sekä tarkastellaan erilaisten terveysrekisterien soveltuvuutta tämänkaltaiseen tutkimukseen.
Seminaari on maksuton ja siihen sisältyy lounas sekä kahvi. Ilmoittautuminen on välttämätöntä ja sen voit tehdä tätä linkkiä käyttäen http://eepurl.com/czPJJX
Psykoterapiat julkisessa terveydenhoidossa
Ajankohta: Torstai-perjantai 30.–31.3.2017
Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Auditorio (Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki)
Lisätiedot: https://www.sokoshotels.fi/fi/helsinki/sokos-hotel-presidentti
Kohderyhmä: Ensisijaisesti psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa työskentelevät työntekijät, mutta avoin kaikille kiinnostuneille.
Hinta:
HUS:n työntekijät: Osallistujille maksuton
Helsingin kaupungin työntekijät: 55 € / päivä (sis. 24 % alv.) – 110 € / 2 päivää (sis. 24 % alv.)
HUS ostopalvelupsykoterapeutit: 75 € / päivä (sis. 24 % alv.) – 150 € / 2 päivää (sis. 24 %alv.)
Muut: 100 € / päivä + 24 % alv. (124 €) – 200 € / 2 päivää +. 24 % alv. (248 €)
Hinta sisältää luennot ja lounaat ja kahvitarjoilut.
Ilmoittautuminen:
HUS:n ulkopuoliset osallistujat www.hus.fi/koulutus kautta 27.2.2017 mennessä
HUS:n työntekijät Harppi-koulutuskalenterin kautta 27.2.2017 mennessä
Ilmoittautuminen on sitova eikä maksua palauteta. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa laskutusosoite kokonaisuudessaan, sekä mahdolliset erityisruokavaliot.
Osallistujamäärä: HUS:n työntekijät 200 paikkaa
Helsingin kaupungin työntekijät 50 paikkaa
Muut 100 paikkaa
Tiedustelut: pok@hus.fi
Muuta: Osallistuja huolehtii itse majoituksen järjestämisestä.
Sokos Hotel Presidentti (Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki)
Tulopäivä: 30.3.2017
Lähtöpäivä: 31.3.2017
Huoneet: Standard luokan yhden- tai kahdenhengen huone
Hinta:
1-hengen huone: 154 € / huone / vrk
2-hengen huone: 169 € / huone / vrk
Maksutapa: Jokainen maksaa itse paikan päällä.
Varaukset: Jokainen osallistuja varaa huoneensa itse 27.2.2017 mennessä ja mainitsee varatessaan erikseen sovitun kiintiökoodin: Psykoterapiaseminaari
Erikoishintaisia huoneita on saatavilla rajoitetusti.
OHJELMA
Torstai 30.3.2017
07.30–08.30 Ilmoittautuminen
08.30–09.00 Aamupala
pj. Tiina Paunio, psykiatrian professori, Helsingin yliopisto
09.00–09.15 Tervetuloa!
– Jan-Henry Stenberg, linjajohtaja (POKIT), HYKS Psykiatria
Päihdehäiriöt: perheet ja yksilö psykososiaalisen tuen tarpeessa
09.15–09.45 Pois ongelmakeskeisestä puheesta
– Heimo Spelman, sairaanhoitaja, perheterapeutti, HYKS Psykiatria
09.45–10.15 Päihdeperheiden lasten huomiointi
– Katariina Bärlund, vastaava sosiaalityöntekijä, YTM, Hyks Psykiatria
10.15–10.45 Uusien design-huumeiden vaikutus kognitioon
– Petri Kylmänen, sh YAMK, päihdehoidon koordinaattori, psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut, Helsingin kaupunki
10.45–11.15 Kehollinen työskentely osana ahdistuksen hoitoa
– Marko Kuukasjärvi, fysioterapeutti, HYKS Nuorisopsykiatria
11.15–12.30 Lounas
Psykoterapiaa monimuotoisesti ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon
12.30–13.00 Behavioraalinen aktivaatio
– Riikka Haakana, psykologi, PSM, Hyks Psykiatria
13.00–13.30 Lasten ja nuorten Cool kids -ahdistuneisuusryhmä
– Tiina Semitchev, psykologi, HYKS Lastenpsykiatria
13.30–14.00 OCD:n hyvä psykoterapeuttinen hoito
– Riitta Suvanto-Witikka, PsM, psykoterapeutti
14.00–14.30 Jaloittelua ja virkistäytymistä kahvin parissa
Psykoterapiasta apua psykoosisairauteen?
14.30–15.00 Psykoterapiaa psykoottisiin häiriöihin?
– Tuula Kieseppä, linjajohtaja (POKIT), HYKS Psykiatria
15.00–15.30 Innovatiivisen psykoterapeuttisen lähestymistavan vaikutus hoidon laatuun ja kustannustehokkuuteen
pitkäaikaisten psykoottisten potilaiden hoidossa
– Heidrun Faninger-Lund, avohoidon erikoislääkäri, Etelän psykiatria- ja päihdekeskus, Helsingin kaupunki
Perjantai 31.3.2017
07.30–08.30 Ilmoittautuminen
08.30–09.00 Aamupala
pj. Jan-Henry Stenberg, linjajohtaja (POKIT), HYKS Psykiatria
Psykoterapiaa taaperoista vanhuksiin
09.00–09.30 Kuinka hoitaa villejä poikia?
– Susan Laitala, psykologi, Lasten neuropsykiatrian yksikkö, HYKS Lasten ja nuorten sairaudet
09.30–10.00 Nuorten käytöshäiriöistä case-tapausten valossa
– Ari Leinonen, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti VET, työnohjaaja
10.00–10.30 Aikuisten käytöshäiriöt
– Nina Lindberg, oikeuspsykiatrian professori, HYKS Psykiatria
10.30–11.00 Mitä on vanhuksen poikkeavan käyttäytymisen takana?
– Hannu Koponen, Vanhuspsykiatrian professori, HYKS Psykiatria
11.00–12.30 Lounas
Terapeutin taidot ja jaksaminen
12.30–13.00 Työnohjaus psykoterapeutin tukena
– Salme Nepponen, koordinoiva työnohjaaja, HYKS Psykiatria
13.00–13.30 Psykoterapeutin taidot
– Leena Ehrling, psykoterapeutti, sosiaalipsykologi
13.30–14.00 Mikä parantaa?
– Maj-Lis Kartano, Esh-kätilö, ryhmäpsykoterapeutti, työnohjaaja
14.00–14.30 Jaloittelua ja virkistäytymistä kahvin parissa
Viranomaisen puheenvuoro
14.30–15.00 Terapeuteista tehdyt valitukset
– Markus Henriksson, lääkintöneuvos, psykiatri, Valvira
Verkostovaliokunnan lisätiedot
Puheenjohtaja
ARI RISTIMÄKI
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat): Professori, HUSLAB ja Helsingin yliopisto
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat): Ei sivutoimia
- Muut palkkiot: Kirjoituspalkkiot (Lääkäriseura Duodecim ja Kustannus oy Duodecim)
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot: Amgen, Merck, MSD, Roche
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä: Ei osakkuuksia
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön: Ei apurahoja
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä: Ei luottamustoimia
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin: Ei osallistumisia
TUULA HEINÄNEN
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat): Kehittämisjohtaja 2013-->, terveyspalvelujen johtaja 2004-2012
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat):
- Muut palkkiot:
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot:
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä:
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön:
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä: Lääkäriliiton terveyspoliittinen jaosto, asiantuntijajäsen 2012
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin: Kaste; Etelä-Suomen aluejohtoryhmä; Hyvä vastaanotto -hanke, ohjausryhmän puheenjohtaja ("omistaja"); Syöpäkeskus työryhmä (STM); Kansanterveystyön johtajaverkosto
PEKKA HONKANEN
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat): Eläkkeellä, Professori, Oulun yliopisto terveystieteiden laitos 2009–2015
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat): Professori, Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö 30 %, terveyskeskuslääkäri, Oulunkaaren SOTE ky, 20 %
- Muut palkkiot: Pysyvä asiantuntijalääkäri, VALVIRA
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot: Pfizer Oy, ECMID 2015, Kööpenhamina, Tanska, kokouspalkkioita Prevenar 13 -advisory board, luentopalkkioita
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä: Ei osakkuuksia
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön: Ei apurahoja
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä: Suomen yleislääketieteen yhdistys ry., puheenjohtaja 2011, Duodecim-seura valtuuskunta 2013-
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin: Kaste-hankkeisiin kuuluva Hyvä Potku 2014–2015, Paljon palveluita käyttävät, tukea tarvitsevat 2015
JUKKAPEKKA JOUSIMAA
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat): Päätoimittaja, Kustannus Oy Duodecim; Entiset päätoimet: Mehiläinen Oy (2002–2006), Joensuun kaupunki (1995–2001), Enon kunta (1988–1994)
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat): Nykyiset sivutoimet: Työterveyslääkäri (ammatinharjoittaja); Mehiläinen Oy; Lääkäritoimittaja, Aikakauskirja Duodecim
- Muut palkkiot: Ei palkkioita
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot: Ei palkkioita
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä: Ei osakkuuksia
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön: Ei apurahoja
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä: Ei luottamustoimia
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin: Toimituksen jäsen, EBMeDS päätöksentuki (Kustannus Oy Duodecim)
VIRPI JYLHÄ
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat):
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat):
- Muut palkkiot:
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot:
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä:
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön:
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä:
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin:
JORMA KOMULAINEN
- LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri
- Päätoimi: Käypä hoito -suositusten päätoimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
- Sivutoimet: Konsultoiva lastenendokrinologi, Pohjois-Karjalan keskussairaala ja Etelä-Karjalan keskussairaala
- Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Guidelines International Network (G-I-N) hallituksen jäsen 2012-14; G-I-N Nordic ohjausryhmän jäsen
- Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Kelan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan jäsen; Fimean HTA neuvottelukunnan jäsen; STM:n palveluvalikoimaneuvoston vakituinen asiantuntija; STM:n valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän jäsen
- Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecimin EBMeDS toimituksen jäsen
TAINA MÄNTYRANTA
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat):
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat):
- Muut palkkiot:
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot:
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä:
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön:
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä:
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin:
AINO-LIISA OUKKA
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat):
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat):
- Muut palkkiot:
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot:
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä:
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön:
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä:
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin:
PAULI PUOLAKKAINEN
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat):
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat):
- Muut palkkiot:
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot:
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä:
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön:
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä:
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin:
MATTI RAUTALAHTI
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat): Pääsihteeri, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2011-
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat): Ei sivutoimia
- Muut palkkiot: Ei palkkioita
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot: Ei palkkioita
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä: Ei osakkuuksia
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön: Ei apurahoja
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä: Suomen ASH ry hallitus, Tarttumattomat-verkoston johtoryhmän puheenjohtajan, Paolon säätiön hallitus, Vainion säätiön hallitus, A-klinikkasäätiön hallitus
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin: Terveysfoorumit 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016; Konsensuskokous 2012, 2014, 2016
RIITTA SAUNI
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat): Nykyinen: Yksikönjohtaja, Lääkärikeskus Aava Tampere; Aiempi: Tiimipäällikkö, Työterveyslaitos Tampere
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat): Nyk. sivutoiminen ylilääkäri, Työterveyslaitos; Aik. työterveyslääkäri, Koskiklinikka
- Muut palkkiot: Ei palkkioita
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot: Ei palkkioita
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä: Ei osakkuuksia
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön: Ei 3 vuoden sisällä
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä: Tampereen Lääkäriseuran hallitus, 2012 loppuun asti; Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen pj
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin: STM seulontatyöryhmä
LIISA SUOMINEN
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat): Professori (suun terveydenhuolto), Itä-Suomen yliopisto
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat): Ylihammaslääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS)
- Muut palkkiot: Ei palkkioita
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot: Ei palkkioita
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä: Ei osakkuuksia
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön: Ei apurahoja
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, hallituksen varapuheenjohtaja 2016-; Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja 2013-2015; Nordic Chapter of Alliance for a Cavity-Free Future (ACFF), Board Member, 2016
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin: STM, valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän suun terveydenhuollon alatyöryhmän asiantuntija; THL, Suun kliinisten luokitusten ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kliinisten kysymysten asiantuntijaryhmän jäsen; Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, ERVA-tutkimustoimikunta; Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan asiantuntija ja hammaslääketieteen jaoksen jäsen, Kansaneläkelaitos; STM, terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta (TANK), Itä-Suomen yliopisto, Hammaslääketiede, varajäsen; Terveys 2000/2011 – johtoryhmän jäsen ja suunterveyden ryhmän pj; STM, Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmä, pysyvä asiantuntija ja ehkäisevän hoidon ad hoc työryhmän jäsen 2012–2013
KRISTIAN TAIPALE
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat): Opiskelija, Helsingin Yliopisto
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat): Väitöskirjatyöntekijä, Helsingin Yliopisto; Vs. erikoistuva lääkäri, HUS kuntayhtymä; Amanuenssi, HUS kuntayhtymä
- Muut palkkiot: Kokouspalkkioita, Helsingin Yliopisto
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot: Ei palkkioita
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä: Ei osakkuuksia
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön: Ei apurahoja
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä: Duodecimin verkostovaliokunnan jäsen, Lääkäriliiton Helsingin professiovaliokunnan jäsen, Lääkäriliiton eHealth työryhmän jäsen
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin: Ei osallistumisia
ARTO VIRTANEN
- Päätoimi ja työnantaja (nykyinen ja aiemmat): Terveyskeskuslääkäri, Nurmijärven kunta vuodesta 1985
- Sivutoimet (nykyiset ja aiemmat): Ammatinharjoittaja, Lääkäriasema Diagnos
- Muut palkkiot: Ei palkkioita
- Terveydenhuollon yritysten maksamat kongressimatkat ja luentopalkkiot: Ei palkkioita
- Osakkuudet terveydenhuollon yrityksissä: Ei osakkuuksia
- Apurahat terveydenhuollon tutkimustyöhön: Ei apurahoja
- Luottamustoimet terveydenhuollon järjestöissä: Puheenjohtaja, Suomen Yleislääkärit; Varapuheenjohtaja, Suomen Lääkäriliitto; Puheenjohtaja, eHealth asiantuntijaryhmä, Lääkäriliitto; Puheenjohtaja, terveyspoliittinen jaos, Lääkäriliitto
- Osallistuminen terveydenhuollon toimintaa ohjaaviin hankkeisiin ja työryhmiin: Avoterveydenhuollon luokitusten asiantuntijaryhmä, THL
Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä. Eturauhassyövän ennuste on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Sairastuneiden suhteellinen elossaolo-osuus on viiden vuoden kohdalla 93 %.
Päivitetyn suosituksen mukaan kullekin potilaalle suositellaan juuri hänelle parasta tiedossa olevaa hoitomuotoa tutkimusten sekä potilaan iän, peruskunnon, perussairauksien ja odotettavissa olevan eliniän perusteella. Paikallisessa pienen uusiutumisriskin eturauhassyövässä hoitoina käytetään aktiiviseurantaa, radikaalileikkausta tai ulkoista tai lyhytetäisyyksistä sädehoitoa. Kohtalaisen ja suuren riskin syövissä hoidoksi suositellaan leikkaus- tai sädehoitoa sekä usein näiden yhdistelmähoitoja ja hormonihoitoa. Seuranta suunnitellaan yksilöllisesti ottaen huomioon potilaan yleistila, syövän aggressiivisuus ja valittu hoitomuoto. Eturauhassyövän rutiiniseulontaa ei toistaiseksi suositella.
Lue lisää:
Eturauhassyöpä-suositus
Hengitysvajaus on tavallisin vakaviin sairauksiin liittyvä henkeä uhkaava elintoimintojen häiriö. Päivitetyn suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tarkentaa äkillisen hengitysvajauksen hoitoa.
Äkillinen hengitysvajausoireyhtymä (ARDS) jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muotoon happeutumishäiriön vaikeuden mukaan. Suomessa noninvasiivista tai invasiivista hengityslaitehoitoa tarvinneiden hengitysvajauspotilaiden kuolleisuus on noin 35–40 %. Alkuvaiheen ensisijaisia hoitomuotoja ovat noninvasiiviset hengityslaitehoidot maskin avulla (CPAP ja NIV). Invasiivinen hengityslaitehoito tarkoittaa hengitysteiden varmistamista intubaatiolla ja mekaanisen ventilaation aloittamista ja päätös perustuu hengityksen lisäksi myös muiden elintoimintojen, erityisesti verenkierron ja tajunnanhäiriöiden kokonaisvaltaiseen arviointiin. Invasiivisen hengityslaitehoidon toteuttaminen edellyttää tehohoidon olosuhteita. Potilaan seurannassa päähuomio tulee kohdistaa kudosten hapentarjonnan riittävyyteen. Varhain aloitettu aktiivinen kuntoutus nopeuttaa hengitysvajauspotilaiden toimintakyvyn palautumista.
Lue lisää:
/image/journal/article?img_id=59602&t=1401193344594Akuutti munuaisvaurio (Acute Kidney Injury, AKI) on yleistyvä ongelma, jonka hoidossa keskeisintä ovat riskipotilaiden löytäminen, lääkityksiin sekä varjoaineisiin ja kuivumiseen liittyvän munuaisvaurion ehkäiseminen, verenpaineen saaminen normaaliksi sekä riittävä nestehoito elektrolyyttiliuoksella. Akuutti munuaisvaurio huonontaa lievänäkin itsenäisesti potilaan ennustetta. Sen pitkäaikaisennuste on myös varsin huono ja hoidon kustannukset suuret.
Päivitetyn suosituksen mukaan akuutin munuaisvaurion riskiä suurentavat monet tekijät, kuten korkea ikä, diabetes, yleinen ateroskleroosi, useat lääkehoidot sekä röntgenvarjoaineet, kuivuminen ja munuaisten lieväkin krooninen vajaatoiminta. Riskipotilaalta tulee ennen munuaistoksisten lääkkeiden aloitusta määrittää laskennallinen glomerulusten suodatusnopeus (Glomerular Filtration Rate, GFR), ja se tulee myös tarkistaa lääkkeiden käytön aloituksen ja annosten suurentamisen jälkeen. Potentiaalisti munuaistoksisia aineita ovat tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, vankomysiini, aminoglykosidit, spironolaktoni ja hydroksietyylitärkkelysliuokset. Metformiinia tulee välttää munuaisten vajaatoiminnassa, sillä se kumuloituu, mikä suurentaa maitohappoasidoosin riskiä.
Varjoainevaurion ehkäisyyn nesteytyksellä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lääkkeistä (esim. dopamiinista, mannitolista tai furosemidista) ei ole hyötyä AKI:n ehkäisyssä eikä hoidossa.
Lue koko suositus tästä linkistä.
Angina pectoriksen tai sydäninfarktin ilman ST-nousuja aiheuttaman sepelvaltimotautikohtauksen hoitoperiaatteet eroavat St-nousuinfarktin hoitoperiaatteista varsinkin akuuttivaiheessa.
Akuuttivaiheessa on tärkeätä rekisteröidä 14-kanavainen EKG ja tehdä vaaranarviointi. Suuren vaaran potilaille tulee aloittaa tehokas antitromboottinen lääkitys, ja heidät tulee ohjata varhaiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen. Liuotushoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä sepelvaltimotautikohtauksessa ilman ST-nousua, ja siihen liittyvä lisääntynyt aivoverenvuodon vaara voi jopa huonontaa potilaiden ennustetta. Pienen vaaran potilaat voidaan yleensä kotiuttaa nopeasti. Jatkoselvittelyt tehdään tällöin polikliinisesti. Jatkohoidossa on oleellista puuttua sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin ja huolehtia potilaan neuvonnasta.
Lue lisää:
Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja
Vastasyntyneellä lapsella tulee olla oikeus tehokkaaseen elvytykseen kaikissa maamme synnytysyksiköissä.
Jokaisen vastasyntyneen vointi tulee arvioida heti syntymän jälkeen, ja elvytys on tarvittaessa aloitettava viivyttelemättä. Kaikissa synnytyssairaaloissa tulee olla ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkaukseen ja vastasyntyneen elvytykseen sekä mahdollisuus saada tarvittaessa välittömästi paikalle lääkäri, joka osaa vastasyntyneen elvytyksen. Vastasyntyneen elvytykseen kuuluvat stimuloinnin lisäksi hengityksen avustaminen sekä paineluelvytys ja muu verenkierron tukihoito. Keskeisintä elvytyksessä on hengityksen avustaminen. Elvytystaidon oppimiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan säännöllistä koulutusta.
Lue lisää:
Elvytys (vastasyntynyt)
/image/journal/article?img_id=67807&t=1407152586149
Uudistunut käypähoito.fi julkaistiin huhtikuussa ja toivomme edelleen palautetta käyttäjiltämme, jotta voimme jatkossa kehittää sivustoa edelleen.
Sivustolle on elokuussa avattu User Report -ohjelmalla toteutettu käyttökokemuskysely. Kysely aukeaa, kun käyttäjä saapuu sivustolle. Kysely aukeaa käyttäjälle yhden kerran, joten kun kyselyyn on vastannut tai sulkenut sen, kysely ei tule uudelleen näkyviin seuraavalla käyntikerralla.
User Report arpoo kuukausittain lahjakortteja vastaajien kesken. Arvontaan voi halutessaan osallistua jättämällä sähköpostiosoitteen kyselyn lopussa.
Kysely toimii parhaiten Mozilla Firefox ja Chrome -selaimilla.
/image/journal/article?img_id=69822&t=1408089420225Viisaudenhampaiden tilanne pitää arvioida ja poisto tehdä 17–25 vuoden iässä.
Viisaudenhampaiden asennon ja sijainnin huolellisella kliinisellä tutkimuksella ja tuoreella röntgenkuvalla sekä tarvittaessa tarkennuskuvauksilla ja niiden mukaisilla hoitopäätöksillä voidaan minimoida toimenpiteen jälkiongelmat, kuten hermovaurioiden synty. Poiston vaikeusasteen mukaisesti on kiinnitettävä huomiota työnjakoon ja oikeaan hoitopaikkaan. Bakteerilääkkeiden käyttöä viisaudenhammaskirurgiassa suositellaan, mutta mitään tiettyä bakteerilääkettä ei voida nostaa muiden yläpuolelle. Suosituksen liitteeksi on laadittu viisaudenhampaan poiston jälkihoito-ohjeet.
Lue lisää:
Viisaudenhammas
/image/journal/article?img_id=70104&t=1408363588995
Käy lukemassa Pirkolan koko kirjoitus verkosta >> /image/journal/article?img_id=71402&t=1409210766368
Hampaat pysyvät ehjinä, kun elinympäristö ja elintavat eivät suosi niiden reikiintymistä.
Terveellisten elintapojen juurruttaminen jo varhaislapsuudessa on tärkeää. Suositukseen on laadittu ohjeet hampaiden harjaamisesta päivähoidossa. Reikiintymisen ehkäisyssä keskeistä on hampaiden harjaus kahdesti päivässä, fluorihammastahnan käyttö, aterioiden välisen napostelun välttäminen, veden käyttäminen janojuomana ja pikkulasten suojaaminen varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta. Suosituksessa korostetaan kaikkien ihmisten oikeutta suun ja hampaiden terveyden ylläpitämiseksi tarvittavan omahoidon toteutumiseen silloinkin, kun he eivät itse kykene siitä huolehtimaan.
Elämänkaaren alussa ja lopussa omahoidon toteuttamisesta ovat vastuussa huoltajat ja hoitajat. Mikäli kaikesta huolimatta syntyy kariesvaurioita, elintapoja ja omahoitoa pitää kohentaa yhteistyössä suunterveyden ammattihenkilön kanssa. Ammattihenkilön suorittamat ehkäisevät toimenpiteetkin voivat olla tarpeen. Niiden vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen. Pitkällä aikavälillä karieksen menestyksellinen hallinta edellyttää potilaan omaa aktiivista osallistumista reikiintymisen ehkäisyyn.
Lue lisää Karies (hallinta) -suositus
/image/journal/article?img_id=74011&t=1411385178493
Merkittävimmät muutokset suosituksessa liittyvät migreenin lääkehoitoihin. Ergotamiinin käyttö migreenissä on jätetty pois. Estolääkehoitojen asema on päivitetty ja kandesartaanin tehosta migreenin estohoidossa on saatu lisänäyttöä.
Päivitetyssä suosituksessa botuliinitoksiinin asema migreenin hoidossa on määritelty. Botuliinitoksiini A on osoittautunut tehottomaksi episodisessa migreenissä, mutta sen teho on osoitettu kroonisen migreenin estohoidossa.
Päivitetty suositus ottaa myös kantaa ns. laitehoitoihin migreenin estohoidossa, muttei suosita niitä tutkimusnäytön ollessa vielä heikko tai puuttuva. Migreenin ja aivoverenkierron häiriöiden riski ja kannanotto lääkehoitoon raskauden aikana on myös päivitetty.
Lue lisää: Migreeni
Hankkeet
Kuntoutussuositusten implementointi 2015-17 |
|
|
Käypä kuntoutus 2012-14
|
Videot terapeuttiseen harjoitteluun
 |  |
Videoissa esitetään ja opastetaan TULE-vaivoihin liittyviä terapeuttisia harjoitteita niin potilaille kuin terveydenhuollon ammattihenkilöllekin. Näitä harjoituksia voi opettaa vastaanotolla TULE-vaivoissa. Terapeuttisen harjoittelun asiantuntija on fysioterapeutti, joka valitsee asiakkaalle yksilöllisesti sopivat harjoitteet, ohjaa oikean suoritustekniikan ja harjoittelun progression.
Mitä on terapeuttinen harjoittelu? (PDF)
Videoartikkelit:
Epäspesifi alaselkäkipu, liikkuvuusharjoitukset ja lihasvenytykset
Epäspesifi alaselkäkipu, liikehallinta ja keskivartalon vahvistaminen
Epäspesifi niskakipu, kestovoimaharjoitukset
Epäspesifi niskakipu, lihasvenytykset
Epikondyliitti lateraalinen, eksentrinen harjoitus ja venytys
Epikondyliitti mediaalinen, eksentrinen harjoitus ja venytys
Polvinivelrikko, vahvistavat harjoitukset
Polvinivelrikko, liikkuvuusharjoitukset ja venyttelyt
Lonkkanivelrikko, liikkuvuusharjoitukset
Lonkkanivelrikko, lihasvoimaharjoitukset
Huom! Videoiden katselussa on havaittu ongelmia käytettäessä Internet Explorer -selainta. Jos huomaat ongelmia, kokeile käyttää toista internetselainta (esim. Moxilla Firefox tai Chrome).
Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu (VKTK) järjesti Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssin 28.–29.9.2015 Biomedicumissa, Helsingissä.
Diagnostiset tutkimukset
Jorma Komulainen ja Piia Vuorela | PDF
Interventiotutkimuksen arviointi
Raija Sipilä | PDF
Havaintotutkimuksen kriittinen arviointi
Arja Helin-Salmivaara | PDF
Systemaattisen katsauksen arviointi
Antti Malmivaara | PDF
Pohjolan lääkäripäivillä 25.2.2016 pidetyn koulutuksen Näin luet tieteellisiä tutkimuksia, luentoesitykset on julkaistu. Ne löytyvät sivulta Koulutukset > Näin luet tieteellisiä tutkimuksia.
/image/journal/article?img_id=136512&t=1456917808632IV Refinement-seminaari: Tiedolla johtaminen apuna palvelujärjestelmän uudistamisessa kohti sotea
REFINEMENT (REsearch on FINancial systems' Effects on the quality of MENTal health care) hanke on alkanut vuonna 2012 kansainvälisenä EU:n tutkimus- ja kehittämishankkeena. EU hanke tutkii rahoitusjärjestelmien ja palvelumuotoilun vaikutusta aikuisten mielenterveyspalvelujen laatuun. Hanke on paraikaa laajentumassa koskemaan palveluketjuanalyyseja THL johdolla CEPHOS-LINK EU-hankkeena. Hankkeen Suomen haarassa on mukana HYKS erva- alue (HUS, Eksote ja Carea alueet) ja nyttemmin myös Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueet. Näillä alueilla kartoitettiin ja luokiteltiin ensin kunnan järjestämisvastuiset aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vuonna 2014 kartoitettiin ja luokiteltiin lisäksi lasten- ja nuorison mielenterveyspalvelut, koskien erikoissairaanhoitoja sekä osaa peruspalveluja, kuten oppilashuoltoa ja lastensuojelua. Seminaarissa keskustellaan hankkeen tähän asti kertyneistä tuloksista ja niiden hyödyntämisestä tulevassa SOTE-uudistuksessa.
Aika 18.11.2016 klo 12.00–15.45
Paikka HYKS Psykiatriakeskus, Sibelius-sali, Välskärinkatu 12, Helsinki
Ohjelma
12.00–12.15 Tilaisuuden avaus
- Grigori Joffe, johtava ylilääkäri, HUS yhtymähallinto
12.15–12.45 Havaintoja ja pohdintoja sairaanhoitopiirien Mielenterveys-indeksin (MTI) muutostrendeistä 2000-luvulla
- Minna Sadeniemi, erikoislääkäri, Helsingin kaupunki, psyk.pkl mielialahäiriötyöryhmä
12.45–13.00 Kynnyksettömien lähipalveluiden merkitys mielenterveyspalveluiden kokonaisresursointiin
- Taina Ala-Nikkola, johtava ylihoitaja, HYKS psykiatria
13.00–13.15 Uusimmat havainnot mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluista
- Eila Sailas, tulosyksikön johtaja, HySHA psykiatria
13.15 –13.30 REFINEMENT-hankkeen tulosten hyödyntäminen nuorisopsykiatrian palvelujärjestelmässä
- Klaus Ranta, HYKS Nuorisopsykiatria, linjajohtaja
- Teija Rintamäki, HYKS Nuorisopsykiatria, ylihoitaja
13.30–14.00 Kahvitauko
14.00–14.15 Hankkeen kansainvälinen näkökulma
- Peija Haaramo, erikoistutkija, THL
14.15–15.30 Paneeli: Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen kohti SOTEa
- Puheenjohtaja Samuli Saarni, johtajaylilääkäri, VSSHP
- Sami Pirkola, Sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto
- Matti Holi, HYKS Psykiatrian toimialajohtaja, HUS
- Nina Osenius, kokemusasiantuntija, Kokoa ry ja HUS psykiatrian KAT-ryhmä
- Henkilöt tarkentuu myöhemmin, STM ja Carea
- Ulla Jäppinen, palveluesimies, perhepalvelut, Eksote
- Katariina Ikonen, osastonhoitaja, HYKS psykiatria, HUS
- Jaana Suvisaari, tutkimusprofessori, THL
15.30–15.45 Yhteenveto seminaarista, paneelista ja loppupuheenvuoro
- Kristian Wahlbeck, tutkimusprofessori, THL; kehitysjohtaja, Mielenterveysseura
EI OSALLISTUMISMAKSUA
ILMOITTAUTUMINEN kahvitarjoilun vuoksi 14.11. mennessä HUS ulkopuoliset osoitteeseen
marjut.vastamaki@hus.fi, HUSin työntekijät Harpin kautta.
Tiedonhaut
Tiedonhakukäytäntö on kuvattu hoitosuositustyöryhmien käsikirjassa, osassa I (Kirjallisuushaut hoitosuositusta varten).
Artikkelisarja tutkimustiedon kriittisestä arvioinnista
Käyvän hoidon 20-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2014 julkaistiin Lääketieteellisessä Aikakauskirja Duodecimissa kolmiosainen artikkelisarja tutkimustiedon kriittisestä arvioinnista.
Satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen periaatteita ja sudenkuoppia
Jorma Komulainen, Piia Vuorela ja Antti Malmivaara
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(14):1439-44 | PDF
Miten arvioin ja hyödynnän havainnoivan tutkimuksen tuottamaa tietoa?
Piia Vuorela, Antti Malmivaara, Jorma Komulainen ja Pekka Jousilahti
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(15):1545-50 | PDF
Luotettavaa vaikuttavuustietoa järjestelmällisistä katsauksista
Antti Malmivaara ja Jorma Komulainen
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(16):1635-41 | PDF
